Metsät
Keski-Suomi on metsäinen maakunta, jossa metsäteollisuudella on vankka jalansija. Metsien hakkuut nousivat 2010-luvulla ennätyslukemiin, mikä näkyy metsäluonnon uhanalaistumiskehityksen kiihtymisenä Keski-Suomessakin.
Metsät ovat Keski-Suomen piirin painopistealue, ja pyrimme vaikuttamaan monin tavoin metsien suojelun ja kestävän metsien hyödyntämisen puolesta.
Keskisuomalainen metsä on luonnostaan monimuotoinen
Keski-Suomen metsät sijoittuvat kahdelle metsäkasvillisuusvyöhykkeelle: Järvi-Suomi eteläboreaaliselle ja luoteinen Suomenselän alue karumpaan keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Keski-Suomessa eteläiset lajit kurottelevat pohjoisimmille levinneisyysalueilleen ja pohjoiset lajit eteläisimmille. Lisäksi alueella tavataan niin läntisiä kuin itäisiä lajeja. Metsät reunustavat lukuisia eri kokoisia vesistöjä noroista mahtavaan Päijänteeseen ja kasvavat jylhien kalliojyrkänteiden ja korkeiden harjumuodostelmien päällä ja näiden välisissä painanteissa.
Talousmetsää
Keskisuomalaista maisemaa hallitsevat talousmetsän eri kehitysvaiheet. Hakkuuaukioita, taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää on yhteensä 71 %, ”hakkuukypsää” eli 60-100-vuotiasta metsää on 20 % metsäpinta-alasta. Vanhaa yli 101-vuotiasta metsää on 9 % eli 114 km². Moni uhanalainen metsälaji tarvitsee elinympäristökseen vanhimman metsäikäluokan, yli 141-vuotiaita metsiä, jollaisia koko Keski-Suomen alueella on 18 km² eli 1,4 % metsäpinta-alasta. (Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsävarat, VMI 2019-2022)
3,7% keskisuomalaisesta metsästä pysyvässä suojelussa
Keski-Suomen metsäalasta on pysyvästi suojeltua metsää, jossa ei saa tehdä hakkuita 3,7 % (507 km²). Suojeltua aluetta, jolla saa tehdä rajoitetusti hakkuita on 2,2 % (295 km²).
Vapaaehtoisella yksityismetsien METSO-suojeluohjelmalla on Keski-Suomessa suojeltu yli 600 aluetta, noin 84 km². Eniten on suojeltu kangasmetsiä, noin 50 km². METSOn kautta on suojeltu soita noin 20 km² ja noin 10 km² muita kohteita, kuten vesistöjen lähimetsiä, puustoisia perinnebiotooppeja, metsäisiä kallioita, jyrkänteitä ja louhikoita.
Keski-Suomen metsiä hyödynnetään rajusti
Keski-Suomen metsistä hakattiin 6,2 milj. m³ puuta vuonna 2023. Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä maakunnassa on LUKE:n laskelmien mukaan 6,97 milj. m³ vuodessa. Suurimman jatkuvasti ylläpidettävän aines- ja energiapuun hakkuukertymän mukainen laskelma määrittää hakkuiden ylärajan silloin, kun metsätalouden taloudellista ja puuntuotannollista kestävyyttä pidetään tavoiteltavana. Maksimaalisesta hakkuumäärästä näin määriteltynä hakattiin siis Keski-Suomessa 88 % vuonna 2023. Jyväskylän yliopistossa tehtyjen laskelmien mukaan ekologisesti kestävä hakkuutaso on kuitenkin 60 % suurimmasta ylläpidettävästä hakkuukertymästä.
Pelkästään Äänekosken sellutehdas käyttää maakunnan metsiä avohakkuualaksi muunnettuna lähes neliökilometrin vuorokaudessa, noin 350 km² vuodessa. Tehdas syö puuta noin 100 000 autokuormaa ja noin 25 000 junavaunullista vuodessa. Tehtaalle saapuu vuorokaudessa 300 autokuormaa ja 4 täyttä junakuormaa. Pääosa sellusta viedään kahdella junalla päivittäin Vuosaaren satamaan Helsingissä, ja sieltä paljolti Kiinaan mm. vessapaperin raaka-aineeksi.
