SUOMI-RATA oy:n LENTORATA KERAVALLA

Uusimpien tavoitteiden mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttö pitää lopettaa vajaan 30 vuoden kuluessa ja todellinen tarve olisi lopettaa niiden käyttö paljon nopeammin. Näköpiirissä ei ole mitään tekniikkaa, jolla tähän voitaisiin lentämisen osalta lähitulevaisuudessa päästä. Lisäksi on huomioitava, että lentämisellä on muitakin ilmaston kannalta haitallisia seurauksia kuin pelkät hiilidioksidipäästöt. Tästä syystä yhdistys katsoo, että lentoradan rakentamiselle ei löydy riittäviä perusteita. Radan rakentaminen päin vastoin lisäisi lentämistä. Suomen rautatieverkostoa tulee kehittää olemassa olevia ratalinjauksia myöten ja purkamalla raideyhteyksien pullonkauloja esimerkiksi Helsingin rautatieasemalla. Nämä ovat taloudellisempia ja ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja kuin lentoradan toteuttaminen.

Keravantien (Kulloontie) eteläpuolelle, Niinikankaan alueelle on sijoitettu ajotunnelin suuaukko täsmälleen
paikkaan, joka Keravan yleiskaavan mukaan on “Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo)”. Paikalla on kaupungin ainoa kirkasvetinen ja hiekkapohjainen puro (Myrtinoja) sekä vanha
kuusimetsä. Ajotunnelille pitää löytää toinen paikka, mahdollisesti rautatien suunnasta.

Ehdotettu ratalinja kulkee täsmälleen Aurinkomäen kohdalta. Kyseiseen mäkeen on jo vuosikymmeniä
ajateltu sijoittaa Keravalta puuttuva, yleinen väestönsuoja. Mäki sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti,
koska kallio nousee korkealle eikä suojaa tarvitse tehdä kovin syvään. Sen lisäksi sijainti on erinomainen
ajatellen suojan käyttöä muuhun tarkoitukseen. Ratatunneli tulee toteuttaa siten, että mahdollisuus suojan rakentamiseen säilyy.

Ehdotuksen mukaan pohjoisesta tuleva rata lähtee laskeutumaan Kytömaan sillan kohdalla (Ylikeravantie).
Sillalta on matkaa Hakalanraitin alikulkuun (aalloppiin) 700 metriä. Jos rata laskeutuu 30 metriä kilometrillä, ehtii se alikululle mennessä laskeutumaan 21 metriä. Alikulun kohdalla radan vartta etelästä tuleva, varsin runsasvetinen oja alittaa radan ja jatkuu edelleen Keravanjokeen. Ojan pohjasta tunneliradan tasoon olisi noin 16 metriä.

Edellisen perusteella on selvää, että Hakalanraitin alikulun kohdalla ja siitä etelään ei ole riittävästi kalliota
tunnelin louhimiseen, vaan ratalinja joudutaan kaivamaan auki, mahdollisesti Kurkelankadun kulmaan asti.
Samassa yhteydessä joudutaan alikulun pohjoispuolista kalliota louhimaan pois, koska tunnelia ei voi louhia toispuolisesti heti radan viereen. Alikulku joudutaan sulkemaan työn ajaksi ja työmaaliikenteestä aiheutuu alueelle merkittävä haitta.

Koska Kytömaalla on joitakin metrejä huonoa pintamaata, joudutaan tunneleista nousevat ratalinjat
kaivamaan auki vähintään 700 metrin matkalta, ennen kuin päästään riittävän syvälle kallioon tunnelin
louhimiseksi. Kytömaantie joudutaan sulkemaan työn ajaksi ja rakentamaan sen jälkeen pitkällä matkalla
uudelleen. Tässä yhteydessä kannattaisi tielle tehdä erillinen kevyen liikenteen väylä. Radanvarsi on lyhin
reitti Keravalta Järvenpäähän. Muuta kautta matkaa tulee joitakin kilometrejä enemmän.

Suunnitelmissa tulee yksityiskohtaisesti selvittää, miten huolehditaan siitä, että tunnelin rakentaminen ei
johda pohjaveden pinnan laskuun, varsinkaan Matkoissuon-Harminkallion – luonnonsuojelualueen alla.

20.12.2023