Finnpulpilla heikot eväät toiselle kierrokselle

Julkaistu Savon Sanomissa 29.9.2020

Savon Sanomista sai 25.9. lukea, että Finnpulp Oy yhä jatkaa suunnittelua sellutehtaan rakentamiseksi Kuopion Sorsasaloon. Korkein hallinto-oikeus kumosi yhtiölle myönnetyn ympäristöluvan 19.12.2019, koska maailman suurimman havusellutehtaan jätevesipäästöt olisivat vaarantaneet Kallaveden ekologisen tilan. KHO:n päätöksen perusteella Kallaveden kapasiteetti vastaanottaa rehevöittäviä päästöjä on täysi, joten luulisi olevan selvää, ettei uutta pienemmänkään mittakaavan sellutehdasta ole järven rannalle mahdollista rakentaa. Konkreettista tietoa Finnpulpin uusista suunnitelmista ei lehdestä 25.9. löytynyt, mutta erinäisillä asioilla artikkeleissa spekuloitiin. Muun muassa Finnpulpin markkinanäkymien mainittiin olevan hyvät. Sellun maailmanmarkkinahinta on kuitenkin laskenut taannoisesta huipustaan ja Suomessa on kolme sellutehdashanketta, jotka ovat tällä hetkellä valmistelussaan Finnpulpia edellä. Puuta ei riitä näille kaikille.

Yhtiön toimitusjohtaja Martti Fredrikson mainitsi haastattelussa, että ”ympäristölain” uudistus olisi kiireellisenä vireillä ympäristöministeriössä, ja että tämä auttaisi tehtaan luvituksessa uudella kierroksella. Sitä millä tavoin tämä tapahtuisi, ei jutussa avattu. Huomionarvoista on, että Suomen lainsäädäntö ei edes tunne sellaista lakia kuin ”ympäristölaki”.

Mikäli jutussa oli tarkoitus viitata ympäristönsuojelulakiin, niin sen uudistaminen tehtiin vuonna 2014, jolloin osana ”ympäristölupamenettelyn sujuvoittamista ja keventämistä” luovuttiin mm. ympäristölupien tarkistusmenettelystä, joka on osaltaan alentanut varovaisuusperiaatteen soveltamiskynnystä lupaharkinnassa. Tarkistusmenettelyn poistaminen oli kokonaisuutta katsoen huono muutos, mutta nyt kyseistä asiaa käsittelevä yksittäinen pykälä (YSL 89 §) on uudelleen ympäristöministeriön lainsäädäntöohjelmassa, ja kenties sitä ollaan palauttamassa lähemmäs aiempaa muotoaan. Tällainen lakitekninen muutos ei kuitenkaan vähennä tehtaan aiheuttamia merkittäviä vaikutuksia vesistössä – eikä Kallaveden ekologista tilaa ole mahdollista vaarantaa. Todettakoon myös, ettei Finnpulpin toimitusjohtajan esittämä ajatus lakien astumisesta voimaan taannehtivasti ole yleisen oikeuskäytännön mukaista.

Myöskään esitetty ajatus päästökompensaatiosta ei toimi Finnpulpin sellutehtaan kohdalla, koska AOX-, sulfaatti-, lämpö- ja happea kuluttavia päästöjä ei ole mahdollista kompensoida yläpuolisella valuma-alueella tehtävillä maankäytön muutoksilla. Edellä mainituista kolme viimeistä olisivat olleet keskeisiä tehtaan vesistövaikutusten osalta. Kompensaatiomenetelmää ei ylipäätään ole lainsäädännössä olemassa.

Kuopion kaupungin ei ole enää järkevää jatkaa Finnpulpin tehdashankkeen edistämistä. Hyvän elämän pääkaupungin eväät rakentuvat jostain muusta.

 

Helvi Heinonen-Tanski, puheenjohtaja, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri

Petri Nieminen, puheenjohtaja, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys

Jaana Hiltunen, puheenjohtaja, SLL:n Siilinjärven yhdistys