Ympäristönhoito kansallismaisemassa -hanke

Näkymä Kallioistenselälle keskellä kansallismaisemaa. Kuva: Marja-Liisa Pitkänen.

Kansallismaisema vaatii hoitoa

Hämeenkyrön kansallismaiseman on synnyttänyt vuosisatainen viljelyskulttuuri, jolle kumpuilevat harjut ja järvireitti ovat tarjonneet hedelmällisen tyyssijan.

Kansallismaisemalle laadittiin hoitosuunnitelma 1996-97 MTK-Hämeenkyrön vetämässä hankkeessa. Kansallismaisema-alue (vaakaviivoituksella) on laajudeltaan 8 700 hehtaaria ja kattaa keskeisen viljelysseudun Kirkkojärven, Kallioistenselän ja Mahnalanselän eteläpuolella.

Ympäristönhoito kansallismaisemassa

Maisema elää luonnossa. Vesiluonto ja perinnebiotoopeissa elävät lajit kaipaavat myös huolenpitoa, maisemavauriot korjaamista.

Kyrön Luonto ry:n Ympäristönhoito kansallismaisemassa -hanke 2001-03 jatkoi hoitosuunnitelman laatimisella aloitettua työtä. Hankkeen toimialueena oli koko kunta.

Elävän kansallismaiseman säilymistä ja kehittämistä pyrittiin edistämään ympäristönhoidon keinoin. Hankkeessa pidettiin tärkeänä myös suunnitella ympäristöä yhdessä asukkaiden kanssa.

Hankkeen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, Pirkanmaan liitto, Hämeenkyrön kunta ja Kyrön Luonto ry. Hankkeen projektipäällikkönä toimi FK Marja-Liisa Pitkänen.

Hoitoa, selvityksiä ja suunnitelmia

Uhanalaistuvan lajiston säilyttämiseksi ja elävän kansallismaiseman ylläpitämistä varten tehtiin luontoselvityksiä. Maisemanhoidossa keskityttiin erityisesti maaseudun perinnemaisemien sekä perinnebiotooppien hoitoon.

Vesistöille laadittiin hoitosuunnitelmia, pohjavesille suojelusuunnitelma ja vanhoille sorakuopille maisemointisuunnitelma. Luonnon- ja maisemanhoidosta järjestettiin paikallisille asukkaille koulutusta ja tuotettiin opasmateriaalia.

Laulujoutsenet tuovat kevään maisemaan. Kuva: Marja-Liisa Pitkänen.

Tietoa luonnosta

Hoitosuunnitelmien pohjaksi kerättiin luontotietoa maastokartoituksilla.

Kasvillisuusselvityksiä tehtiin neljässä perinneympäristössä sekä keskustaajaman läheisyydessä sijaitsevan Turkimusojan varrella.

Kuvassa oleva nurmitatar on tyypillinen perinnebiotooppien laji. Kuva: Marja-Liisa Pitkänen.

Linnustoa selvitettiin viidellä järvellä ja kahdella suoalueella. Peltolintukantojen kehitystä seurattiin aiemmin perustetuilla koealueilla.

Kaikkia hyönteislajeja kartoitettiin kahdella suoalueella ja harjualueilla. Päiväperhoslajistoa inventoitiin 13 kohteella. Hämeenkyrössä tavatun erityisesti suojeltavan lajin lehtohopeatäplän vanhat esiintymispaikat kartoitettiin ja uusia potentiaalisia esiintymispaikkoja etsittiin. Lehtohopeatäplää esiintyy Pirkanmaalla vain Hämeenkyrössä. Kuva: Tero Piirainen.

Nykytilan selvitystä

Hankkeessa kartoitettiin 20 Pirkanmaalla arvokkaaksi luokitellun perinnebiotoopin sekä muutaman paikallisesti merkittävän perinnebiotoopin tila ja hoidon tarve.

Kansallismaiseman hoitosuunnitelmassa esitettiin kaikkiaan 114 kohdetta, joiden tila ja hoitotarve selvitettiin. Koska hanke toimi koko kunnanssa, tietoa kerättiin myös kansallismaisema-alueen ulkopuolella sijaitsevista maisemakohteista ja niiden hoitotarpeista.

Sasin-Sarkkilanjärven katajaketo on paikallisesti arvokas perinnebiotooppi Pirkanmaalla. Kuva: Marja-Liisa Pitkänen.

Hoitosuunnitelmia maille…

Kansallismaiseman alueella sijaitsee F. E. Sillanpään kotitalo Töllinmäki.

Töllinmäen pihapiirille laadittiin hoitosuunnitelma, joka pohjautui pihan alkuperäisen kasvilajiston palauttamiseen. Kuva: Taina Hakola.

Maatalouden erityisympäristötukien hakua varten hankkeessa tehtiin myös muutamia tilakohtaisia hoitosuunnitelmia perinnebiotooppien, maisemien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Hämeenkyrön vanhan kirkonkylän alueelle laadittiin kehittämissuunnitelma, joka sisälsi koosteen suunnittelukohteiden nykytilasta sekä yleissuunnitelman alueen kehittämiseksi. Suunnitelmassa oli mukana mm. Pappilanjoki, virkistysaluereitistö sekä Kehäkukan pihapiirin, vaihtoehtoisen sataman, Uskelan ja urheilukentän alueen kehittäminen.

Hämeenkyrön kirkonkylän halki virtaa Pappilanjoki. Kuva: Taina Hakola.

