Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi ilveksen kaatoluvat

Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Suomen riistakeskuksen päätökset, joilla oli myönnetty poikkeusluvat yhteensä 26 ilveksen tappamiseen. Kaatoluvat etenivät hallinto-oikeuden arvioitavaksi, kun Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri valitti riistakeskuksen ilveksen kannanhoidollista metsästystä koskevista poikkeuslupapäätöksistä.

Viime syksynä Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset hakivat tuomioistumista muutosta lähes kaikkiin yleiseen ilveksen metsästykseen annettuihin lupiin. Piirit ja yhdistykset jättivät yhteensä 168 valitusta ilveksen metsästykseen tarkoitetuista poikkeusluvista.

Laaja luvista valittaminen ei olisi ollut mahdollista, jos yksittäiset ihmiset eivät olisi lahjoittaneet ennätyksellisen suurta summaa mahdollisia oikeudenkäyntikuluja varten.

Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset katsoivat valituksissaan, että ilveksen metsästyksen poikkeuslupien perusteet olivat epäjohdonmukaisia ja lainvastaisia. Näkemyksen taustalla on EU-tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden aiemmat linjaukset poikkeuslupien perusteluista.

Hallinto-oikeudet määräsivät luvat täytäntöönpanokieltoon valitusten arvioimisen ajaksi marraskuun puolivälissä. Itä-Suomen hallinto-oikeus on nyt tehnyt ratkaisun Luonnonsuojeluliitto Kymenlaakson valituksista. Oikeus kumosi metsästysluvat odotetusti. Esimerkiksi Turun hallinto-oikeus teki vastaavan päätöksen jo aiemmin.

“Tuomioistuimen ratkaisu oli odotettu. Ratkaisu vahvistaa sitä linjaa, että poikkeuslupa, joka sallii tiukasti suojellun lajin metsästämisen, täytyy perustua täsmällisiin ja tieteellisiin faktoihin. Nyt todellista syytä ilvesten metsästämiseen ei ollut”, toteaa ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen.

“Merkittävää on, että Suomen riistakeskus on korottanut syksyn ilveskeskustelun jälkeen myös sudenmetsästyksen perusteluille asetettuja vaatimuksia”, toiminnanjohtaja Tapani Veistola toteaa. “Riistakeskus on hylännyt kaikki suden yleisen kannanhoidollisen kiintiömetsästyksen lupahakemukset, mutta hyväksynyt kaksi vahinkoperusteista poikkeuslupaa. Lisäksi poronhoitoalueella käytetään vahinkoperusteisia poikkeuslupia paljon kaikkiin suurpetoihin.“

Luonnonsuojeluliitto sai yksittäisiltä ihmisiltä lahjoituksia ilveksen kaatoluvista valittamiseen ennätyksellisen suuren summan. Laajamittainen luvista valittaminen oli mahdollista lahjoitusten ansiosta. Hallinto-oikeuteen valittaminen ei itsessään maksa, mutta mahdollisesta häviämisestä aiheutuisi kustannuksia.

“Luonnonsuojeluliitto kiittää syvästi lahjoituksista, joilla katettiin oikeudenkäytikulujen riskiä. Voitetuista valituksista säästyneet maksut käytämme muuhun ympäristöoikeustyöhömme”, Veistola kertoo.

Lisätietoja:

• ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen, p. 044 493 1106, hannes.koljonen@sll.fi.
• toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi.