Jatkuvaa kasvatusta ym­pä­ris­tö­kir­joi­tus­ten laatuun

Sanomalehtiin pulpahtelee yhä ylioptimistisia ympäristökirjoituksia etenkin metsäluonnon monimuotoisuuden suhteen. Näitä otsikoita ja tekstejä tupsahtelee esimerkiksi eliölajien tilanteesta ja vaikkapa metsätalouden uudisojitusten lopettamisesta joka sekään ei pidä paikkaansa (Helsingin sanomat 7.7. ja hyvä vastine Risto Sulkavalta 11.7.2019) . Maakuntalehden jutun (Keskisuomalainen 12.6.2019) otsikossa väitettiin liito-oravakannan Jyväskylässä olevan elinvoimainen. Tuossa jutussa tarkasteltiin kuitenkin vain kymmentä liito-oravaesiintymää, jotka olivat pienellä murto-osalla nykyisen Jyväskylän alueesta.

Seuraavassa lehden juttua vieraslajeista koskeva oikaiseva kirjoitus Keskisuomalaisessa 30.6.2019:

”Metsänhoidon lajiaukkolinja hakkaa vieraslajit

Jutussa vieraslajeista (KSML 27.6.) kirjoitettiin: ”Vieraskasvilajien lisääntyminen on luonnon monimuotoisuudelle toiseksi suurin uhka elinympäristöjen häviämisen jälkeen”. Tekstistä saa helposti liioittelevan käsityksen vieraslajien vaikutuksesta luonnon monimuotoisuudelle Suomessa ja maakunnassa.

Kuten esimerkiksi eduskunnan ympäristövaliokunnan lausunnossa 2015 todetaan, suurin osa vieraslajeista ei aiheuta haittoja. Suomessa ja Keski-Suomessa vieraslajit ovatkin suhteellisen vähäinen uhka luonnon monimuotoisuudelle. Torjuntatyö on toki hyödyllistä ja tarpeellista, jotta esimerkiksi puutarhoista leviävien haitallisten vieraslajien leviämistä saadaan hillittyä ja monia vieraslajeista saadaan vähenemään, joitakin ehkä hävitetyksikin.

Vieraslajit lähiympäristössämme ovatkin helpoiten torjuttava vieraslajihaitta. Kokonaisuutena vieraslajityö jarruttaa ennaltaehkäisevästi myös lemmikkivieraslajien leviämistä haitalliseksi, kuten aurinkoahventen ja kissojen”vapauttamista” luontoon.

Ensisijaisena syynä lajien uhanalaisuuteen Suomessa vieraslajit ovat vain kolmen lajin tapauksessa, kun uhanalaisia lajeja on noin 2 500 (lajien uhanalaisuusarviointi 2019). Yhtenä vähäisempänä syynä uhanalaisuuteen vieraslajit ovat 44 lajin kohdalla.  Vertailun vuoksi esimerkiksi metsien uudistamis- ja hoitotoimet ovat ensisijaisena syynä 733 lajin uhanalaisuuteen ja rakentaminen 116 lajin uhanalaisuuteen.

Juhani Paavola, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry.”