Pitäisikö luonnonystävän ryhtyä vegaaniksi?

Luin vuonna 2018 tiedelehti PNAS:issa julkaistun artikkelin, jossa arvioidaan maapallon biomassan jakaantumista eliöiden kesken. Biosfäärin kokonaisbiomassa on n. 550 gigatonnia, josta suurin osa n. 80 % (450 Gt) on kasveja ja bakteerejakin on 13 % (70 Gt). Eläimiä maapallon biomassasta on vain 2 Gt, josta suurin osa on merieläimiä ja josta nisäkkäitä alle 0,2%. Julkaisun hämmästyttävin havainto oli, että luonnonvaraisia nisäkkäitä on vain 4%. Loput 96 % ovat ihmisiä ja ihmisten tuotantoeläimiä. Myös lintujen biomassasta siipikarjan, lähinnä broilerikanojen osuus, on noin kolminkertainen luonnonvaraisiin lintuihin nähden.  Julkaisussa on myös arvioitu ihmisten vaikutusta selkärankaisten biomassaan. Luonnonvaraisten nisäkkäiden kokonaisbiomassa on ollut ennen ihmisen vaikutusta noin 6 kertaa (83%) suurempi kuin nykyisin olemassa olevien villinisäkkäiden biomassa (0,007 Gt). Myös kalojen ja kasvien biomassa ennen ihmissivilisaatiota on ollut n. 2 kertaa suurempi kuin nykyinen.

Maapallon pinta-alasta 71 % on viljelykelpoisista maata, josta ihminen on ottanut 50 % maatalouden käyttöön. Tästä 77 % on eläintuotannon käytössä ja 23 % on ihmisen suoraan käyttämän kasvisravinnon tuotannossa.  Tuotantoeläimet ja niiden rehun kasvattaminen vievät siis suurimman osan maailman maatalousmaasta, vaikka eläimistä saadaan vain 18 % kaloreista ja 37 % proteiineista. Eläinravinnon tuottaminen tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja vaatii paljon enemmän viljelysmaata, vettä ja rehua kuin kasviravinnon viljely.  Ruoantuotanto aiheuttaa yli 30 % ihmisten hiilidioksidipäästöistä ja lihantuotannon osuus siitä on lähes 60 prosenttia. Maatalous kattaa kokonaisuudessaan noin 70% makean veden kulutuksesta maailmanlaajuisesti ja siitä lähes kolmasosa syntyy lihantuotannosta.

Suomen pelloilla tuotetaan tällä hetkellä noin 3,6 miljardia kiloa viljaa, josta suurin osa syötetään rehuna eläimille ja vain noin kymmenesosa käytetään ihmisten ravinnoksi. Kotimainen rehuntuotanto ei riitä kattamaan kotimaisen eläintuotannon rehuntarvetta, vaan Suomeen tuodaan soijaa EU:n ulkopuolelta mm. Brasiliasta kanojen ja sikojen rehuksi sekä kalankasvatukseen. Suomeen tuodusta soijasta noin 95 % menee rehuteollisuuden käyttöön.

Näiden lukujen perusteella on aivan selvää, että maapallon kasvavan väestön tarvitsema ruoantuotanto on johtanut luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, metsien häviämiseen ja luonnon köyhtymiseen. Erityisesti eläinravinnon tuottaminen tuhlaa luonnonvaroja. Jos ihmiset siirtyisivät kasvisperäiseen ruokavalioon, ravinnon tuottamiseen tarvittaisiin vain neljäsosa nykyisestä ruoantuotannon käytössä olevasta maapinta-alasta. Omavaraistaloudessa elävän Lasse Nordlundin mukaan yksi ihminen tarvitsee elääkseen vain noin viisi aaria viljelymaata.

Lihan tuotantoon liittyy myös monia eettisiä epäkohtia ja ongelmia. Nykymuotoinen eläinten tehotuotanto ei huomioi eläinten lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. Eläinjalostuksella on kasvatettu eläinten tuotantokykyä ja kasvunopeutta niin, että siitä aiheutuu eläimille hyvinvointiongelmia. Esimerkiksi broilerikanat teurastetaan jo viiden viikon ikäisinä ja niitä kasvatetaan valtavissa halleissa, joissa yhden linnun käyttöön jää noin A4-paperiarkin verran liikkumatilaa. Myös maidontuotantoon liittyy lukuisia eettisiä epäkohtia. Suurin osa kotimaisesta naudanlihasta saadaan maidontuotannon sivutuotteena ja siten se on vähäpäästöisempää kuin monissa muissa maissa. Myös antibioottien käyttö on meillä vähäisempää eikä naudoille syötetä soijaa. Lehmien laidunnus on kuitenkin vähentynyt merkittävästi ja osa lehmistä ei laidunna lainkaan.

Edellä mainitut tosiasiat ovat saaneet minut pohtimaan omia ruokavalintoja. Ajattelen, että konkreettisin tapa, jolla ihminen voi vähentää ympäristökuormitustaan, on siirtyminen kasvis/vegaaniseen ruokavalioon tai ainakin vähentää lihan kulutusta huomattavasti.  Olenkin vähentänyt liha- maitotuotteiden kulutuksen minimiin ja valitsen lounaalla kasvis- tai vegaanisen vaihtoehdon, jos sellainen on tarjolla. Olen sitä mieltä, että liha- ja maitotuotteet eivät ole välttämättömiä aikuiselle ihmiselle. Lihan syöntiä perustellaan sillä, että ihminen tarvitsee proteiinia. Elimistön tarvitsema proteiini on mahdollista saada monista lähteistä, kuten palkokasveista (pavut, linssit, herneet) ja markkinoille tulee koko ajan uusia kasvipohjaisia proteiinilähteitä (härkäpapuvalmisteet, nyhtökaura, seitan ym.).  Myös pähkinät, siemenet, vilja ja monet kasvikset sisältävät proteiinia. Itse olen kokenut kasvisruokaan siirtymisen helppona. Hyviä kasvisruokareseptejä löytyy mm. Vegaanihaasteen sivuilta. Esimerkiksi linssikeitto on herkullista, täyttävää ja terveellistä. Kannattaa kokeilla!

Kasvisruoalla on myös terveyshyötyjä.  Ihmiset syövät epäterveellisen paljon lihaa, keskimäärin 80 kiloa vuodessa henkeä kohden. Lihatuotteiden kovilla rasvoilla on yhteys sydäntautisairauksiin ja punaisen lihan syöminen lisää syöpäriskiä. Syöpäjärjestöjen suositus on, että punaista lihaa ja lihavalmisteita saisi syödä viikossa enintään puoli kiloa. Kotimainen kala olisi ympäristön ja terveyden kannalta parempi eläinravinnon lähde kuin liha. Suomalainen ostaa kuitenkin mieluummin Norjan kassilohta, jonka kasvatus uhkaa luonnonlohikantoja. Erinomaisesta ruokakalasta silakasta suurin osa (75%) menee turkiseläinten rehuksi. Itse harrastan viehekalastusta kotijärvellä ja talvella käyn kuhaverkoilla. Uhanalaisen lohen ja taimenen kalastuksen olen lopettanut. Olen huomannut, että maitotuotteiden kuten juuston poisjättäminen ruokavaliosta on palauttanut kolesteroliarvoni normaaliksi.

Liha on maataloustukien takia halpaa. Lihan hintaan pitäisi mielestäni lisätä myös kaikki sen tuottamisesta aiheutuvat haitat kuten ympäristökustannukset, eläinten hyvinvointikustannukset ja lisäksi tuottajien pitäisi saada reilu korvaus työstä. Lihantuotantoon liittyvät myös eläinten välityksellä ihmiseen siirtyneet virukset, kuten COVID-19-taudin aiheuttaja SARS-CoV-2.

Vegaaniruokavalio herättää epäilyksiä ja jopa aggressiivista suhtautumista vegaaneja kohtaan. Tunnettu vegaaniaktivisti Benjamin Pitkänen on saanut sosiaalisessa mediassa jopa tappouhkauksia. Itse en tee numeroa ruokavaliostani, enkä ole siinä ehdoton. Voin syödä joskus myös eläinruokaa, munia tai maitotuotteita.   

Kasvisruokavalio on kiistattomasti eettisempää ja ympäristöystävällisempää kuin liharuokavalio ja siihen jokainen voi omilla valinnoilla vaikuttaa. Kaikkien ei tarvitse ryhtyä vegaaniksi, vaan merkitystä on sillä, että mahdollisimman moni vähentäisi lihan osuutta ruokavaliossaan. Lancet-tiedejulkaisun v. 2019 julkaisema planetaarinen ruokavalio voisi olla hyvä lähtökohta ruokavalion muuttamiseen. Sen ajatuksena on saada ruokaa riittämään maapallon kasvavalle väestölle niin, että myös ilmaston lämpenemistä saadaan hillittyä. Planetaarinen ruokavalio suosittaa lisäämään kasvisten ja kasviproteiinien käyttöä runsaasti sekä puolittamaan punaisen lihan ja sokerin kulutuksen. Lihan pitäisi olla eettisesti tuotettua juhlaruokaa, niin kuin se joskus on ollut.

Tapio Nevalainen 20.3.2023

Kirjoittaja on yliopistonlehtori (UEF) ja KLYY:n hallituksen jäsen