Anolan keto Joutsenossa ja Riihilahden niityt Lappeenrannassa

Anolan keto

Anolan keto – tai Kaivolan keto – sijaitsee Anolantien varressa noin viisi kilometriä Joutsenon kirkonkylältä etelään.

Ketoa on hoidettu yhdistyksen talkoilla 13 vuotta, alkujaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen aloitteesta vuodesta 2012.

Museomestari Juho Paukkusen mukaan Anolan keto on hyvinkin Suomen arvokkain pistiäisketo uhanalaisten lajien määrässä mitattuna. Heinäkuussa 2011 kedolta tallentui maalle uutena mustakannusnäivertäjämehiläinen ja kesäkuussa 2013 tukkipinon luota ruokosorjoampiainen, jonka oli jo arvioitu kadonneen Suomesta. Elokuussa 2016 kedolta löytyi jälleen maalle uusi laji, kukkakärpäsiin kuuluva venäjänsurri. Paikalta on lisäksi tavattu äärimmäisen uhanalainen purtojuurimaamehiläinen, ruokosorjoampiaisen ohella erittäin uhanalaiset idänperhoshukka, verkkoverimehiläinen ja vyökiertomehiläinen sekä vaarantuneet kalvastörmäampiainen, nirhaperämehiläinen ja pisteverimehiläinen.

Perhosharrastajat ovat tunteneet paikan varsinkin ruusuruohokiitäjän elinalueena. 2000-luvulla kedolla on tavattu myös isokultasiipi (nk. direktiivilaji) sekä vaarantuneeksi luokitellut idänhäränsilmä ja tummahäränsilmä.

Vuonna 2023 Anolan keto arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi.

Riihilahden niityt

Luonnonperintösäätiön omistamalla kohteella on järjestetty niitto- ja haravointitalkoita 12 kesänä vuodesta 2013. Riihilahden eli Aholan tilaan kuuluu noin 0,6 hehtaaria paikallisesti arvokasta perinnebiotooppia, pääosin tuoretta niittyä ja osin kuivaa ketoa.

Loppuvuodesta 2022 niittyjä kunnostettiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen myöntämän HELMI-rahoituksen turvin. Alueelta poistettiin ison kasvihuoneen, taimikasvihuoneen ja kanalan betoniset perustukset sekä kasvihuoneen verstas ja pajuangervokasvustoja. Pienen navetan ja torpan väliselle paahderinteelle ja poistettujen rakenteiden paikalle tuotiin hienoa hiekkaa, jolla parannettiin niin ketokasvillisuuden kuin maassa pesivien hyönteisten elinoloja. Kunnostustoimet kohensivat merkittävällä tavalla alueen yleisilmettä ja loivat samalla paremmat puitteet jatkohoidolle, myös niittyjen mahdolliselle laidunnukselle.

Perinnebiotoopin hyönteislajisto on monimuotoistunut hoidon myötä, ja lajien elinoloja on entisestään parannettu rakennusten seinustoille asennetuilla pesimäpölleillä. Viime kesinä pesäkolojen täyttöaste on ollut erinomainen.

Riihilahden perinnebiotoopin arvoja lisäävät perinteiset hirsirakennukset, tilan päärakennus on vuodelta 1905, ja viereiset suojelumetsät. Lisätietoja alueesta Luonnonperintösäätiön sivuilta.

Uhanalaisetkin lajit menestyvät hoitokohteilla

Anolan ja Riihilahden kasvillisuutta on kartoitettu kattavasti ja useita kertoja perinnebiotooppien inventointien yhteydessä. Uhanalaiseksi luokiteltuja kasveja on löydetty kedoilta ja niityiltä vähän. Sen sijaan uhanalaisten hyönteisten määrä on merkittävä, vaikka hyönteislajistoa on kartoitettu vaihtelevan satunnaisesti.

• Anolan kedolla on ollut pyydyksiä vuosina 2002–2003 (3 keltamaljaa) ja 2004 (1 malaise)
• Riihilahden niityillä pyydyksiä on ollut vuosina 2014 (4 keltamaljaa) ja 2023 (3 malaisea).

Pyydykset ovat olleet kohteilla yleensä läpi kesän keväästä syksyyn. Perinnebiotooppikohteilla elää todennäköisesti muitakin uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja kuin alla mainitut; monien heikommin tunnettujen hyönteisryhmien uhanalaisuutta ei ole pystytty edes arvioimaan.

Riihilahden niityt
RE ruhtinatarkirvari (Sphiximorpha subsessilis) – viimeinen havainto EH: Loppi 1935!
EN kalliosinisiipi (Scolitantides orion)
EN sinikultiainen (Chrysis iris)
EN reunuskultiainen (Chrysis graelsii)
EN vyökultiainen (Chrysis equestris)
VU virnasinisiipi (Glaucopsyche alexis)

Anolan keto
CR purtojuurimaamehiläinen (Andrena marginata)
EN kallioishietakoi (Gnorimoschema nordlandicolellum)
EN kärsämöpussikoi (Coleophora millefolii)
EN pikkupussikoi (Coleophora chrysanthemi)
EN ruokosorjoampiainen (Symmorphus fuscipes)
EN verkkoverimehiläinen (Sphecodes reticulatus)
EN vyökiertomehiläinen (Nomada flavopicta)
EN idänperhoshukka (Lestica alata)
EN haarniskalude (Catoplatus fabricii)
VU idänhäränsilmä (Hyponephele lycaon)
VU tummahäränsilmä (Maniola jurtina)
VU virnasinisiipi (Glaucopsyche alexis)
VU ajuruohojäytäjäkoi (Scrobipalpa artemisiella)
VU ajuruohosulkanen (Merrifieldia leucodactyla)
VU nätkelmäryhäkoi (Leucoptera orobi)
VU ruusuruohokääriäinen (Rhopobota stagnana)
VU suppakaitakoi (Monochroa ferrea)
VU villapussikoi (Coleophora expressella)
VU kalvastörmäampiainen (Odynerus reniformis)
VU nirhaperämehiläinen (Biastes truncatus)
VU pisteverimehiläinen (Sphecodes puncticeps)
VU honkapuuhari (Chalcosyrphus piger)