Hämeenkyrön vanhoista soranottoalueista valmistui selvitys, joka sisältää perustietoa harjuluonnosta, soranotosta ja alueiden jälkihoidosta sekä kohdekohtaiset kartoituskortit.

… ja vesille

Hämeenkyrön pohjavesialueille laadittiin suojelusuunnitelma, josta tehtiin myös julkaisu. Yhdelle tilalle laadittiin pohjavesialueen suojavyöhykesuunnitelma. Hankkeessa tutkittiin myös pohjavesialueella sijaitsevan Kakkurin vanhan kaatopaikan ympäristövaikutuksia.

Hämeenkyrön vesistöjen hoidon tueksi laadittiin yleissuunnitelma, johon koottiin tietoa vesistöjä kuormittavista tekijöistä ja vesiensuojelukeinoista.

Valtakunnallisesti arvokkaan lintujärven Sarkkilanjärven kaakkoispuolella kohoava harjualue kuuluu Miharin pohjavesialueeseen. Kuva: Marja-Liisa Pitkänen.

23 vesistölle laadittiin järvikohtainen valuma-alueen hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmia varten selvitettiin vesistöjen kesäaikainen veden laatu sekä kartoitettiin vesikasvillisuutta. Valuma-alueiden hoitotoimia ja kunnostussuosituksia pohdittiin yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa.

Kolmelle tilalle laadittiin tilakohtaiset suojavyöhykesuunnitelmat vesiensuojelun edistämiseksi.

Särkijärvi on yksi Hämeenkyrön vesistöistä, joille laadittiin hankkeessa valuma-alueen hoitosuunnitelma. Kuva: Marja-Liisa Pitkänen.

Talkoilla perinnemaisemille elämää

Maakunnallisesti arvokasta perinnebiotooppia Kintuksen hakaa hoidettiin hankkeessa talkootyönä. Kuva: Marja-Liisa Pitkänen.

Kolmena kesänä eri puolilla Hämeenkyröä järjestettiin hoitotalkoita. Kaikkiaan järjestettiin 36 maisemanhoitotalkoot, joihin osallistui yhteensä 445 henkilöä. Hoitotöihin sisältyi puuston ja pensaikkojen raivausta niityillä, tienvarsilla ja vesistöjen rannoilla sekä kasvillisuuden niittoa perinnebiotoopeilla ja vesistöissä.

Koulutusta ja tietoa

Maiseman- ja luonnonhoidon edistämiseksi järjestettiin koulutusta perinnebiotooppien hoidosta, metsien maisemanhoidosta, vesistön tilan seurannasta, peltolintukantojen elvyttämisestä sekä perinnepihojen hoidosta.

Perinnebiotooppien hoidosta sekä metsien maisemanhoidosta laadittiin erilliset opasvihot. Turkimusojan varrelle laadittiin kaksi luontopolkuesitettä, joista toinen suunnattiin pienille lapsille.

Hankkeessa laaditut suunnitelmat toimitettiin kunnan kirjastoon kaikkien kuntalaisten käyttöön. Paikallislehti Hämeenkyrön Sanomat teki kaikista vesistön hoitosuunnitelmista juttusarjan, jota esiteltiin lehdessä vielä hankkeen päätyttyäkin.

Laajaa yhteistyötä

Hankkeessa tehtiin laajaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat F. E. Sillanpää –seura ry., Hämeenkyrön kunta, Hämeenkyrön Maisemamatkailu –projekti, Hämeenkyrön seurakunta, Hämeenkyrön-Viljakkalan metsänhoitoyhdistys ry., Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalue, Mahnalan ympäristökoulu, MTK –Hämeenkyrö, Pirkan kylät ry., Pirkanmaan metsäkeskus, Pirkanmaan ympäristökeskus, Vesajärvi joutsenten kylä –projekti sekä runsas joukko paikallisia yhdistyksiä, maanviljelijöitä ja asukkaita.

Maisemanhoito jatkuu

Hankkeen päätyttyä ympäristönhoitoa on jatkettu omatoimisesti Hämeenkyrössä. Kyrön Luonto ry. järjestää vuosittain hoitotalkoita lehtohopeatäplän esiintymispaikoilla yhdessä Tampereen Hyönteistutkijain Seuran kanssa.

Särkijärven ranta-asukkaat ja mökkiläiset ovat jatkaneet talkootyönä hankkeessa aloitettua vesikasvillisuuden niittoa.

Käkijärven (kuvassa) rantapelloille laadittu suojavyöhykesuunnitelma on toteutettu. Kuva: Marja-Liisa Pitkänen.

Maanomistajat hoitavat perinnebiotooppeina Munkin laiduntarhaa Kalkunmäellä, Einolan metsälaidunta Jumesniemessä, Raukolan laidunta Heinijärvellä ja Huhtasalon metsälaidunta Vesajärvellä maatalouden erityisympäristötuen avulla.

Hankkeen julkaisut

Ympäristönhoito kansallismaisemassa -hankkeessa tuotettiin erilaisia selvityksiä, suunnitelmia ja julkaisuja, joista valtaosaan voi tutustua Hämeenkyrön kunnankirjastossa.

Lisätietoja:

• Tuire Laurinolli
  tuire.laurinolli(at)kolumbus.fi
  p. 0400 696 484
• Jouko Hannu
  jouko.hannu(at)pp.inet.fi
  p. 0400 910 545
• Kaisa Pieniluoma
  Ympäristösihteeri/Hämeenkyrön kunta
  kaisa.pieniluoma(at)hameenkyro.fi
  p. 050 68 247