Lausunto Itä-Suomen aluehallintovirastolle Vapo Oyn Kotkanpesänsuon ympäristölupa-anomukseen
Vaatimus: Keski-Karjalan Luonto ry vaatii Kotkanpesänsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan hylkäämistä. Perusteluina esitämme seuraavaa.
Vesiensuojelu
Vesien suojelussa on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa (BAT). Vastaavasti vesistöön kohdistuvan kuormituksen arvioinnissa olisi käytettävä uusinta tietoa. Lasse Svahnbäckin (2007) väitöskirjan (Precipitation induced runoff and leaching from milled peat mining mires by peat types: a comparative method for estimating the loading of water bodies during peat production) perusteella voidaan hakemusta tarkemmin arvioida Kotkanpesänsuon turvetuotannon vesistövaikutuksia.
Aiotulta turpeennostoalueelta vedet valuvat Saarekkeenpuroa ja Luosojokea pitkin Tohmajärven Väärälahteen. Luosojoki on luokiteltu Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa tilaltaan vain tyydyttäväksi ja Tohmajärvi hyväksi. Väärälahden tila ei ole kuitenkaan hyvä. Lahden pohjalle ja rannoille on kertynyt hakijan Valkeasuon turpeennostoalueelta metrikaupalla lietettä.
Monien tahojen toimin on juuri aloitettu hanke Tohmajärven veden laadun parantamiseksi ja valuma-alueen kunnostamiseksi, jotta kuormitus järveen vähenisi. Vastaavalla hankkeella Kiteen Ätäskön tila on ensihavaintojen mukaan parantunut.
Turpeennoston aloittaminen valuma-alueella lisäisi kuormitusta ja kääntäisi Tohmajärven tilan kehityksen huonompaan suuntaan. Hakijan mukaan vesistövaikutukset ovat vähäisiä. Kuitenkin turpeennostoalueelta kuivatusvaiheessa tuleva kuormitus reilusti kaksinkertaistuu ja tuotantovaiheessa liki kaksinkertaistuu nykytilaan nähden. Tämä kuormitus jatkuu 30 vuoden turpeennostokauden ajan.
Kuormitusta voitaisiin pienentää, jos metsää tuottamattomat alueet ennallistettaisiin ja metsää kasvavilla alueilla vesiensuojelua tehostettaisiin.
Hirvisuon Natura-alue
Turpeennosto Kotkanpesänsuolla vaarantaa Hirvisuon Natura-alueen luontoarvot. Hakijan mukaan välimatkan pituuden takia turpeennosto ei vaikuta Natura-alueen luontoarvoihin. Muita perusteluja tälle kannalle ei esitetä. Metrimääräisellä etäisyydellä ei ole merkitystä vaan valuma-alueella tapahtuvien häiriöiden vaikutukset ovat tapauskohtaisia. Kotkanpesänsuo ja Hirvisuo sijaitsevat samalla valuma-alueella ja samassa suoaltaassa.
Hirvisuon itäosassa (Isoaukia) esiintyy alueellisesti harvinainen aapasuo, jolle tyypillisiä ovat suon keskiosassa virtaussuuntaan poikkisuuntaisten jänteiden rajaamat märät rimmet. Aapasuon keskiosa on minerotrofista suota. Minerotrofia aiheutuu valuma-alueelta suolle purkautuvasta pohjavedestä ja pohjavedenpinnan korkeussuhteet suon yläpuolisella valuma-alueella vaikuttavat siten merkittävästi suon hydrologiaan. Hirvisuon suojelualueen ympärillä kaikki suot on ojitettu. Jo tämä suon pintaosiin ulottuva ojitus on mahdollisesti vaikuttanut Hirvisuon hydrologiaan. Kansalaisen karttapaikan ilmakuvan (vuodelta 2007) tarkastelun perusteella näyttää siltä, että Hirvisuon aapasuo-osalla vetisten rimpien pinta-ala on pienentynyt. Asia voidaan varmistaa tarkastelemalla vanhempia ilmakuvia Hirvisuosta. Hirvisuon valuma-alueella tapahtuva turpeenkaivuu aiheuttaisi nykyisiä ojituksia selvästi merkittävämpiä pohjaveden pinnan ja virtausten muutoksia. Tämän johdosta Hirvisuon aapasuo-osien minerotrofinen hydrologia mitä ilmeisimmin heikkenisi, suo alkaisi karuuntua ja kuivua entisestään, jolloin sen luontoarvot tuhoutuisivat.
Kiteellä 20.10.2010
Keski-Karjalan Luonto ry