Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri

Keski-Suomi
Navigaatio päälle/pois

Turpeenkaivuun päästöt yhä hälyttäviä

Turvekenttä Keski-Suomessa

Neova on viime vuosien aikana hakenut lukuisille turpeenkaivuualueilleen lievennyksiä ympäristölupien ehtoihin Keski-Suomessakin, koska ei ole pystynyt pitämään vesistöpäästöjä luvissa määritellyissä rajoissa. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri on muistutuksissaan näistä lupaehtojen vesityshakemuksista vaatinut, ettei turpeenkaivuun ehtoja lievennetä. Turve on energiaraaka-aineena haitallisimmasta päästä vesistöjen, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Turpeenpoltosta tulee luopua pikaisesti.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri on muistuttanut viimeisten viiden vuoden aikana viidestätoista Neovan (ent. Vapo) ympäristöluvan heikentämishakemuksesta Keski-Suomen alueella. Tuorein esimerkki on Multian Lapsukansuo, jonka ympäristöluvan ehtojen heikennyshakemuksesta piiri jätti muistutuksen syyskuussa 2022: Neova vaati fosforin pidätystehon alentamista viidesosaan alkuperäisen ympäristöluvan raja-arvosta. ”Reilun neliökilometrin kokoisen turpeenkaivuualueen vedet lasketaan taimenpitoiseen Pengerjokeen. Neova-yhtiö ei ole kyennyt Lapsukansuolla saavuttamaan ympäristöluvan ehtoja kertaakaan vuosina 2017-2020. Pahimmillaan fosforipäästöt ovat jopa lisääntyneet 100 %:lla yhdellä neljästä pintavalutuskentästä”, toteaa muistutuksen valmistellut Juhani Paavola, piirihallituksen jäsen.

Turpeenkaivuun ympäristölupien vesitysyritysten yleinen kaava: yhtiö ei pysty pitämään turvekenttien päästöjä ympäristöluvassa määritellyissä rajoissa, joten se hakee lupaehtoihin lievennyksiä. Useissa kohteista yhtiö ei ole pystynyt saavuttamaan ympäristöluvan ehtoja yhtenäkään vuonna. Päästöt vesistöihin ovat Keski-Suomenkin turvesoilla useissa kohteissa vähenemisen sijaan lisääntyneet. Piiri, kuten useat muutkin tahot, on muistutuksissaan vaatinut, että ellei Neova pysty pitäytymään nykyisissä luparajoissa, on sen luovuttava turpeenkaivuusta. Muutamilla muistutuskohteillamme yhtiö onkin lopettanut turpeenkaivuun. Useimmissa kohteissamme aluehallintovirasto ei ole taipunut Neovan vaatimuksiin muuttaa ympäristölupaehtojen ravinteiden prosenttimääräisiä pidätysehtoja. Lupaehtoihin on kuitenkin lisätty uusia, hieman löysentäviä pitoisuusrajoja.

”Jo yhtiön alkuperäisten ympäristölupien mukainen kuormitus vesistöihin olisi kuitenkin yhteisvaikutuksiltaan liiallinen. Vesistöjä rehevöittävät valumat ojitetuilta soilta ja turpeenkaivuualueilta lisäävät myös kasvihuonekaasupäästöjä. Turpeen poltto puolestaan tuottaa energiayksikköä kohden laskettuna enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiili”, korostaa piirin toiminnanjohtaja Taina Peltonen.
Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ilmastopaneelin mukaan ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää turpeen energiakäytöstä luopumista Suomessa kokonaan. Turpeen polton lopettaminen voi kattaa jopa viidenneksen Suomen kokonaispäästöissä vaadittavasta vähennyksestä. Siirtymään pois turpeenpoltosta on saatavilla runsaasti EU-rahoitusta. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tukee siirtymää Keski-Suomessa noin 38 miljoonalla eurolla. Tämä raha tulee kohdentaa erityisesti ilmastopäästöjen vähentämiseen.

Keski-Suomen suoluontotyypeistä puolet on viime vuosikymmeninä tullut uhanalaistetuksi. Lajeista erityisesti soilla elävien perhosten ja lintujen uhanalaistuminen on ollut merkittävää. Soiden runnomisen vuoksi ovat Keski-Suomessa harvinaistuneet esimerkiksi kuukkeli, riekko ja suokukko. Keski-Suomessa alkuperäisestä suoalasta on suojeltuna ja suojeluvarauksina yhteensä vain muutama prosentti – kolmasosa siitä, mitä Suomessa keskimäärin.

”Ilmastokriisin ja luontokadon keskellä meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jatkaa turpeen polttoa. Suomen on kiireellisesti siirryttävä pääosin polttoon perustumattomaan energiajärjestelmään ja vähennettävä nopeammin etenkin fossiilisen energian kokonaiskulutusta”, muistuttaa piirin puheenjohtaja Sari Jussila.

Lisätietoja: Taina Peltonen, 040 354 0063, keski-suomi(a)sll.fi