Suomen luonnonsuojeluliitto

›

Keski-Suomen piiri

Liity
Keurusselkä, Koukkusaari Kuva: Matti Aalto

Vedet

Veden merkitys ihmislajin elämässä on sadevedestä lähtien myös Keski-Suomessa arkitajuntaa suurempi  – keskeinen. Muun luonnon ohella maakunnan vedet ovat merkittävä osa myös ihmisen maakuntaidentiteettiä (”Keitele vehmas ja Päijänne jylhä”). Vedet ovat edelleen usein ravinnonhankinnan, taiteiden, kulkemisen ja erilaisten ajankäyttömuotojen keskiössä.

Ihmistoimet heikentävät Keski-Suomen vesien tilaa

Toiminta-alueellamme on vesiä reilut 3000km2, ja rantaviivaa n. 14 000 kilometriä. Maakunnassa on sisävesiä vajaa 16 % koko maakunnan pinta-alasta. Vesien tilaa on maakunnassa saatu paikoin melkoisestikin paranemaan 1970-luvulta Lievestuoreen Liisan ajoista, monen muun tahon ohella ympäristöviranomaisten ansiosta.

Vesistöt ovat luonnontilassa sopeutuneet luonnonhuuhtouman tuomiin ravinnelisäyksiin, mutta ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä sadanta ja sään ääri-ilmiöt sekä ihmistoimet, eritoten maa- ja metsätalous ja teollisuuden pistemäiset päästöt, heikentävät vesiemme tilaa.

Maatalous on maakunnassa suurin vesistöjen mm. leväongelmia aiheuttava rehevöittäjä: peltopinta-ala supistuu vain noin prosentin vuodessa, mutta samalla viljely tehostuu ja uusiakin peltoja raivataan. Myös ilmastonsuojelun kannalta erityisen hankalia turvepeltoja on noin kymmenesosa peltoalasta.

Kohti ekologisesti hyvää tilaa

Piirin tavoitteena on, että Keski-Suomen vedet saadaan pysyvästi ekologisesti vähintään hyvään tilaan, ja että niiden tila ei heikkene vaan paranee. Vesienhoitosuunnitelmien tavoiteaikatauluissa ei kuitenkaan ole aiemmilla kausilla pysytty paitsi maatalouden ja metsätalouden, myös turvetalouden ja sen ilmeisen alakanttiin arvioitujen ravinne- ja humuspäästöjen vuoksi. Metsä- ja turvetalouden jätevesien mittausmenetelmiä onkin parannettava oleellisesti, ja päästöjä vähennettävä voimakkaasti. Vesienhoidon meneillään olevalla suunnitelmakaudella vuodesta 2022 on vesiensuojelutoimia jatkettava entistä tehokkaammin.

Pohjois-Päijänteen tila on parantunut, mutta viime vuosina jälleen hieman heikentynyt. Enää ei ole paluuta luonnontilaan. Jyväskylän jätevedenpuhdistamon päästöt, vaikkakin merkittävästi laskeneet viime vuosina, heikentävät edelleen vesien tilaa Pohjois-Päijänteellä. Maakunnan pienvesistä vain noin 1 % on enää luonnontilaisen kaltaisessa tilassa, kaikki muut vedet on jo muutettu.

Tiesitkö että:

– Suomessa uhanalaisista eliölajeista noin 130 elää sisävesissä. Padot, vesivoimalaitokset ja myös vedenottamot ovat suurimpia uhkatekijöitä monille vesien eliölajeille. Uhkatekijöitä ovat myös rehevöityminen ja vesien saastuminen.

– Rehevöittävät valumat lisäävät myös vesistöjen hiilipäästöjä ilmaan (hiilidioksidi ja metaani). Suomessa järvisedimenttien hiilivarasto (650 milj t C) on kolmanneksi suurin luonnon hiilivarasto soiden (6 000 milj. t C) ja metsien jälkeen (puusto 800 milj t C, kivennäismaa 1 300 milj t C).(Ympäristö ja terveys -lehti 5:2010).

– Maakunnassa sataa vettä keskimäärin noin 300 kuutiometriä sekunnissa, vuodessa noin 10 kuutiokilometriä. Tästä noin puolet poistuu haihtumalla.

– Railojen synty: jää kutistuu sivusuunnassa jopa metrillä pakkasen kiristyessä 10 astetta. Tällöin esimerkiksi 20 km pitkällä järvenselällä voi syntyä noin 20 metriä leveä railo. Tavallisesti kuitenkin syntyy monta pientä railoa.

Lue lisää:

Nykyinen vesilaki (voimassa 1.1.2012 alkaen)
Keski-Suomen virtavesien tila ja tulevaisuus -webinaarin tallenne ja esitysmateriaalit (23.11.2021)
Maakunnan vesienhoitosuunnitelma (VHS) ja -toimenpideohjelma vuosiksi 2022-2027, sekä muuta tietoa maakunnan vesien tilasta (K-S:n ELY-keskus).
Äänekosken sellutehdaslaajennos täystuotantoon elokuussa 2018. Tehtaan vaikutuksista (diasarja 2015).

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on tehnyt vuodesta 2000 lähtien noin 20 kannanottoa, lausuntoa yms. vesiasioista yleensä.

Piirin vesikannanottoihin

Lisäksi olemme tehneet vesiä koskevia kannanottoja mm. metsä- ja suoasioissa.

Kaikki kannanottomme

Linkkejä vesistötietoon:

Alla linkkejä joidenkin toimijoiden sivuille, joilta löytyy tietoa muun muassa tulevista tapahtumista:

Keski-Suomen Vesi ja ympäristö
Keski-Suomen vesienkunnostusverkosto
Pelastetaan Reittivedet
Selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä. (2008)
Purojen kunnostus (Vesi.fi)
Vesikansalaisen opas (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2007)

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita