Kercan tuotantolaitos, luonnosvaihe

Lausunnot

Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen lausunto Kercan tuotantolaitoksen asemakaavamuutoksen luonnoksesta

Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on, että synteettistä metaania valmistamalla voidaan korvata raskaan liikenteen käyttämää fossiilista dieseliä. Kuinka luotettavia nämä näkymät ovat? Vihreään talouteen siirtymisessä on ollut ongelmia, ja esimerkiksi Neste on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, koska sen valmistama biodiesel ei mene kaupaksi. Muuttuuko raskas liikenne tulevaisuudessa kuitenkin todennäköisemmin sähköiseksi kuin kaasulla toimivaksi? Lisäksi kaasun kattavan jakeluverkoston pystyttäminen on tähänkin asti ollut este tämän polttoaineen yleistymiselle. Voidaanko laitos muuntaa toiseen käyttöön, jos kaasu ei menekään kaupaksi?

Kaavaluonnoksen selostuksessa on virhe, koska siinä sanotaan, että ”lähimmät suojelualueet ovat Matkoissuo ja Harminsuo-Harminkallio-Matkoissuo, jotka sijaitsevat noin 2,0 ja 2,3 kilometrin päässä suunnittelualueelta”. Todellisuudessa Keravan uusin luonnonsuojelualue Savionselänne sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä hankealueesta.

Vastineessaan aiempaan lausuntoomme kaupunki toteaa, että laitos ”kytketään maanalaisella 110 kV voimajohdolla alueverkkoon kytkinasemalla”. Keravan Energia on kuitenkin saanut Maanmittauslaitokselta tutkimusluvan 110 kV:n voimajohdon rakentamiseksi välille Myllykorpi-Metsäkallio. Onko todellisuudessa niin, että Power-to-Gas-laitoksen toteuttaminen vaatii uuden, useita kilometrejä pitkän voimajohdon rakentamisen?

Kaavaan voi tutustua tarkemmin Keravan kaupungin sivuilla.

Ajankohtaista