Jokilaakson kaavaluonnos (2316)

”Talotyyppijakaumaltaan monipuolista uutta asutusta ja laajoja virkistysalueita Postlarin ja Keravan kartanon ympäristöön. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa asuntomessujen järjestäminen Keravan kartanon läheisyydessä vuonna 2024, minkä jälkeen tavoitteena on toteuttaa Postlarin pohjoisosa. Asemakaavassa huomioidaan kulttuurihistorialliset-, luonto- ja maisema-arvot sekä ratkaistaan Lahden moottoritien melunsuojaus.”

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto:

Kaavoitettavan alueen päästä päähän jatkuvaa kevyen liikenteen väylää (Kaislaraitti) yhdistys pitää periaatteessa hyvänä. Jatkossa tulisi tavoitteeksi asettaa, että se jatkuisi Kytömaan kaavamuutosalueen kautta aina Lahden oikoradan risteykseen asti. Mielestämme murtoviivana esitetty raitti sopii kuitenkin huonosti maastoon. Esimerkiksi Kartanon kohdalla raittiin tulisi pyöräilyä haittaava ja aivan tarpeeton 4 metrin nousu ja heti sen perään saman verran laskua. Raitti tuleekin suunnitella mahdollisimman hyvin korkeuskäyriä noudattavaksi. Kartanon kohdalla raitti on myös aivan tarpeettomasti esitetty muinaismuistolain nojalla rauhoitetulle alueelle (sm-2), jossa kaivaminen, peittäminen, muuttaminen jne on kielletty.

Myllypuron laakso on yleiskaavan ja kaavaluonnoksen mukaan ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue”. Alueella on mm. laaja mäyrien pesäluolasto. Kaislaraitti on kuitenkin piirretty aivan kiinni laakson reunaan ja heti sen viereen on esitetty 4- ja 5-kerroksisia asuintaloja. Tästä väistämättä seuraa, että laaksosta tulee käytännössä viereisten kerrostalojen piha-alue, kun tontit muuten ovat ahtaita. Laaksoa käytettäisiin koirien ulkoiluttamiseen, se tallataan pilalle eikä luonnon monimuotoisuus voi mitenkään säilyä. Raitti ja lähimmät talot tulee rakentaa huomattavasti kauemmaksi Myllypuron laaksosta. Maininta puistosta tulee poistaa, koska luonnonalueen muuttaminen puistoksi tarkoittaa nimen omaan luonnon monimuotoisuuden hävittämistä.

Toimitilarakennusten korttelialue 828 on yleiskaavan vastainen. Yleiskaavan mukaan alueelle ei saa sijoittaa sellaisia rakennuksia, jotka vaikeuttavan alueen virkistyskäyttöä ja lisäksi pitää ottaa huomioon alueen kuuluminen merkittävään kulttuuriympäristöön ja varmistettava maisemallisten arvojen säilyminen. Käytännössä toimitilarakennus Keravalla tarkoittaa varastohallin tyyppistä rakennusta ja raskasta liikennettä Kytömaantieltä asuinkorttelien läpi ja Kaislaraitin poikki. Liikennettä Kytömaantiellä ei muutenkaan pidä lisätä ennen kuin alueen liittyminen Lahdenväylään ratkaistaan. Kun huono perusmaa ja melumuurivaatimus nostavat rakennuskustannuksia ja alueen mittasuhteetkin sopivat ko. käyttöön huonosti, lienee ajatus käytännössä toteuttamiskelvoton. Yhdistys on edelleen sitä mieltä, että alueelle tulisi tehdä maavallia sen verran, kuin maapohja sallii ja alue tulisi metsittää noin 100 metrin leveydeltä. Kun kaupungin toimesta metsää juuri kaadettiin Lahdentien itäpuolella, tulisi se korvata vastaavan suuruusluokan istutuksilla.

Yhdistys pitää hyvänä ajatuksena sitä, että myös joen itäpuolelle on esitetty ulkoilupolku ja sitä varten kävelysillat joen yli.

5-kerroksisen rakennus kerrostalokorttelissa 839 pureutuu käsittämättömällä tavalla Kartanonmäen pohjoispäähän ja estää näkyvyyden mäeltä pohjoiseen. Sen lisäksi rakennus aivan tarpeettomalla tavalla sijoittuu osin muinaismuistolailla rauhoitetulle alueelle (sm-2).

