Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Karjalan piiri Keski-Karjalan luonto

Keski-Karjala
Navigaatio päälle/pois

Vastine Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Tohmajärven ym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan valitukseen Vaasan hallinto-oikeuden ym­pä­ris­tö­lu­pa­pää­tök­ses­tä

Asia: Vastine Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Tohmajärven ympäristölautakunnan valitukseen Vaasan hallinto-oikeuden ympäristölupapäätöksestä – Vapo Oy /   Kotkanpesänsuon turvetuotantoalu, Diaarinumero 3310/1/12 29.11.2012

Keski-Karjalan Luonto yhtyy Tohmajärven ympäristölautakunnan vaatimukseen kumota Kotkanpesänsuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös. Perusteluna viittaamme aikaisemmin lupa-anomukseen antamaamme lausuntoon (liite 1) ja Vaasan hallinto-oikeudelle antamaamme vastineeseen (liite 2) ja lisäksi esitämme seuraavaa.

Hentonäkinruoho

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä hentonäkinruohon käsittely on mielestämme puutteellinen. Hentonäkinruohon uhanalisuutta tarkastelevan selvityksen (Jouni Issakainen, Eija Kemppainen, Katariina Mäkelä, Sirkka Hakalisto ja Marja Koistinen, 2011 Hentonakinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanakinruoho (Najas flexilis) Suomen uhanalaisia lajeja. Suomen ympäristö 13/2011) tietoja ja näkemyksiä ei ole mielestämme otettu riittävästi huomioon.

Päätöksessä tarkastellaan lähinnä Luosojokea pitkin Väärälahteen tulevien Kotkanpesänsuon kuivatusvesien vaikutusta 8 km päässä olevan Peijonniemenlahden hentonäkinruohokasvustoon. Huomiotta jää vajaan kilometrin päässä Leviäjoen suulta sijaitsevat hentonäkinruohokasvustot, joista yllä mainitussa selvityksessä sanotaan sivulla 163:

”Rakenteeltaan sopivan laatuista pohjaa oli monin paikoin myös muualla tällä rantaosuudella, mutta mineraalipohja, samoin kuin mm. nuoret ulpukan lehdet, olivat yhtenäisen suklaanruskean humuspölykelmun peittämiä. Tämän vuoksi sekä näkinruoho että muu pohjalajisto olivat tällä osuudella voimakkaasti taantuneita. Uhkatekijät vaikuttavat samanlaisilta kuin Kiteen Kiteenjärvessä (ks. luku 5.7.1.1). Otoksen perusteella Vääränlahden kautta tuleva Luosojoen humuskuormitus suuntautuu voimakkaammin järven syvälle pohjoisrannalle kuin matalaan Jouhkolan edustaan ja heikentää näkinruohoja oleellisesti ainakin itään Selkäsaaren tasolle asti.”

On ristiriitaista, että Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnossa (päivätty 22.10.2010) arvioidaan kuivatusvesien vaikuttavan vain Väärälahteen, kun yllä mainitussa selvityksessä on havaintoja, miten Luosojoen tuoma humus vaikuttaa Tohmajärven länsipään näkinruohoesiintymiin. Ristiriitaa saattaa selittä se, että yllä mainittu selvitys on julkaistu 24.8.2011 eli lähes vuotta myöhemmin kuin ELY-keskuksen lausunto on päivätty.

Kiteellä 27.12.2012

Keski-Karjalan Luonto ry