Lausuntomme Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 -strategiasta
Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 -strategian sivut
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri kiittää mahdollisuudesta lausua mielipiteensä Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 -strategiasta. Strategiassa esitellään mielestämme pääosin kannatettavia toimenpiteitä, joilla voidaan todella vähentää maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä. Kuitenkin erityisesti tiettyjen strategian osa-alueiden toimenpiteistä puuttuu rohkeutta vähentää ja luopua saastuttavasta toiminnasta, vaikka tämä olisi välttämätöntä hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi. Strategian monet vähentämiseen ja luopumiseen perustuvat toimenpiteet kohdistuvat yksityisiin ihmisiin, mutta esimerkiksi teollisuutta ja yhteisöjä koskevien toimenpiteiden kunnianhimotaso tuntuu olevan alhaisempi. Haluamme kiinnittää huomiota lisäksi strategian käytäntöön jalkauttamiseen, sillä kasvihuonekaasupäästöt eivät alene pelkällä toimenpiteiden kirjaamisella, vaan tarvitaan aktiivista toimintaa ja toimenpiteiden seurantaa.
Kehotamme pohtimaan ’hiilineutraali’-sanan määritelmää ja merkitystä laajassa mittakaavassa. Todellista hiilineutraaliutta ei tulla Keski-Suomessa millään toimilla saavuttamaan kahdeksassa vuodessa niin kauan, kun maakunnassa on nykyisenkaltaista massiivista metsäteollisuutta.
Alla kommentoimme strategiaan kirjattuja toimia osa-alue kerrallaan.
Elinkeinot
Jäimme kaipaamaan osa-alueesta seuraavan kaltaista rohkeaa toimenpidettä: ”Keski-Suomi pyrkii muuttamaan teollisuuttaan selkeästi vähemmän energiaa ja raaka-aineita (mm. puutavara) käyttäväksi.” Haluamme myös muistuttaa, että päästöjen kompensoinnin kanssa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä kompensaatioala on nuori ja sääntely siltä puuttuu toistaiseksi.
Maatalous ja metsät
Näimme osa-alueen kirjatuissa toimenpiteissä monia merkittäviä puutteita. Toivoisimme esimerkiksi selkeämpää toimenpidekirjausta eläintuotannon vähentämisestä samalla kun kasviproteiinien viljelyä vahvistetaan. Kasviproteiinien tuotanto ja kulutus vähentävät maakunnan kasvuhuonepäästöjä vain, jos samalla eläintuotanto vähenee.
Haluamme muistuttaa, että pitkäaikaisena hiilivarastona turve on täysin ylivertainen metsään tai pitkäikäisiinkin puutuotteisiin verrattuna. Siksi tuntuu todella kummalliselta, ettei soiden ennallistamista ollut mainittu strategian toimenpiteissä lainkaan. Sen sijaan hiilineutraaliutta edistävänä toimenpiteenä strategiassa mainitaan aukeiden turvepohjaisten joutoalueiden, toisin sanoen käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden, metsittäminen, vaikka monessa tapauksessa entisen turvetuotantoalueen muuttaminen kosteikoksi olisi ilmaston ja ympäröivien alueiden hydrologian kannalta huomattavasti parempi ratkaisu. Myöskään turvepeltojen viljelystä luopumista ei ollut toimenpiteissä mainittu sen huomattavista päästöhyödyistä huolimatta.
Toimenpiteiden tukena strategiassa mainitaan Keski-Suomen metsäohjelma, jota olemme kritisoineet aiemminkin ja joka ei todellisuudessa tähtää hiilineutraalisuuteen luontokadon pysäyttämisestä puhumattakaan.
Energia
Kuntien ja yritysten ilmastotoimiksi strategiassa asetetaan vain energiatehokkuus, vaikka todellisuudessa tulisi tavoitella mitattavissa olevaa energian kulutuksen vähentämistä. Lisäksi turpeen polton poistaminen kokonaan kaukolämmön tuotantotavoista tulisi kirjata strategiaan. Lisäksi strategiassa mainitaan puunpolton lisääminen lyhyellä aikavälillä, mikä voi toki olla tässä maailmantilanteessa perusteltua ja käytännön sanelema pakko. Yleisellä tasolla puunpolton lisääminen ei kuitenkaan ole ilmastoteko, joten strategian kirjausta olisi tarpeen täsmentää, jottei synny väärän positiivista kuvaa puunpolton ilmastovaikutuksista. Strategiassa olisi myös tarpeen tuoda entistä paremmin esiin polttoon perustumattomiin energiantuotantotapoihin panostaminen.
Yksilö ja yhteisö
Tämän osa-alueen toimenpiteet vaikuttavat monipuolisilta ja ilmastovaikutuksiltaan positiivisilta. Tunnistamme kuitenkin, että maakunnallisella tasolla voi olla vaikea vaikuttaa kovinkaan paljoa toimenpiteiden toteutumiseen kansallisen ja EU-lainsäädännön määrittäessä toimintakenttää ja luodessa yksilöille kannustimia elämäntapojensa muuttamiseen. Näemme erityisen hyvänä, että kansalaisaktiivisuus kunnissa, järjestöissä ja muissa yhteisöissä on nostettu yhdeksi toimenpiteeksi.
Liikkuminen
Maakunta voisi asettaa rohkeasti tavoitteeksi autokannan vähentämisen, koska muuntaminen biokaasulle tai sähköautoihin vaihtaminen eivät riitä ekologisen ja ilmastollisen kestävyyden saavuttamiseen. Tämä vähentämistavoite saisi varmasti myös valtakunnallista huomiota, ja kunnianhimoisesti kestävään kehitykseen tähtäävät yritykset voisivat tämän johdosta suosia Keski-Suomea. Strategian taustatietojen mukaan maatalous aiheuttaa suuren osan liikkumisenkin ilmastopäästöistä, joten toimenpiteissä voisi tuoda selkeämmin esiin tavoitteen lisätä biokaasun käyttöä maatalouden koneissa ja laitteissa. Kuitenkin tätäkin osa-aluetta määrittelee suurelta osin kansallinen ja EU-lainsäädäntö.