Hulevesiallas Pilskeestä tulee ilmeisen syvä monttu, kun sen purkuputki on suunniteltu 3 metriä Kytömaantietä alemmaksi. Kaikki havainnekuvat altaasta ja aukioista kuuluvat johonkin haavemaailmaan vailla yhteyttä todellisuuteen. Yhdistys katsookin, että hulevesiallas tulee siirtää Kaislaraitin itäpuolelle ja edellä mainittu rakennusoikeus sen paikalle. Tällöin näkymä Kartanonmäeltä peltomaisemaan säilyisi avoimena. Sen lisäksi kaavassa esitetty Rataspolku kannattaisi ulottaa Kaislaraitille asti, jolloin se sopisi myös pyöräilyyn.

Laajempaan käyttöön tarkoitetut uimaranta ja sauna tulee sijoittaa kartanon ja kivisillan läheisyyteen, pelkästään messualueen asukkaita varten sellaisia ei kannata tehdä.

Einari Merikallio lienee kuuluisimpia keravalaisia. Hän kehitti mm. lintujen linjalaskentamenetelmän, jota käytetään kaikkialla maailmassa. Hänen muistokseen perustettiin Kartanonmäelle Merikallion lintupuisto, jonka opastetaulunkin kaupunki uusi 2019. Tämä vaikuttaa kokonaan unohtuneen kaavoituksessa. Merikalliota voitaisiin muistaa myös alueen nimistössä. Merikallionraitti kuulostaisi paremmalta kuin vaatimattoman oloinen Kaislaraitti.

Kaupunkikuvallisesti Kartanonmäki jää keskustan suunnasta tultaessa täysin asuintalojen taakse piiloon. Tästä syystä 6-kerroksinen kortteli Porvoontien risteyksessä sekä muinaismuistolailla rauhoitetulle alueelle sijoitettu pientaloalue tulee suunnitella uudelleen siten, että keskustan suunnasta Kartanolle johtaa selkeä ja suoraviivainen kevyen liikenteen reitti. Kaavaluonnoksessa asetetaan rakennusten suunnittelijoille vaatimus, että rakennusten tulee muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Kuitenkin juuri asemakaavassa ratkaistaan ainakin 95% siitä, muodostavatko kulkureitit, rakennukset, puistot, aukiot, luonnonalueet jne kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen kokonaisuuden. Millään rakennussuunnittelulla ei kaavoituksen ongelmia voi ratkaista eikä kaavoittajan vastuuta voi siirtää rakennusten suunnittelijoille. Kun mielenkiintoinen lähtötilanne tarjoaa hyvät mahdollisuudet korkeatasoiselle kaupunkisuunnittelulle, tulisi sitä käyttää hyväksi.

Lahdenväylän varteen Porvoontien ja radan väliin sijoitettu toimitilanrakennusten korttelialue 847 on korttelin 828 tavoin yleiskaavan vastainen ja lisäksi täysin maastoon sopimaton. Korkeusero Lahdenväylän ja korttelin länsirajan välillä on noin 10 metriä ja parhaimmillaan kallio nousee nykyisellään 5 metriä Lahdenväylää ylemmäksi. Kun hallirakennukset vaativat vaakasuoria piha-alueita, johtaisi tämä todella mittavaan louhintaan, pengerrykseen ja varmaankin myös kallionmurskaukseen paikalla. Lahdenväylän puolella alue jouduttaisiin louhimaan tietä alemmaksi ja vastaavasti länsisivulla pengertämään esitettyä puistoaluetta ylemmäksi niin, että kymmenen metrin korkeusero saadaan hoidettua. Kun kaavaluonnoksen mukaan rakennusten räystään tulee nousta noin 17 metriä puistonpuoleista rajaa ylemmäksi, tuottaa yleiskaavan mukainen, Jokilaakson maisema-arvoista huolehtiminen ylipääsemättömiä vaikeuksia.

Kivisillalta Porvoontielle johtavaa raittia tulisi jatkaa ulkoilupolkuna Ahjontielle asti siten, että se liittyisi nykyiseltä matonpesupaikalta Talmantielle johtavaan ulkoilupolkuun. Rautatien penkka joen itäpuolella on niin korkea, että jalankulkuputken sijoittaminen siihen on täysin mahdollista.

Kun Kartanonmäelle esitetty rakentaminen merkittävässä määrin ja Porvoontien eteläpuolelle sijoitettu kerrostalokortteli jotakuinkin kokonaisuudessaan ulottuvat muinaismuistolain perusteella rauhoitetulle alueelle, tulee lain 13 pykälän mukaisten neuvottelujen pöytäkirja liittää asiakirjoihin.

27. 1.2021