Timin mänty
Timin mänty lienee Pirkanmaan vanhin ja kuuluisin mänty. Männyllä on kairausten mukaan ikää vajaat 400 vuotta. Timin mänty on voinut olla muinaissuomalaisten uskontojen pyhä uhripuu, sillä vanhat muinaisuskonnolliset tavat ja perinteet kantoivat pitkälle kristilliseen aikaan. Puu on ollut etenkin hammassärkyä potevien auttaja, mistä on tallennettuna paljon perimätietoa.
Kaivettuaan tikulla hammastaan niin että särkevän hampaan ien rupesi vuotamaan verta, löi hammassärkyinen “hammastikkunsa” männyn kylkeen, päästen siten taudistaan, männyn vaan kasvaessa ja voimistuessa “hammastikusta”, – ja tietenkin sen mukana siihen upotetusta hammassärystäkin. “Uhritavasta” on eroavia toisintoja kerrottu, samoin “luvuista” joita toimitus vaati. SKS 1936
Timin mänty juuristoineen on rauhoitettu luonnon muistomerkiksi 6.10.1966 Turun ja Porin lääninhallituksen päätöksellä nro 1191. Puu sijaitsee Timin kylässä.
Kanaensaaren luontopolku (Rantapolku) ja lintutorni
Frantsilan Kehäkukan pihasta (Yrjo-Koskisen tie 1) lähtee Pappilanjoen reunaa myötäillen kohti Kirkkojärveä luontopolku, joka jatkuu lintutornilta Hämeenkyrön vanhan hautausmaan taakse. Luontopolun varrella on opastekylttejä, ja lähtöpaikasta sekä tornilta löytyy reitin kartta. Lintutornin juurella on pöytä ja penkit ja hautausmaan kohdalla penkki, josta avautuu upea näkymä Kirkkojärvelle.
Laitilansalmen silta /Lintutarkkailupaikka
Vesilinnut kerääntyvät jo maaliskuusta lähtien Laitilansalmen sillan sulaan lepäilemään muuttomatkallaan. Laitilan silta sijaitsee n. 4,5 km Hämeenkyrön keskustasta kaakkoon. Sinne löytää, kun seuraa valtatieltä 3 Myllykoluun opastavia kylttejä: kun saavutaan vesikapeikon ylittävälle sillalle, ollaan perillä.
Sarkkilanjärven lintutornit
Sarkkilanjärvi on luokiteltu lintuvesien suojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Sijainti ja saapuminen: Hämeenkyrön keskustasta n. 9 km Tampereen suuntaan. Sarkkilanjärven pohjoispää on aivan valtatie 3:n kupeessa. Järven länsirannalla on kaksi lintutornia. Niille pääsee, kun kääntyy Rokkakosken risteyksestä etelään Sarkkilantielle. Järven luoteiskulman torni on heti tien alussa maatilan tuntumassa. Toinen torni on reilun kilometrin päässä järven keskivaiheilla, missä on myös levähdyskatos maan tasalla.
Mahnalan Ympäristökoulun luonto- ja liikuntapolku (1,25 km)
Sijainti ja saapuminen: Valtatieltä 3 käännytään pois risteyksessä, jossa on viitat Siuroon ja Sasiin. 4,2 kilometrin jälkeen käännytään oikealle Maisematielle. Ympäristökoulun osoite on Maisematie 761. Valtatie 3:lta pääsee myös suoraan Maisematielle Mahanalan risteyksestä, joka on n. 2,5 km:n päässä Hämeenkyrön keskustasta Tampereen suuntaan. Tästä risteyksestä on matkaa Ympäristökoululle vajaat 8 kilometriä. Polku lähtee pururatana koulun sisäpihalta leikkitelineiden takaa. Polku: Reitti nousee Mahnalanharjun päälle. Soramontun reunalta harjulta avautuu näköala yli vesien ja metsien Hämeenkyrön kansallismaisemaan, yhteen Suomen 27 kansallismaisemasta.
Lähde: Pirkanmaan lintutornit ja luontopolut, Seppo Aro, Lasse Kosonen, Anni Kytömäki, Tuire Laurinolli, Rainer Mäkelä, Sari Poutiainen, Jaakko Syrjänen. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 2005
Rovastinpesä
Alueella on Rovastinpesän lisäksi myös pienempiä luolia ja yksi suurimmista on aivan Rovastinpesän vieressä. Luolan tuntumassa olevasta infotaulusta löydät lisää tietoa luolan ja alueen historiasta.
Opastus Takamaantieltä, josta matka jatkuu metsäautotietä noin 400m. Metsäautotien varrelta löytyy parkkipaikka. Parkkipaikalta kohteeseen noin 250m matka polkua pitkin.
Hälläpuisto
Historiallinen puistoalue Kyröskoskella kosken kupeessa, Metsä Board Kyron paperitehtaan tunnelivoimalan aaltoilualtaan ympärillä. Syksyllä 2020 ja keväällä 2021 Kyrön Luonto järjesti kaksi talkootapahtumaa, joissa alueelle istutettiin yli 150 uutta rhododenronia. Puisto on rhodojen kukinnan aikaan erityisen upea käyntikohde.
Kyröskoskea pidetään Kalevalassa mainittuna Hämeen Hälläpyöränä. Kyröskoski on kautta historiansa kiehtonut taiteilijoita, kirjailijoita ja tutkimusmatkailijoita.
Muistitiedoissa on, että paikkakunnalla vaikutti 1800-1900 -lukujen vaihteessa valtakunnankin tasolla tunnettu puutarhalegenda Herman Adolf Prinz. Hän monipuolisti paikkakunnan kasvistoa monella tavalla varsinaisen työnsä ohella tehtaan paperi-insinöörinä. Yksi hänen puutarhakohteistaan oli kosken kupeessa oleva alue, nykyiseltä nimeltään Hälläpuisto. Samassa Prinzin hengessä työtä jatkoi sata vuotta myöhemmin kunnan puutarhuri Detlev Liebing. Työuransa tähtihetkiä Liebing vietti vuosituhannen vaihteessa, kun tasavallan presidentti Martti Ahtisaari kävi vihkimässä hänen toteuttamansa rodopuiston.
Seinävuori
Seinävuori (70 ha) on luonnon- ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostava kallioalue Hämeenkyrön kaakkoisosassa. Seinävuorella on merkittäviä geologisia arvoja ja se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Tienoolta on löydetty muinaismuistoja, ja vuoren juurta on aikoinaan käytetty draamasarjan kuvauspaikkana (Rauta-aika, 1982). Jyrkänteet, rotkot ja kalliot ovat ainutlaatuiset. Metsiä on hakattu alueella paikoin voimaperäisesti, mutta arvokasta luontoa on myös jäljellä. Seinävuorella on jyrkänteitä, rotkoja ja louhikoita. Alueella on Hämeenkyrön korkein piste 187,9 m meren yläpuolella.
Romekiven Lähdekorpi
Romekiven lähdekorpi on pohjavesivaikutteinen suo, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualue ja jonka vesitalouden säilyminen on arvokkaan kasvillisuuden kannalta keskeisen tärkeää. Romekiven lähdekorpi on surullisesti jäämässä uuden ohitustien, Hämeenkyrönväylän vaikutuspiiriin. Hanhijärven eritasoliittymää rakennetaan paraikaa noin 40 metrin päähän Romekiven lähdekorvesta.
Tien rakennusvaiheessa kannattaa pitää silmällä tien vaikutusta suon vesitalouteen ja ja seurata sitä, että alueen ympärille jää mahdollisimman laaja puustoinen vyöhyke. Lähteen valuma-alueella kasvaa järeää puustoa. Suurimman lähteen halkaisija on kolme metriä ja syvyys nelisenkymmentä senttiä. Suon reunassa on kolmisen metriä korkea, suuri siirtolohkare, joka päätettiin vuonna 2019 rauhoittaa luonnonmuistomerkiksi.
Turkimusojan purolaakso
Turkimusoja kokonaisuudessaan on noin neljän ja puolen kilometrin pituinen puro ja se on tärkeä luonnoneliöiden kulkureitti eli ns. ekokäytävä. Lisätietoja alueen kasvi- ja eläinlajistosta löytyy mm.
- Laurinolli, T. 1996: Hämeenkyrön arvokkaat luontokohteet, Hämeenkyrön kunta.
- Pessa, J & Pessa, J. 2002: Turkimusojan ympäristön linnusto, Kansallismaiseman linnusto. Linnustoselvitykset vuonna 2001. Ympäristönhoito kansallismaisemassa-hanke.
- Salonen, V. 2002: Hämeenkyrön Turkimusojan kasvillisuus. Ympäristönhoito kansallismaisemassa –hanke.
Kaitajärvenvuoret
Kaitajärvenvuorten alue sijaitsee Sasin kaakkoispuolella noin kolmen kilometrin päässä Sarkkilanjärvestä. Korkeimmat kohdat kohoavat lähes 160 metrin korkeuteen ja ovat esimerkiksi Sarkkilanjärveä 100 metriä ylempänä. Alueella on kaksi karua lampea, Iso-Kaita ja Vähä-Kaita, joiden rannat ovat laajasti soistuneet. Kaitajärvenvuorten alue kuuluu Hämeenkyrön arvokallioihin. Lähde: Laurinolli, T. 1996, Hämeenkyrön arvokkaat luontokohteet.
Osaran perinnebiotooppi
1,9 ha laidunnettu hakamaa ja metsälaidun Osaran maaseutuopetusyksilön yhteydessä. Parhaimmillaan touko- heinäkuussa. Osoite: Osarantie 89, Hämeenkyrö.
Yksityinen suojelualue Sarkkilassa
Hämeenkyrön Sarkkilassa, Raattajärven pohjoispuolella sijaitsee yksityinen metsiensuojelualue, joka soveltuu hyvin mm. virkistyskäyttöön ja eri eliölajien opiskeluun. Alueella on laavu, mutta tulenteko on kielletty. Metsä on luonnoltaan monipuolinen ja kooltaan 15 hehtaaria.
