Suot
Keski-Suomi on soiden ja niiden luonnonhiilivarastojen tuhoamisessa maailman huippua.
Keski-Suomen soiden synkkä tila
Keski-Suomen alkuperäisistä soista, 350 000 hehtaaria, on ojitettu soita metsämaan luokkaan 80-85%. Maakuntaan on kaivettu lähes 100 000 kilometriä ojia, vastaten maapallon ympärysmittaa noin 2,5 kertaisesti. Noin kaksi kolmasosaa ojista on kaivettu soille. Tämä on maakuntien synkintä huippua.
Ojienkaivuun suoraan syväviiltämä ala maakunnassa on noin 100-200 km2, aiheuttaen laajasti ilmastonmuutoskaasuja, luontokatoa ja vesien rehevöitymistä. Maakunnan ojien vuoksi on suoraan ojaviiltoalueilta purkautunut ilmastokaasuja miljoonia tonneja CO2-ekv. (metsämaassa noin 100 tonnia/ha). Ojien aiheuttaman kuivumisen vuoksi ympäröiviltä maa-, etenkin turvemaa-alueilta on ilmastoon päästetty valtavasti ilmastokaasuja. Massaojitus muun muassa voimistaa virtausten ja lämmönvaihtelun äärevöitymistä virtavesissä, kuten puroissa. Ojien ala vastaa noin metsäautoteiden peittämää maa-alaa, noin 150 km2.
Maakunnassa pyrittiin noin vuoteen 2020 asti kasvattamaan turpeenpolttoa voimakkaasti. Keski-Suomeen onkin keskittynyt pääosa Suomen ja maailman turpeenpolttoyrityksistä – muun muassa Neovan (ent. Vapo) pääkonttori on Jyväskylässä. Turpeenkaivajat hakivat lupia jopa luonnontilaisten riekkosoiden kaivuuseen maakunnassa. 2020-luvulla turpeenkaivuu on vihdoinkin alkanut vähetä.
Turpeenpoltto kuumentaa ilmastoa
Turpeen ja turvemaiden hyödyntäminen aiheuttaa vajaa puolet Suomen ilmastopäästöistä. Vuoden 2020 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa olivat 48,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.). Turpeen ilmastopäästöt vuonna 2020 olivat Ilmastopaneelin laskelmien mukaan yhteensä 22,3 miljoonaa tonnia CO2-ekv, josta turpeen polton päästöt olivat 5 Mt CO2 -ekv ja turvepeltojen päästöt noin 9Mt CO2-ekv. Metsäojitetut suot päästävät 6,4 ja turvetuotantoalueet 1,9 Mt CO2-ekv vuodessa. (Ilmastopaneeli 2022, Tilastokeskus) Turpeen poltto on edelleen vähentynyt viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 turpeen polton päästöt olivat noin 4 Mt CO2-ekv, kun Suomen vuoden 2022 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 45,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.).
Turpeen poltto aiheutti vuonna 2021 reilun neljänneksen Keski-Suomen ilmastopäästöistä. Vielä vuonna 2019 turpeenkaivuualaa vesiä kuormittavine päästöineen oli maakunnassa vajaat 200 m2 asukasta kohti laskettuna. Kaivuuala ja päästöt ovat vuodesta 2020 alkaen laskeneet vuosittain. Turpeenpoltto maakunnassa väheni vuoteen 2022 mennessä noin puoleen vuodesta 2019, ja alle kolmasosaan huippuvuodesta 2010. Turvekentät päästävät vuosia kaivuun jälkeen noin 10 tonnia/ha, kaivuun aikana 1,5-kertaisesti. Määrä maakunnassa vastaa noin 20 000 fossiilihenkilöauton ilmastopäästöjä.
Suojellaan suot
Vuonna 2019 Keski-Suomen suoalasta oli saatu suojeltua noin 4,5 %, maakuntakaavan suojeluvaraukset mukaan lukien, mikä on yhteensäkin vain kolmannes maan keskimääräisestä soidensuojelualasta. Etelä-Suomen suoluontotyypeistä 3/4 on uhanalaisia, Keski-Suomessa noin puolet. Monet soiden eliölajit ovat täälläkin häviämisen partaalla kuten suokukko, tai hävinneet, kuten sääskenvalkku.
Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi vaatii turpeen polttamisen lopettamista ilmastonmuutos- ja vesiensuojelusyistä, sekä vielä jäljellä olevan arvokkaan suoluonnon säästämiseksi. Turpeenpoltosta on luovuttava nopealla aikataululla, aluksi kunnissa ja julkisella sektorilla. Soita on ennallistettava ja muodostettava ojittamattomat suojavyöhykkeet soiden reunametsiin.
Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on muistuttanut ja valittanut kymmenistä turpeenkaivuuhankkeista vuodesta 2007
Olemme muistuttaneet tai valittaneet 43:stä eli valtaosasta uusille alueille kohdistuneista turpeenkaivuualuehakemuksista. Lisäksi paikallisyhdistyksemme ovat muistuttaneet yli kymmenestä hakemuksesta. Yhdeksässä kohteessa piiri on ollut ainoa valittaja tai ainoa yhdistysvalittaja. Kohteista 70 % oli Vapon, nykyisen Neovan.
Melkein puolessa hankkeista luontoselvitys oli ensimmäisessä hakemuksessa puutteellinen, virheellinen tai sitä ei ole ollut lainkaan. 40 prosentissa piirin käsittelemistä kohteista oli mukana luonnontilaista aluetta. Hakemusalueista 53 % sijaitsi ekologisesti arvokkaalla suuralueella ja/tai ekologisesti arvokkailla pienemmillä vyöhykkeillä. Pelkästään näiden 43 turvehankkeen kattamalla alalla turvetalouden ilmastoa muuttava hiilidioksidipäästötavoite oli yli 10 miljoonaa tonnia. Edellä mainittujen arvojen ohittaminen osoittaa piittaamattomuutta maakunnan arvokkaimpien soiden luontoarvoista tilanteessa, jossa Neova oy (ent. Vapo oy) on kampanjoinnissaan väittänyt soita olevan ylenpalttisesti turveteollisuuden käytettäväksi.
Kaivuusuunnitelmakohteista 20 (48 %) säästyikin kokonaan kaivuulta. Lisäksi 14-15 tapauksessa kaivuualaa supistettiin. Hakemuspinta-aloista saatiin pelastettua yhteensä reilut puolet, yli 18 km2. Näistä ojittamattomista soista suurin osa on pelastettu kokonaan turpeenkaivuulta ja yli puolet alkuperäisestä kaivuuseen haetusta alasta (yli 15 km2) on jouduttu jättämään kaivamatta. Lähes kaikkiin muihinkin kohteisiimme on tullut lupaprosessissa parannuksia.
Turveyhtiöt ovat hakeneet heikennyksiä jo myönnettyihin ympäristölupiin, koska yhtiöt eivät ole lupauksistaan huolimatta saavuttaneet / halunneet käyttää riittävästi varoja kaikkien ympäristölupien ehtojen toteuttamiseen. Olemme valittaneet 16:sta (2024) turpeenkaivajien hakemuksesta vesittää ympäristölupaehtoja. Näistä muistutuskohteistamme on tähän mennessä ainakin neljässä lopetettu turpeenkaivuu, yhteensä yli 5,5 neliökilometrin alalla. Suuressa osassa muita kohteita turpeenkaivajien tavoitteisiin ei olla AVI:ssa suostuttu, tai on suostuttu vain osittain.
Yhdistysten, yksityisten ja viranomaisten muistutuksilla, lausunnoilla ja valituksilla on siis ollut erittäin suuri merkitys päätösten saattamisessa lain mukaisiksi. Viime aikoina ovat turpeenkaivajat lisäksi lopettaneet tai lopettamassa kaivuun monilla muillakin muistutus- ja valituskohteillamme.