Keravanjoen työpaikka-alue
–
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Keravanjoen työpaikka-alueen asemakaavasta
Keravanjoen työpaikka-alueen asemakaavan päätavoitteena on tutkia liike- ja toimistorakennusten rakentamismahdollisuuksia. Alue sijoittuu Lahden moottoritien ja Vanhan Lahdentien väliin niin, että eteläisenä rajana on Keravantie. Vaikka suunnittelualueeseen on sisällytetty moottoritien ja moottoritierampin välinen alue, on selvää, ettei sille voida liikennejärjestelyjen takia rakentaa mitään. Näin ollen todellinen rakentamisalue sijoittuisi rampin ja Keravanjoen väliselle alueelle.
Paikka on suurelta osin käytössä olevaa peltoa. Osa peltoalasta on Keravalla harvinaista rinnepeltoa. Alueen länsiosassa sijaitsee kaksi 40 ja 60 metrin korkeuteen nousevaa metsäsaareketta. Ne ovat erittäin kivikkoisia ja kasvavat sekametsää, jossa on paljon hyvin suuria koivuja. Pohjoisempi mäki ulottuu lähelle joen rantaa. Alueen rakentaminen johtaisi tämän takia väistämättä siihen, että molemmat mäet tasoitettaisiin joen rannassa olevan pellon tasalle. Tämä olisi täysin kestämätöntä kulttuuriperinnön näkökulmasta. Alueella on kivikautinen asuinpaikka, joka Museoviraston rajauksessa alkaa Keravantieltä sisältäen molemmat mäet. Rakentaminen mäkialueelle tuhoaisi asuinpaikan pysyvästi. Keravalla sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat ovat alueen vanhinta historiaa, ja niiden säilyttäminen rakentamattomana myös tuleville sukupolville on ehdottoman tärkeää.
Suunnittelualueen läpi virtaa Keravanjoki noin 500 metrin matkan. Pohjois-eteläsuunnassa alueen halkaisee voimalinja. Tärkeimpiä luontoarvoja ovat joen rannat, joiden kautta pitäisi säilyttää riittävät viheryhteydet. Tämä lienee ilmiselvää, koska korkean tulvariskin takia rakentaminen olisi hyvin riskialtista. Mäkien lisäksi myös Keravanjoen peltomaisemaa tulee vaalia, eikä sitä tule hävittää lyhytnäköisellä kaavoitustulojen tavoittelulla.
Uusia työpaikka- tai liikealueita ei tule rakentaa kulttuuriperintökohteiden päälle tai maisemallisesti arvokkaille paikoille Keravanjoen varteen. Kivikautiset asuinpaikat ovat tuhansia vuosia vanhoja, ja avara peltomaisema on hallinnut jokivartta vuosisatoja. Alikeravalla on tälläkin hetkellä useita tyhjiä liike- tai teollisuuskiinteistöjä, ja esimerkiksi Klondyken itä- ja kaakkoispuolella sijaitsevia suuria parkkialueita käytetään jonkinlaisina jätevarastoina. Alikeravalle saa helposti sijoitettua saman määrän kaupallisia palveluita, joita Keravanjoen varteen kaavaillaan.
Kaava-alue on minkä hyvänsä toiminnan kannalta ongelmallinen sekä Lahden moottoritieltä että Vanhalta Lahdentieltä tulevan infernaalisen liikenne- ja lentomelun takia. Melusuojauksia tarvittaisiin runsaasti. Paikan liikennejärjestelyt tuottaisivat suuria ongelmia. OAS:n mukaan alueelle rakennettaisiin yhdystie Vanhalta Lahdentieltä, jolloin joen yli pitäisi rakentaa silta. Raskaan liikenteen kestävä silta huonoon perusmaahan maksaa niin paljon, että hankkeessa ei ole mitään taloudellista mieltä. Siltojen osalta pitää muistaa, että niistä aiheutuu jatkuvasti hoitokuluja. Sama koskee esim. konteista tehtävää melumuuria. Se pitänee maalata kymmenen vuoden välein.
Suunnitelma-alue on kaukana keskustasta. Vaikka esityksessä korostetaan, että paikalle ei suunnitella keskustan liiketoiminnan kanssa kilpailevaa toimintaa, etäisyyksien takia automarkettoiminta olisi lopputulos. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys pitää suunnitelmaa täysin tarpeettomana ja kulttuuriperintökohteiden, elintarviketuotannon kannalta tärkeiden peltojen ja visuaalisesti arvokkaiden peltomaisemien hävittämistä lyhytnäköisenä toimintana.
Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivuilla.