Sudet eivät tiettävästi ole tappaneet tai vahingoittaneet ihmistä koko Suomessa vuoden 1882 jälkeen. Yhtään sutta ei Suomessa ole siirretty.
Syitä susien vieroksuntaan
Sudesta ei ole ollut yrityselämän valtavirralle taloudellista hyötyä: susihan ei ole kuluttaja – se ei kuluta edes luontoa – eikä kenellekään voi myydä suteen liittyviä ’kulutushyödykkeitä’, kuten ruokaa, herkkuja, rakenteita, ketjuja, lääkkeitä, veneliivejä jne., toisin kuin koti- ja lemmikkieläinten omistajille (puhumattakaan peltilehmien = ’metallieläinten’ omistajista).
Susiin liittyy lukuisia sananlaskuja, joissa sen uskoteltua alhaisuutta ja julmuutta alleviivataan (esim. ’Ihminen on ihmiselle susi’, ’Iso paha susi.’, ’Hukka perii’, ’Siitä tuli susi’, ja ’Susi lammasten vaatteissa’). Susipelosta on yleisönosasto-kirjoituksissa jopa ehdotettu korvausta maataloustukiaisten tapaan – susipelkoa käytettäneen myös poliittisen ja taloudellisen edun tavoitteluun, leimaamalla se ikään kuin ’bryssän vasemmaksi kädeksi’.
Muiden eläinten aiheuttamia vahinkoja
Tilastokeskuksen (2013) mukaan 14 vuoden aikana Suomessa ovat villeistä eläimistä ampiaiset aiheuttaneet 14 ihmisen kuoleman, karhu, mehiläiset ja kyy kukin yhden, siis yhteensä 17.
Kotieläimet: Ihmisen pitämät eläimet ovat merkittävin riski etenkin maaseudulla: koirat ovat aiheuttaneet 15 ihmisen kuoleman, naudat, lehmät ja sonnit 10, hevoset 7, kissat 2 ja pässi 1, yhteensä 35. Lisäksi ihmisen ylläpitämä hirvikanta on aiheuttanut peräti 92 ihmisen kuoleman 14 vuoden aikana. Sudet taas ovat vähentäneet riskiä verottamalla hirvikantaa. Kotieläin-omaisuuden aiheuttamat lukuisat vammautumiset ja kuolemat eivät kiehdo tiedotusvälineitä, osaa poliitikoista ja juorujen levittäjiä samalla tavalla kuin ’villien’ eläinten (hirveä lukuun ottamatta) aiheuttama suhteellisen vähäinen riski.
Hirvikolareissa on kuollut satoja henkiä 50 vuoden aikana. Petoeläinvahinkoja korvattiin poronhoitoalueen eteläpuolella vuonna 2003 noin 120 000 eurolla; hirvi aiheuttaa noin 5 milj. euron, siis lähes monikymmenkertaiset vahingot pelkästään metsä- ja maataloudelle vuosittain. Pelkästään Jaalangan yhteismetsälle on aiheutunut hirvivahinkoja noin 150 000 euron edestä /v. Maa- ja metsätalouden hirvituhoista maksetaan Suomessa korvauksia ainoana maailmassa. Susi vähentää näitä vahinkoja: yksi susi käyttää arviolta noin 6-10 hirveä/v.
Metsästäjä ammutaan hengiltä keskimäärin joka vuosi. Suomessa on 50 vuodessa tehty tuhansia tappoja/murhia, ja liikenteessä on kuollut yli 20 000 ihmistä, ja monin verroin enemmän on loukkaantunut.
Koirat ovat vuosittain raadelleet toisia koiria, poroja, lampaita ja ihmisiä, pienemmistä eläimistä puhumattakaan. Kotikoira aiheutti vauvalle hengenvaaralliset vammat Pohjanmaalla v. 2003, ja koira raateli hengiltä taluttajansa Tampereella vuonna 2001. Monia on koira purrut useita kertoja.
Vuosina 1998-2015 koira aiheuttivat Suomessa yhteensä 21 ihmisen kuoleman. Koira (noin 800 000 vuonna 2016) puree ihmistä todennäköisesti vähintään tuhansia kertoja vuodessa. Vuonna 2017 poliisille ilmoitettiin lähes 800 koirien tekemää hyökkäystä. Samaan aikaan on koirille Suomessakin päiväkoteja ja lehdissä värikuvallisia syntymäpäiväilmoituksia. USA:ssa tehdyssä selvityksessä ilmeni, että siellä koirat purevat ihmisiä vuosittain lähes 5 miljoonaa kertaa, näistä lähes viidesosa tarvitsee hoitoa. Näistä suurin osa on 5-9 -vuotiaita lapsia.
Valtio ei korvaa koirien karjanomistajille aiheuttamia vahinkoja. Esimerkiksi Asikkalassa kaksi koiraa aiheutti 75 lampaan kuoleman vuonna 2003. Ruotsissa vuonna 2007 tehdyssä Grimsön tutkimuslaitoksen selvityksessä on ilmennyt, että yli puolet kotieläinten vammoihin tai kuolemiin syyllisistä on syytettyjen petojen sijasta ollut jokin muu, yleisimmin koira.
Korvaukset: ’Iso paha susi ei tapa pieniä punatakkisia tyttöjä’ Vakuutusyhtiöt korvasivat eläinten aiheuttamia vahinkoja kolmen viimeisen vuoden aikana noin 450 000 eurolla, näistä ihmisiin kohdistuneita noin 50 000 eurolla/v. Vahingoista suurin osa oli koirien aiheuttamia (Keskisuomalainen 23.12.2004).
Petoeläinkorvauksilla korvataan kotieläintilan vuosittaiset vahingot 250 euron omavastuuosuuden ylittävältä, haetulta osalta. Korvauksia ei kuitenkaan makseta vahingon toteamiskuluista (n. 50 euroa) ja eläinlääkärikuluista. Tilastojen mukaan sudet veivät noin 20 koiraa ja 150 lammasta yhteensä 34 eri omistajalta koko Suomessa vuonna 2003. Täysikasvuisen kantakirjalampaan hinta on noin 250-280 euroa. Petoeläinkorvauksia voidaan maksaa myös koiriin kohdistuneista, taloudellisessa mielessä mitattavista vahingoista.
Yleisemmän susipelon syy Suomessa ei ole susi, vaan sudella pelottelu. On arvioitu, että noin kolmannes suomalaisista pelkää susia. Aikanaan susilla ja vesihiisillä pelottelulla saatiin lapset pysymään paremmin turvallisilla alueilla. Nykyinen susipelon levittäminen Suomessa on lastensuojelun kannalta paitsi kielteistä, myös osaksi törkeää. Sudelta vaaditaan jopa sataprosenttista turvallisuutta, vaikka sellaista ei ole missään.