Lausunto Kytänniemen puistometsäsuunnitelmasta
Suunnitelma on ylimalkainen ja tehty puuntuoton ja talousmetsän hoidon näkökulmasta. Nyt esillä oleva puistometsäsuunnitelma, taajamahakkuusuunnitelma tai leimikkoraportti ei täytä taajamametsien hoitoon tarkoitetun suunnitelman vaatimuksia. Se on laadittava uudelleen.
Lähtökohta
Teknisen lautakunnan pöytäkirjassa 16.12.2021 §96 todetaan
”Kiteen kaupungin metsien hoidossa yhteensovitetaan monenlaisia käyttötarkoituksia, jotta erilaiset virkistysalue-, luonnonsuojelu- ja luonnon monimuotoisuus- sekä talousmetsänäkökulmat tulevat otetuiksi huomioon. Tämä yhteensovittamisen tarve korostuu erityisesti kaupungin taajamissa sijaitsevien puistometsien hoidon suunnittelussa. Puistometsiin ei kohdistu puuntuotannollisia tavoitteita.”
Mielestämme esitetty periaate on mitä kannatettavin.
Taajamametsien tärkeitä tehtäviä ovat virkistysmahdollisuuksien ja asuinviihtyvyyden säilyttäminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Mielestämme nämä näkökulmat puuttuvat nähtävillä olevasta suunnitelmasta. Suunnitelma on talousmetsäsuunnitelma; nimikin on Leimikkoraportti.
Selvitys Kytänniemen asukkaiden tarpeista ja toiveista lähimetsien käytöstä ja hoidosta puuttuu kokonaan. Tämä kuuleminen ei ole siihen riittävä. Suunnitelmassa ei kuvata puuston nykytilannetta eikä toimenpiteiden tavoitteita. Myös luontoarvojen selvitys puuttuu. Toimenpiteet on kuvattu lähinnä otsikkotasolla perustelematta niitä millään tavoin.
Suunnitelmassa tulee hahmotella toimilla tavoiteltu päämäärä: mitä kullekin kuviolle on jäämässä, miltä sen ajatellaan näyttävän toimenpiteiden jälkeen ja kuinka kehittyvän siitä eteenpäin.
Hämmennystä herättää asiasta annetun kuulutuksen lausuma, että
”Tekninen lautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 16.12.2021 § 96 oheisen Kytänniemen alueelle laaditun puistometsäsuunnitelman.”
ja
”Nähtävänä pidon jälkeen kuntalaispalautteet käydään läpi ja puistometsäsuunnitelman toimenpiteille haetaan maisematyölupa. Suunnitelma toteutetaan vuoden 2022 aikana.”
Pidämme erittäin hyvänä, että suunnitelmasta kysytään palautetta. Asiakirjoista ei kuitenkaan käy ilmi, miten palautetta käsitellään ja miten se vaikuttaa suunnitelmaan. Erityisesti alueen asukkailta tulisi kysyä toiveita jopa jätettävien tai kaadettavien puiden tarkkuudella.
Toimenpiteet
Pohjanraivauksessa säästetään suunnitelman mukaan kuusen, männyn ja koivun taimia. Tarkoittaako tämä kaikkien muiden lehti- ja havupuutaimien – esimerkiksi haavan, pihlajan, katajan, raidan, tuomen, vaahteran, tammen – ja pensaiden poistoa? Jokaisen puu- ja pensaslajin poisto vie mukanaan suuren joukon ko. lajeihin sitoutuneita hyönteis- ja muita eliölajeja ja niin ollen vähentävät monimuotoisuutta. Erityisesti niillä kuvioilla, joilla ei jostain syystä tavoitella metsikön vähittäistä kuusettumista, tulee perustella, miksi kuusen alikasvosta suositaan lehtipuuston kustannuksella.
Pari esimerkkiä pensaslajien merkityksestä: koiranheisi ja luonnonvaraiset ruusut kukkivat kauniisti ja syksyllä niiden marjat ovat lintujen ja monien hyönteisten ravintoa. Keväällä ja syksyllä lentelevät sitruunaperhoset ovat täysin riippuvaisia toukkien ravintokasvista, paatsamasta. Raita ja muut pajulajit tuottavat ravintoa hyvin monien hyönteisten toukille.
Totaalinen raivaus lisää vesoittumista. Raivauksesta, jossa puskat on raivattu ja puiden taimia on jätetty harvakseltaan, löytyy taajaman alueelta esimerkkejä: muutaman vuoden kuluttua alueella on vähintään yhtä tiheä pusikko kuin ennen raivausta. ”Maa täytensä ottaa.” Vastaavasti peitteisen latvuston alla pensaskerros pysyy harvempana.
Raivausta ei kannata tehdä kategorisesti samalla tavalla joka paikassa, vaan luontoarvot ja muut alueelliset seikat huomioiden. Pensaiden harkittu harventaminen kulkureittien varrelta ja asutuksen välittömästä läheisyydestä avaa näkymiä, mutta sisemmällä metsässä pensaiden poisto ei ole perusteltua.
Suunnitelmassa pohjanraivaus on pelkästään harvennushakkuuta edeltävä kaavamainen toimenpide, jolla on tarkoitus helpottaa hakkuutyötä. Taajamametsässä muita tekijöitä on syytä painottaa enemmän kuin hakkuutyön sujuvuutta ja laatia suunnitelma niin, että välttämättömät työt voidaan tehdä alentamatta taajamametsän muita arvoja.
Harvennushakkuissa ja muissakin hakkuissa tulee pyrkiä jatkuvaan kasvatukseen, jossa metsä säilyy peitteisenä eikä maisema muutu kovin radikaalisti. Poistetaan vain suurimpia puita, jolloin nuoremmat puut saavat valoa ja tilaa kasvaa. Aukkopaikkoihin syntyy näin luontaisesti uusi puusukupolvi kasvamaan. Asutuksen lähellä jatkuvapeitteisyys on erityisen tärkeää: kun metsä säilyy puustoisena, tuuliolosuhteet eivät äkillisesti muutu eivätkä tonteilla kasvavat pihapuut altistu tuulille.
Taajamametsissä tulee poistaa suuria tukkipuumittaan kasvaneita puita vain harkiten ja pakottavista syistä. Suuret puut ovat maiseman lisäksi tärkeitä lintujen suoja- ja tähystyspaikkoja. Taajamametsissä pienaukkohakkuut eivät ole perusteltuja.
Taajamametsä kannattaa pitää peitteisenä, suosia eri-ikäistä puustoa ja monipuolisesti luontaisia puulajeja. Reunavyöhykkeet pensaineen ovat monimuotoisuuden ja maiseman kannalta erityisen tärkeitä. Käsittely painotetaan kulkuväylien varsille, mutta metsikköjen sisäosien annetaan kehittyä luontaisesti.
Monimuotoisuus
Metsien monet lehtipuut ja pensaat ovat luonnon monimuotoisuuden, luonnon- ja puutarhakasvien pölytyksen sekä asukkaiden viihtyvyyden kannalta elintärkeitä. Alueen asukkailla on paljon marjapensaita, hedelmäpuita yms istutuksia, joten pölytyksen kannalta on tärkeää säästää lehtipuita ja -pensaita sekapuustona. Erityisesti varhain keväällä kukkivilla pajuilla on suuri merkitys kimalaisille, jotta ne pystyvät kasvattamaan yhdyskuntien kokoa. Riittävän suuri luonnon pölyttäjäpopulaatio varmistaa luonnonmarjojen ja puutarhakasvien pölytyksen ja hyvän sadon.
Lahopuujatkumon tulee sisältyä suunnitelmaan. Pieniläpimittaista lehtilahopuuta ei pitäisi poistaa, sillä se ei ole edes turvallisuusriski. Syvemmällä metsässä suuretkaan lahopuut eivät ole vaaraksi. Monissa kaupungeissa puisto- ja taajamametsissä jätetään kaadettuja runkoja varta vasten maastoon lisäämään luonnon monimuotoisuutta.
Laissa vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta velvoitetaan kiinteistön omistajaa tai haltijaa huolehtimaan kiinteistöllä esiintyvän, haitallisen vieraslajin hävittämisestä tai sen leviämisen rajoittamisesta, jos lajin esiintymästä tai sen leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle. Haitalliseksi vieraslajiksi määritelty jättipalsami on vallannut Kiteenjärven rantoja paikoitellen jo pahasti. Kosteita ja reheviä kasvupaikkoja suosiva jättipalsami syrjäyttää tehokkaasti luonnonvaraista kasvillisuutta ja alentaa monimuotoisuutta. On tärkeää, ettei kaupunki suosi jättipalsamin leviämistä avartamalla rantojen läheistä puustoa ja rikkomalla maanpintaa.
Metsäluonto ja asumisviihtyvyys
Rakenteeltaan vaihteleva metsä vaimentaa tuulta, estää pölyn ja melun leviämistä, on näkösuoja rakennusten välillä ja viihtyisyyttä lisäävä vihreä elementti. Puusto ja pensaikko elävöittävät vuodenajoittain vaihtuvaa maisemaa. Asutuksen lähimetsät tarjoavat myös keruutuotteita sekä virkistystä asukkaille ja luovaa, turvallista leikkitilaa lapsille. Pienikin lähimetsikkö antaa turvallisen mahdollisuuden luontoelämyksiin myös heille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty hakemaan luontokokemuksia kauempaa.
Natura
Kuviot 68, 20, 26, 82 ja 89 rajautuvat Päätyeenlahden Natura-alueeseen. Leimikkosuunnitelmassa ei mitenkään arvioida toimenpiteiden vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoihin, vaikka luonnonsuojelulaki sitä edellyttää.
Lopuksi
Suunnitelma on ylimalkainen ja tehty puuntuoton ja talousmetsän hoidon näkökulmasta. Mielestämme nyt esillä oleva puistometsäsuunnitelma, taajamahakkuusuunnitelma tai leimikkoraportti ei täytä taajamametsien hoitoon tarkoitetun suunnitelman vaatimuksia. Se on laadittava uudelleen.
Lähtötilanne tulee selvittää huolella ja laatia eri käyttäjäryhmien kanssa hoidon tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitykset on tehtävä sulan maan aikaan kesällä ja laadittava suunnitelma asukkaiden viihtyvyys ja luontoarvot huomioiden.
Pikaisella nettihaulla löytyy lukuisa joukko taajama- tai puistometsäsuunnitelmia malliksi. Kaupunki, jossa on huolellisesti laadittu taajamametsäsuunnitelma ohjaamassa kaupungin omistamien metsien käyttöä eri käyttäjäryhmien ja luonnon tarpeisiin, antaa positiivisen kuvan itsestään sekä kuntalaisille että ulospäin.
Tohmajärvellä 24.1.2022
Keski-Karjalan Luonto ry