Luontolinkkejä
Kartuta luontotietojasi, havainnoi ja retkeile Etelä-Karjalassa!
Klikkaa kuvakkeen linkkitekstiä edetäksesi sivuille.
Lajitietokeskuksessa voit pitää omaa luontopäiväkirjaa. Kirjaa myös havainnot vieraslajeista, ihmisen myötävaikutuksella uudelle alueelle levinneistä lajeista. Luonnontieteellisessä keskusmuseossa on käynnissä useita valtakunnallisia seurantatutkimuksia, joihin luontoharrastajien toivotaan osallistuvan. Suomen luonnontilan tavoitteena on tuoda ajantasaista tutkimukseen perustuvaa tietoa luonnossa tapahtuneista muutoksista ja taustatekijöistä.
Ympäristöhallinnon verkkopalvelu kertoo, miten luonnon monimuotoisuus turvaa elämän edellytykset maapallolla. Luontoretkikohteet kokoaa yhteen sekä Metsähallituksen että kuntien monipuoliset ulkoilu- ja luontokohteet, kuten kansallispuistot, retkeilyalueet, pyöräilyreitit, melontakohteet ja kalastuspaikat. Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö tarjoaa retkivinkkejä luontoretkeilyyn Etelä-Karjalassa.
Saimaa Geopark auttaa löytämään Saimaan kätketyt aarteet. Hiitolanjoki on ainutlaatuinen vapaa jokireitti Laatokalta latvavesille. Etelä-Karjalan maakuntaliiton sivuilta löydät perustiedot maakunnasta, esimerkiksi retkikohteet ja reitit.
Ilmasto ja sää
Ilmastonmuutos näkyy Suomen lämpötiloissa: vuosikeskilämpötila on viimeisen 40 vuoden aikana kohonnut 0,2…0,4 astetta vuosikymmenessä. Ilmanlaatuindeksin lisäksi sivulta voi katsoa yksittäisten saasteiden kuten haisevien rikkiyhdisteiden tilannetta. Luotettavat sääennusteet ovat luontoretkeilijänkin turvana, varsinkin vesillä.
Kasvit
Kasviatlaksen eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston perustana on Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvi- ja sienitieteen yksikön kasvitiimin ylläpitämä Kastikka-kasvistotietokanta. Siitepölyennusteet perustuvat kuluvan vuoden mittaustuloksiin, havaintoihin kukinnan etenemisestä luonnossa sekä siitepölyn kulkeumamalleihin. Luontoportin kautta löytyy tunnistustyökaluja vaikkapa kukkakasvien tunnistamiseen.
Hyönteiset
Ötökkötiedon sivustolle on koottu tietoa pihapiirin yleisimmistä ötököistä ja niiden elintavoista. Kuinka monta hyönteistä tunnistat? Haluaisitko oppia lisää lajeja? Ota haaste vastaan ja etsi vuoden aikana 100 hyönteislajia! Suurperhoset ja pikkuperhoset löydät Suomen perhoset -sivustolta. Valtakunnallisen päiväperhosseurannan kartoilta näet päiväperhosten levinneisyystiedot.
Sami Karjalainen on koonnut sivuilleen tietoa maamme heinäsirkoista ja hepokateista (lahkon nimi on suorasiipiset) ja sudenkorennoista. Suomen kukkakärpäset -kirjaan pohjautuvalta sivustolta löytyy perustietoa kukkakärpästen tunnistamisesta.
Muut ötökät
Hämähäkit eivät ole hyönteisiä, vaan ehkä tunnetuin ryhmä hämähäkkieläimistä. Niillä on kahdeksan jalkaa ja kaksiosainen ruumis. Hämähäkkieläimiin kuuluvat myös puutiaiset – kansan kielellä punkit. Suomessa esiintyy kaksi ihmiselle haitallista puutiaislajia, tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki eli Siperian puutiainen (Ixodes persulcatus).
Linnut
Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Atlaksen päämääränä on selvittää Suomen pesimälintulajien esiintyminen ja pesimävarmuus 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Vuonna 1969 perustettu Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY) on Birdlife Suomen paikallisyhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on edistää ja ylläpitää lintuharrastusta ja linnustonsuojelua Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Suomen suosituimmalta lintusivustolta (Tarsiger.com) löytyy kymmeniätuhansia lintukuvia yli 4 500 lajista ympäri maapallon.
Terveysmetsä johdattaa luonnon hyvinvointivaikutusten ytimeen. BIWE yhdistää ympäristötieteellisen, lääketieteellisen, psykologisen ja teknistieteellisen tiedon ja luo tietoa kestävän viheralue- ja kaupunkisuunnittelun sekä kaupunkiympäristön kunnostuksen tarpeisiin. Luonto on potentiaalinen stressin vähentäjä myös työterveyshuollossa.
Kartat