Metsäluonto ahtaalla
Suomen uhanalaisista lajeista 31 % elää metsissä pitäen kärkisijaa muihin luontotyyppeihin nähden. Metsäympäristöön liittyvät, ennen muuta tehometsätalouden aiheuttamat muutokset: metsien uudistaminen ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja lahopuiden väheneminen sekä muut metsäluonnon muutokset ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille ja yksi uhanalaisuuden syistä 1420 lajille. Metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa 45 %, vahoissa metsissä 34 % ja harjumetsissä 9 %. Metsät ovat tärkeitä uhanalaisista lajeista eteenkin pistiäisille, kovakuoriaisille, sienille ja jäkälille.
Etelä-Suomessa on 34 eri metsätyyppiä, joista 27 eli 79 % on uhanalaisia. Metsäluontotyypeistä silmälläpidettäviä (NT) on 20 %, vaarantuneita (VU) on puolet metsätyypeistä (50 %), erittäin uhanalaisia (EN) on 25 %, puutteellisesti tunnettuja (DD) on 5 %.
Eteläboreaalisella metsävyöhykkeellä on alueellisesti uhanalaisia metsälajeja 175 ja keskiboreaalisella vyöhykkeellä 152 lajia kaikista eliöryhmistä (sammaleet, sienet, jäkälät, putkilokasvit, perhoset ja linnut).
Tilastotietoja Keski-Suomen metsistä
(Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsävarat. Valtakunnallinen metsien inventointi 13 vuosina 2019–2022)
- Metsämaan pinta-ala on 13 100 km², n. 80 % maakunnan maapinta-alasta
- Mäntymetsiä on 75 %, kuusimetsiä 33 % ja lehtipuumetsiä 10 %
- Ykistyiset omistavat metsistä 65 %, yhtiöt 18 %, valtio 12 % ja muut (kunnat, seurakunnat ja yhteisöt 5%
- Hakkuista 68 % oli harvennushakkuita, avohakkuita 25 %, jatkuvan kasvatuksen hakkuita 3 %, luontaisen uudistamisen hakkuita 2 % ja muita hakkuita 3 %
- Talousmetsissä kuollutta (yli 10 cm paksuista) runkopuuta on keskimäärin 4 m³/ha, josta maapuuta 3 m³ ja pystypuuta 1 m³
- Lehtipuun osuus lahopuusta on 1 m³/ha
- Keski-Suomessa eläviin puihin: runkoon, oksiin, neulasiin, lehtiin, kantoihin ja juuriin on sitoutunut biomassaa yhteensä 129 milj. tonnia (kuiva-aineen massana).
Piiri toimii metsien puolesta
Keski-Suomen piiri toimii aktiivisesti metsien monimuotoisuuden tilan parantamiseksi ja suojeluasteen lisäämiseksi. Lausunnoissaan kaavoista ja ympäristöluvista ja kannanotoissaan piiri painottaa metsien ja luonnon säilyttämistä rakentamattomana. Piiri on myös tehnyt suojeluesityksiä luontoarvoiltaan merkittävistä metsistä.
Piiri järjestää luentoja, koulutuksia ja muita kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa vetäjinä ja puhujina ovat alansa asiantuntijat. Metsänkartoituskurssit ovat kiinnostaneet niin metsänomistajia kuin vapaaehtoisia metsäluonnon kartoittajia. Täydentäviä koulutuksia on järjestetty retkien muodossa metsän rakennepiirteistä, jäkälistä, sammalista ja hyönteisistä. Retkillämme olemme aina myös ihastelleet luonnon kauneutta ja monimuotoisuuttaa sekä nauttineet eväistä ja hyvästä seurasta.
Kurkkaa YouTube-kanavaltamme menneiden tilaisuuksien tallenteet ja tutustu tuleviin metsäretkiin ja muihin tapahtumiin Keski-Suomessa:
Metsäväestä vertaistukea, tietoa ja toimintaa
Jyväskylän alueella toimii vapaaehtoisten ylläpitämä Metsäväki-ryhmä, johon metsänystävät ovat tervetulleita mukaan. WhatsApp-yhteisössä käydään keskusteluja, jaetaan tietoa ja ideoidaan mm. tapahtumia. Ryhmäläiset ovat sitoutuneet noudattamaan turvallisemman tilan periaatteita ja muita ryhmän sääntöjä kunnioittavan keskustelukulttuurin ylläpitämiseksi. WhatsApp-ryhmään pääsee mukaan laittamalla nimen ja puhelinnumeron sähköpostiviestillä osoitteeseen keski-suomi@sll.fi tai tekstiviestillä numeroon: 040 354 0063.