Hulevesien hallinnassa tarvitaan rankkasateiden kohdatessa sekä toimivia vedenpoistokanavia että riittävän imukykyisiä maa-alueita, joissa on vedelle viivytyskatkoksia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että metsiä ja muita kasvillisuuspintoja ei saa hävittää vaan pyrkiä niitä päinvastoin lisäämään.
Hulevesien hallinnassa tarvitaan rankkasateiden kohdatessa sekä toimivia vedenpoistokanavia että riittävän imukykyisiä maa-alueita, joissa on vedelle viivytyskatkoksia. Keravan kaupungilla on voimassa oleva hulevesisuunnitelma ja se on huolehtinut hulevesistä mm. rakentamalla ja kunnostamalla hulevesiviemäreitä ja -putkistoja. Lisäksi eri puolille kaupunkia on rakennettu hulevesialtaita, hulevesikosteikkoja ja viivytysaltaita. Koska jo 70 % kaupungin pinta-alasta on asuin- ja liikerakennusten peittämä, on jäljellä olevan 30 %:n vedenimukyvystä pidettävä huolta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että metsiä ja muita kasvillisuuspintoja ei saa hävittää vaan pyrkiä niitä päinvastoin lisäämään. Pihojen ja parkkipaikkojen asfaltointi ei pitäisi olla ensisijainen ratkaisu, vaan asfaltointia tulisi välttää.
Vaikkei alustavan arvioinnin mukaan Keravalla ei ole todettu merkittävää hulevesitulvariskiä on huomioitava, että erityisesti Kytömaalla Myllypuron valuma-alueella on muutaman viime vuoden aikana kaadettu paljon metsää ja pystytetty asuntoja sekä teollisuusrakennuksia. Tämä alue vaatii erityistä silmälläpitoa.
Kaavoitettavan alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi arvokasta luontokohdetta, Kytömaan suo ja lähde. Suo on Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen ojittamaton korpiräme, eikä Keravalla ole muita luonnontilaisia lähteitä. Koillis-Kytömaan kaavaluonnos tulee hylätä ja alueen asemakaavoitus saattaa loppuun siten, että moottoritien ja olemassa olevan asuinalueen väliin jäävä metsä soineen ja lähteineen kaavoitetaan lähivirkistysalueeksi ja suojaviheralueeksi.
Kaavan tarkoituksena on lisätä logistiikkakeskuksen tontin rakennusoikeutta. Tontin rakentamattomalla osalla ei ole luontoarvoja ja se on jättömaata, joten sen tehokas rakentaminen on perusteltua.
Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi.