Janne Miettinen, Suomen riistakeskus
Riistametsänhoito on osa talousmetsien luonnonhoitoa. Luonnonhoidon merkitys suojelualueverkoston tukena korostuu nyt, kun puunkäyttömääriä on monella suunnalla paineita nostaa. Suojelualueiden määrän kovin merkittävä lisääminen on epätodennäköistä, joten talousmetsien luonnonhoidon tason nostaminen on käytännössä ainoa nopea tapa pysäyttää meneillään oleva uhanalaistumiskehitys. Toimien tulee kohdistua laajoille pinta-aloille ja kohdistua useisiin lajiston kannalta tärkeisiin metsän rakennepiirteisiin. Tiedetään, että riistan kannalta tärkeät rakennepiirteet – korkea metsäpeitteisyys, latvuspeitto, suoja maanpinnan lähellä, sekametsäisyys ja mustikkavarvikko – hyödyttävät myös monia muita lajeja. Kun metsiin saadaan niiden ohella lisää lahopuuta, järeää lehtipuuta ja palanutta puuta, saadaan monen uhanalaisen lajin elinmahdollisuuksia parannettua.
Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä toteuttama ja vuoden 2019 alkupuolella päättynyt Digiriistametsä-hanke oli METSO-ohjelmaan kuulunut luonnonhoidon kehittämishanke. Hankkeessa sekä kehitettiin paikkatietomenetelmiä että tuotettiin riistametsänhoitoa tukevaa paikkatietoa. Siinä tehtiin myös riistametsänhoidon opas, järjestettiin riistametsänhoidon koulutusta metsäammattilaisille ja metsänomistajille sekä tehtiin riistametsänhoidon koulutuskohteita. Hanke oli yksi askel kohti parempaa luonnonhoitoa. Sen tuottamien aineistojen avulla parannettiin mahdollisuuksia huomioida metsäkanalintujen elinympäristöt metsien hoidossa riistametsänhoidon keinoin.
Laserkeilaukseen perustuva riistakohdeaineisto
Laserkeilausaineistot olivat lähtöaineistoa riistalle tärkeiden kohteiden määrittelyssä. Riistametsäkohteiden tulkinnassa huomioitiin metsärakenteen kerroksellisuus, puulajien määrä ja osuudet sekä puuston tilavuus. Saatu aineisto kuvaa metsärakenteen potentiaalista laatua riistametsänhoidon näkökulmasta.
Laserkeilaus tehdään lentokoneesta, josta keilain lähettää laserpulsseja kohti maata. Osa pulsseista heijastuu takaisin. Vastaanotin rekisteröi ne ja muodostaa niistä pistepilven. Yhteen kaikuun tulee tieto muun muassa heijastuskohteen (esim. puun oksan) sijainnista sekä kaiun voimakkuudesta. Tiedon pohjana käytettiin Metsäkeskuksen hilaruutuaineistoa (16 m x 16 m), johon on laskettu muun muassa puulajien tilavuudet ja niiden läpimitat yhdistetyllä laserkeilaus- ja ilmakuvatulkinnalla. Alikasvoksen laserkeilaustulkinnassa laskettiin 0,5 m–5 m korkeudella olevien alakaikujen suhteellinen määrä kaikista puustokaiuista, pistepilven jakauman laajuutta kuvaava Gini-kerroin sekä puuston latvuspeittävyys.
Riittävän järeäpuustoiset ja monimuotoiset kohteet valikoituivat riistametsäkohteiksi
Aineiston riistatulkinta perustui metsäkanalintujen suosimien elinympäristöjen metsärakenteeseen. Haluttu metsärakenne tarkoittaa tarpeeksi järeää pääpuustoa, suojaa antavaa alikasvosta sekä puulaji- ja kokojakaumaltaan monimuotoista puulajistoa. Aineisto julkaistiin Metsään.fi -palvelussa helmikuun 2019 lopussa.
Laserkeilausaineisto täydentyy vuosittain, mutta jo tällä hetkellä aineisto kattaa valtaosan Suomesta. Riistametsäkohteiden määrä vaihtelee, ja karuissa ympäristöissä valikoituu luonnollisesti vähemmän kohteita kuin rehevämmissä. Joillakin alueilla valikoituu paljon kohteita, ja niillä voi toimenpiteitä kohdentaa voimakkaimmin luokituksessa korkeimmalle sijoittuneille kohteille.
Kuva: Oikealla näkyvät laserkeilauksen pistepilvi-graafit näyttävät alustavasti metsärakenteen 16m x 16m hilakoossa. Pistepilven alikasvostulkinta antaa tietoa alikasvoksen voimakkuudesta, jonka myötä voidaan päätellä metsärakenteen suotuisuus riistalle. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos 2018.
Kuva: Riistakohteen huomioimiseen metsänhoidossa on monia vaihtoehtoja. Yksi niistä on riistatiheikköjen säästäminen. Piirros: Jari Kostet.
Laaja toteutus, suuri lajistohyöty
Riistakohteiden tietojen toivotaan kannustavan metsäomistajia tekemään riistan kannalta hyviä ratkaisuja metsissään. Riistametsänhoitoa voi toteuttaa miltei kaikissa metsissä ja missä metsän kehitysvaiheessa vain, mutta aivan erityisesti se sopii Metsään.fi -palvelun riistametsäkohteille. Niistä suuri osa on kankaan ja suon vaihettumisvyöhykkeitä. Ne ovat metsäkanalintujen poikueympäristöjä ja avainbiotooppeja monille muillekin metsälajeille kostean maaperänsä, runsaan hyönteislajistonsa ja monimuotoisen puustorakenteensa myötä.
Riistakohteen hoitoa voi toteuttaa hyvin monin eri tavoin. Se voi yksinkertaisimmillaan olla sekametsäisyyden turvaamista ja pienialaisten riistatiheikköjen säästämistä. Se voi metsänomistajan niin halutessa olla myös jatkuvan kasvatuksen menetelmien käyttöä, kuten poimintahakkuita. Niiden avulla saadaan ylläpidettyä korkeaa metsäpeitteisyyttä, joka on tärkeää metsäkanalintujen lisäksi myös monille muille lajeille, esimerkiksi kuukkelille.
Monet metsänomistajat ovat jo osoittaneet kiinnostuksensa riistakohdeaineiston hyödyntämiseen. On kuitenkin selvää, että uusi tieto elinympäristöistä on tähän mennessä tavoittanut satojen tuhansien metsänomistajien joukosta vain murto-osan. Metsään.fi:n riistakohteilla toteutettavan riistametsänhoidon ja muun talousmetsien luonnonhoidon edetessä aiempaa kattavammin jokapäiväiseksi osaksi metsätaloutta, saadaan säilytettyä metsäkanalintujen ohella monien muidenkin metsälajien kannalta tärkeitä metsän rakennepiirteitä. Ne tukevat suojelualueiden luomaa elinympäristöjen verkostoa. Tästä koituu hyötyä koko metsäluonnon monimuotoisuudelle.
Lisätietoa hankkeesta:
