Sonnanjoen kunnostaminen on osin tarpeetonta

Virtavesien kunnostaminen on yleistynyt viime vuosina huomattavasti, mikä on tervetullut käänne suomalaisessa luontosuhteessa, jossa kovat arvot edelleen jylläävät.

Voi kuulostaa äkkiseltään, että kunnostaminen korjaa virtavesien ongelmat. Kalataloudellisissa kunnostuksissa keskitytään kuitenkin etupäässä vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamiseen. Veden laadun tai muun jokiluonnon tilan parantaminen ei ole tavoitteena. Kalataloudellinen kunnostaminen voi olla jopa ristiriitaista muun virtavesiluonnon kannalta.

Taimenen elinolojen parantaminen on tarpeellista Jaalan Sonnanjoella, mutta kaikkia sen koskia ei kannattaisi kunnostaa. Asiaa tulisi punnita laajemmin virtavesiluonnon kannalta. Sonnanjoki ei ole luonnontilassa, vaikkakin lähellä sitä. Rannat ovat puustoisia ja seassa on jokeen kaatuneita runkoja. Vesi on kirkasta ja uomassa jo ennestään kivikkoja. Joessa esiintyy vesisammalta, joka ylläpitää rikasta lajistoa, kuten runsaita surviaissääskikantoja. Joen lajistoon lukeutuvat uhanalaisuusarvioissa silmälläpidettävät keltasurviainen ja virtalude. Seppälänkosken osuus on Natura-aluetta, perusteena EU:n luontodirektiivilaji kirjojokikorento.

Aluehallintovirasto on myöntänyt kunnostukselle luvan toissa keväänä. Päätöksessä on pyritty huomioimaan kunnostamisen riskit kirjojokikorennolle. Seppälänkoskella saa tehdä muutoksia vain alueen yläosaan. Yläpuolista Myllykoskea kunnostetaan laajemmin. Toimiin sisältyy muun muassa massanvaihtoa poistamalla joen nykyinen pohjamaa tiettyyn syvyyteen asti ja korvaamalla se soralla. Jokeen lisätään myös kivenlohkareita, samalla kun uoman rantoja muotoillaan leveämmiksi. Tuomaankoskella kunnostustoimet ovat vähäisempiä koostuen koskien soraistuksesta.

Kirjojokikorennon tilanne Sonnanjoella voi heikentyä kunnostustoimien seurauksena myös, kun taimenen poikasten runsastuessa korennon toukkia jää niiden saaliiksi aiempaa enemmän. Näin, vaikka aluehallintovirasto katsoo, että kalataloudellinen kunnostaminen parantaa siinä sivussa myös kirjojokikorennon elinoloja.

Vaelluskalojen olosuhteiden kehittämisen hyvä tarkoitus ei saisi johtaa siihen, että Natura-luontotyypin suojeluperusteet ja luontodirektiivilajin elinympäristö muun virtavesiluonnon ohella uhkaa heikentyä ennakoimattomasti. Sonnanjoen kunnostamista tulisikin arvioida joen alaosan koskien osalta vielä uudelleen.

Sonnanjoen kaltaisia arvokkaita koskielinympäristöjä ei tulisi ryhtyä kunnostamaan pelkillä kalataloudellisilla perusteilla, vaan ne tulisi suojella. Kunnostamistoimet kannattaisi kohdentaa ihmisen vaurioittamiin kohteisiin, ei jo valmiiksi ekologisesti hyvässä tilassa oleviin.

Antti Koivisto, puheenjohtaja

Riku Rinnekangas, toiminnanjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry