Eduskuntavaaliehdokas, sitoudu vaaliteeseihin
Ekologisen kriisin hillitseminen edellyttää sen juurisyihin puuttumista. Tämä tarkoittaa myös luonnonvarojen ja energian kulutuksen kokonaismäärän vähentämistä. Ylikulutus tulee muuttaa kestäväksi ja oikeudenmukaiseksi resurssien käytöksi. Yksi keskeinen tapa siirtää yhteiskuntaamme pois BKT-vetoisesta talouskasvupolitiikasta kohti kestävää hyvinvointia, on ohjata yhteiskuntaa muilla indikaattoreilla kuin BKT.
Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on Suomi, jossa luonto elpyy, ilmasto on vakaa ja vesistöt puhtaat. Tulevalla eduskuntavaalikaudella 2023-2027 päättäjillä on viimeiset hetket tehdä toimia, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä.
Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ja Kohtuus Kymenlaaksossa pyytävät eduskuntavaalien Kaakkois-Suomen vaalipiirin ehdokkaita sitoutumaan vaaliteeseihinsä.
Voit sitoutua teeseihin tällä lomakkeella.
Teeseihin sitoutuneiden ehdokkaiden lista julkaistaan Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin nettisivuilla.
Seitsemän teesiämme
- Kulutus ja tuotanto kohtuulliselle tasolle
– Resurssitehokkuus ei riitä kestävyyden saavuttamiseen, jos kokonaistuotanto kasvaa. Vihreäkin tuotanto kuormittaa ympäristöä. Siksi ylituotannon ja -kuluttamisen kulttuurista irtautuminen on välttämätöntä ja kestämättömällä tasolla olevaa tuotantoa ja kulutusta on vähennettävä. Valtion tulee ohjata tuotantoa ja kulutusta kestävälle tasolle sääntelyn ja taloudellisten ohjauskeinojen, kuten verotuksen avulla.
- Kaikille hyvinvointia kestävästi
– Kenenkään ei tule olla riippuvainen ympäristöä kuormittavasta palkkatyöstä toimeentulonsa turvaamiseksi. Työn ja muun elämän yhdistämisen on oltava nykyistä helpompaa, ja kestävä elämä ei voi olla harvojen etuoikeus.
- Ekologinen jälleenrakennus, nyt
– Kasvua ja työllisyyttä ei tule vauhdittaa kasvattamalla samalla ekologista velkaa. Velkaantumisen taittaminen ja kilpailukyvyn turvaaminen eivät voi ajaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ympäristökestävyyden ohi. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta on muokattava ja jälleenrakennettava ympäristön kantokyvyn mukaiseksi, kasvattamatta eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Ympäristön elinvoimaisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin tavoitteet ja mittarit on asetettava etusijalle ohjaamaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja taloutta. Valtion on tuettava ekologiseen jälleenrakennukseen tarvittavia investointeja ja irrottauduttava ympäristölle haitallisesta kasvusta nopeasti. Mitä pidempään odotamme, sen kipeämpää ja kalliimpaa muutoksesta tulee.
- Luontokato on käännettävä luonnon elpymiseksi
– Luonnonsuojelun rahoitusta on korotettava merkittävästi. Tarve rahoitukselle on noin kymmenkertainen nykyiseen verrattuna. Rahoituksella varmistetaan elinympäristöjen suojelu alueellisesti kattavalla ja kytkeytyneellä suojelualueverkostolla sekä ennallistamalla heikentyneitä ympäristökohteita (METSO, HELMI, NOUSU ym.).
– Valtion mailla luontokadon torjuminen ja hiilivarastojen kasvattaminen on tärkein käyttömuoto ja vanhojen metsien hakkuut on lopetettu.
– Luontohaittojen kustannukset arvioidaan ja luontokadon torjuntaa rahoitetaan aiheuttaja maksaa -periaatteella sekä haitalliset tuet poistetaan.
- Fossiilivapaassa yhteiskunnassa hiilinielut kasvavat
– Hallitus laatii maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, jossa se päivittää tavoitteen luonnon hiilinielujen kasvulle vuoteen 2035 mennessä ja sopii tarvittavista lisätoimista.
– Maankäytönmuutosmaksu asetetaan metsäkadon hillitsemiseksi ja metsien kiertoaikaa pidennetään.
– Hallitus asettaa päätymispäivämäärät maakaasun, öljyn ja turpeen energiakäytölle, luopuu puupolttoaineiden veroedusta ja ohjaa tukia investointeihin polttoon perustumattomiin uusiutuviin enerigamuotoihin.
– Hallitus varmistaa, ettei uusiutuvan energian tuotannolla vaaranneta luontoarvoja. Puun poltolle asetetaan kestävyyskriteerit, jotka varmistavat ilmastohyödyn ja varmistavat ettei luontohaittoja aiheudu.
- Lainsäädäntö ja ympäristöhallinto
– Kootaan valtion ympäristöhallinto ELY-keskuksista ja aluehallintovirastoista ja yhteen virastoon.
– Selvitetään ja edistetään ympäristöä koskevan lainsäädännön yhdistämistä ympäristökaareksi.
– Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehdään ilmastolakia vastaava raamilaki, jossa on aikataulut ja tavoitteet.
– Metsälainsäädäntö uudistetaan ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiseksi. Avohakkuista pääsääntöisesti luovutaan kaikkien omistajaryhmien metsissä.
- Parannetaan teollisuuden ja kaivosten ympäristönsuojelua
– Ympäristönsuojelulain uudistuksessa edistetään yhden luukun menettelyä (esimerkiksi antamalla kaivoslupa samaan aikaan kuin ympäristölupa).
– Malminetsintä ja kaivostoiminta kielletään kaikilla suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella.
– Kaivosjätteiden käsittely ja vakuudet pistetään kuntoon