Lausunto Kiteen kaupungille Meijerinrannan osayleiskaavaehdotuksesta
Kaavaehdotukseen on merkitty ohjeellinen kevyenliikenteen reitti Hutsista pesäpallokentälle asti. Loppuosaltaan reitti kulkee Päätyeenlahden Natura-alueen (FI0700003 (SPA)) kautta. Päätyeenlahti kuuluu lisäksi kansainväliseen Ramsar-sopimuksen piiriin, joka velvoittaa edistämään kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen ja vesilintujen suojelua. Päätyeenlahti kuuluu myös Suomen ympäristökeskuksen ja lintujärjestö BirdLife Suomen laatimaan luetteloon Suomen kansainvälisesti tärkeistä lintualueista (IBA). Päätyeenlahti kuuluu myös valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Uusimman linnustoselvityksen (Kontkanen 2009) mukaan Päätyeenlahti on Pohjois-Karjalan toiseksi arvokkain lintuvesi linnuston suojelun kannalta. Päätyeenlahti on kansainvälisesti arvokas lintuvesi ja muutonaikainen levähdyspaikka – urheilutermein maajoukkuetasoa.
ELY-keskuksen lausunnon mukaan (kaavaselostus, liite 14.):
”Meijerinrannan ja Tohmajärven välillä on mahdollista toteuttaa polkutasoisena luonnonsuojelun kannalta arvokkaan, osaksi Natura 2000 -suojeluverkostoon kuuluvan alueen läpi, mutta pitkospuusiltana, jolloin rakenne ei aiheuta muutoksia maaperään, vesisuhteisiin ja rinteeltä valuvasta vedestä riippuvaisiin luonnontyyppeihin. Heikentävä vaikutus Natura-alueen luonnonarvoihin jää tällä toteutuksella melko vähäiseksi.”
ELY-keskuksen johtopäätös on väärä, luontoarvot tulevat heikkenemään merkittävästi. Jätevedenpuhdistamolta reitti ei kulje rantakentälle metsässä, vaan se on linjattu kulkemaan avoimessa rantaluhdassa ja aivan uloimpien pensaiden välissä. Tämä ilmenee, kun tarkastellaan alueen ilmakuvaa ja kaavakarttaa päällekkäin (liite 1). Juuri tällä rantaluhta-alueella sijaitsee yksi tärkeimmistä Päätyeenlahden Natura-alueen kosteikkolinnuston pesimäkolonioista. Alueen rantaluhdassa pesii naurulokkiyhdyskunta ja yksi Suomen merkittävimmistä pikkulokkiyhdyskunnista. Lokkikolonian merkitystä korostaa se, että useat muut linnut hakeutuvat pesimään naurulokkiyhdyskuntiin, jotka tarjoavat suojaa petoja vastaan. ELY-keskuksen lausunnossa ei mainita linnustoa ollenkaan, vaikka Päätyeenlahden Natura-alueen tärkein suojeluperuste on arvokas linnusto.
Toteutuessaan pitkospuureitti ehdotettuun kohtaan tulee lisäämään pesimäaikaista häirintää ja tuhoamaan em. lintujen pesimäkolonian. Tuoreimman linnustoselvityksen (Kontkanen 2009) mukaan:
”Lokkien heikko menestyminen on Päätyeenlahden linnustossa tapahtuneista muutoksista huolestuttavimpia, sillä lokkikato lienee yksi merkittävä syy sotkakatoon ja mustakurkku-uikkujen vähenemiseen. Päätyeenlahden suojelussa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota nimenomaan lokkien pesimäolojen kokonaisvaltaiseen parantamiseen. Tällaisia toimenpiteitä olisivat pesimäaikaiset liikkumisrajoitukset lokkien suosimilla ranta-alueilla, tehokas pienpetopyynti sekä pesimäsaarekkeiden rakentaminen.”
Reitti heikentää ja vaarantaa monella tapaa Natura-alueen ja suojelumetsän luontoarvoja. Asiaa on käsitelty hyvin luonto- ja maisemaselvityksessä (kaavaselostus, liite 10) sekä linnustokartoitusraportissa (kaavaselostus, liite 11). Viitasammakkoselvityksestä (kaavaselostus, liite 13) ilmenee, että mitä lähemmäksi lokkikoloniaa metsän suojissa lähestyy sitä levottomammaksi pesivät lokit käyvät. Lisäksi Kontkanen (2009) korostaa rantametsien merkitystä:
”Maalinnuston kannalta merkittävin tapahtuma oli valkoselkätikan pesintä. Pikkutikan sekä pikkusiepon kuuluminen pesimälajistoon korostavat myös rantametsien suojelullista arvoa sekä niiden säilyttämisen tärkeyttä.”
Kaava-asiakirjoihin ei sisälly Natura-alueelle suunnitellun reitin luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviota tai sen tarveharkintaa.
Jos reitti linjataan riittävän kauas lintujen pesimäyhdyskunnasta, se tulee hyvin lähelle Ilmarisentietä. Reitti olisi parempi linjata Olkonkallioon suunnitellun kosteikon reunaa pitkin Ilmarisentien valmiille kevyenliikenteen väylälle. Linjauksesta on monia hyötyjä: luontoarvoja ei heikennetä, hyödynnetään jo valmiita reittejä ja vältytään tulvivalle kosteikolle kalliin pitkospuusillan rakentamisen kustannuksilta. Toisaalta suojelumetsän tarkkailun kannalta nykyinen Ilmarisentien kevyenliikenteenväylä on riittävä. Lintujen pesintää voi seurata turvallisen matkan päästä Kytänsalmen sillan parkkipaikalta.
Emme tule hyväksymään kevyenliikenteen yhteystarpeen ohjeellistakaan linjaamista ehdotuksessa esitetyllä tavalla jätevedenpuhdistamon ja rantakentän välillä. Vain korkein hallinto-oikeus voi sen tuohon linjata.
Asuinkerrostalojen alue AK-1
Asuinkerrostalojen alue AK-1 sijoittuu suurelta osalta alueelle, joka on linnustoselvityksen mukaan arvokasta aluetta. Lisäksi siellä on tavattu erittäin uhanalainen valkoselkätikka. Mielestämme AK-1 alueen kaavamääräys luontoarvojen huomioimisesta ei ole riittävä. Luontoarvot voidaan ottaa huomioon vain jättämällä riittävän leveä alue rakentamatta. Vaadimme, että AK-1 aluetta kavennetaan siten, että rantaan jää huomattavasti ehdotuksessa esitettyä leveämpi luonnontilainen vyöhyke, joka merkitään MY-alueeksi.
Lähteet
Kontkanen, H. 2009. Pohjois-Karjalan lintuvedet – linnuston tila ja kunnostustarve lintuvesiensuojeluohjelman kohteilla. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen raportteja 4/2009. 360 s.
Kiteellä 8.3.2013
Keski-Karjalan Luonto ry