Tiistaina 28.1. mentiin Luonto- ja tiedekeskus Saimaariumin tiloissa ”Kohti tuottavampaa ja ilmastoystävällisempää metsä- ja maataloutta”. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin metsäryhmän ja luonnonsuojeluyhdistyksen yhdessä organisoiman seminaarin tavoitteena oli käydä keskustelua ja etsiä kestäviä metsä- ja maatalouden ratkaisuja, jotka tukevat ilmastonmuutoksen hillintää sekä luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämistä. Kuinka saavutamme ja vahvistamme metsänhoitoa, joka parhaiten kasvattaa hiilinieluja, luonnonarvojen säilymistä, marjastamista ja metsästä saatavaa taloudellista tuottoa? Seminaarissa oli kaksi alustajaa: ensin Juuso Joona, tutkija, yrittäjä ja maanviljelijä Joutsenosta, kertoi hiilensidonnasta kannattavassa maataloudessa. Hänen jälkeen ääneen pääsi metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta aiheena hiilensidonta kannattavassa metsätaloudessa. Loppukeskustelu oli vilkasta ja sen yhteydessä kuultiin myös Ilkka Räsäsen terveiset Lappeenrannan kaupungilta sekä Pekka Kuitusen puheenvuoro Kaakkois-Suomen metsäkeskuksesta.
Tiistaina 11.2. Lappeenrannan – Lahden teknillisen yliopiston ympäristöjohtamisen ja -talouden professori Lassi Linnanen luennoi aiheesta ”Globaali kestävän kehityksen tila ja avaimet muutokseen”. Hän kävi läpi YK:n asettaman asiantuntijaryhmän raportin, jonka mukaan joitakin askeleita kohti kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals) on otettu, mutta pääosin eteneminen ollut vähäistä, osin se ei ole edennyt lainkaan tai muutos on ollut kielteiseen suuntaan. Suunta voidaan vielä oikaista, mutta se vaatii merkittäviä järjestelmätason muutoksia. Näiden onnistumiseksi Linnanen peräsi merkittävää asenneilmapiirin muutosta. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä SAIMAARIUMin kanssa osana Satamatie 8:n kevään Tiedetiistai-sarjaa.
Keskiviikkona 18.3. yhdistys järjesti sääntömääräisen kevätvuosikokouksen Saimaan luonnonsuojelukeskuksessa, mutta kokouksen perään yhteistyössä Lappeenrannan kirjaston kanssa suunniteltu Juha Norppa Taskisen luentoilta Saimaa-trilogian kolmesta kirjasta (Unelma Saimaasta, Paluu Saimaalle ja Jää hyvin saimaannorppa) jäi pitämättä koronavirusepidemian takia.
Torstaina 2.4. Juha Kauppisen Monimuotoisuus-luento Luonto- ja tiedekeskus Saimaariumissa jouduttiin perumaan niin ikään koronavirusepidemian aiheuttamien kokoontumisrajoitusten takia.
Ensimmäisen korona-aallon jälkeen palailtiin arkeen Myrän metsäretkellä lauantaina 6.6. Kohteena oli Nuijamaalla Myrän takamailla aivan valtakunnan rajan tuntumassa oleva hieno metsäalue, josta on suojeltu noin 90 hehtaaria. Kallioiden kirjomassa metsämaisemassa oli hyvä kulkea, siirtolohkareita ihmeteltiin ja eväitä nautittiin Kolmikannankallion laella. Ja kaikki yhdeksän retkeläistä selvisivät vaateliaistakin jyrkänteistä lopulta turvallisesti kotiin!
Lauantaina 14.6. koronapandemia kielsi järjestämästä ”virallista” Luonnonkukkien päivän retkeä, mutta sen tilalla tehtiin pienimuotoinen kasviretki Pellisenrannan kukkaisalle rinneniitylle Joutsenossa. Vanha viljely- ja laidunmaa jäi pois käytöstä 1970-luvun alussa, mutta aluetta on vuodesta 1990 lähtien hoidettu välillä lammaslaidunnuksen avulla ja pääsääntöisesti niittämällä. Kukkivan rinneniityn kehitystä on myös seurattu säännöllisesti kasviruuduilla ja perhoslinjalaskentojen avulla. Aurinkoisen sään myötä kuudelle retkeläiselle oli tarjolla keto- ja niittykasvien ohella myös monimuotoinen ötökkämaailma: ritariperhonen pyöri niityllä liki koko 1,5 tunnin ajan, muutama ruusuruohokiitäjä vilahteli mäkitervakolta toiselle ja vaatimaton mansikkakirjosiipikin nähtiin. Uhanalaiseksi arvioitua sykeröpoimulehteäkin retkeläiset löysivät rinteeltä selvästi aiempia vuosia enemmän!
Kohtuusryhmä järjesti Lappeenrannan Niemisensaaressa Riihilahden tiluksilla Hikitalisaatioleirin 8.-14.6. Viikon aikana paikalla touhusi, vieraili ja oleili lähes 20 henkilöä ja työpäiviä laskettiin kertyneen liki 40. Varsinkin Sammon luonto- ja ympäristöalan ahkerat opiskelijat saivat järjestäjiltä kiitosta! Rehevimmät niityt niitettiin, vieraslajeja kuritettiin ja portaita uusittiin. Alunperin leirin oli tarkoitus huipentua Antti Majavan luentoon lauantaina, mutta tätä ei voitu koronan takia järjestää. Sen sijaan Anne Pulliainen johdatteli retkelle alueen suojelumetsiin. Leirin puuhanaisiin lukeutunut Pirjo Iivanainen piti tapahtumaviikkoa kaikin puolin erittäin onnistuneena!
Linnoituksen kasviretkeläisiä helli helle 23.6. Kierros tehtiin historiaa kukkiville valleille Pallon puolelle. Heiniä oli kukassa monta lajia ja idänsaraa ihmeteltiin Haminanportilla. Sotatulokkaiden ja vanhojen kulttuurikasvien ohella tutkailtiin ketojen ja niittyjen kasveja, näiden joukossa mm. jänönapila ja ketokäenminttu. Loppuun pistäydyttiin vielä Viipurinportin kupeessa, jossa ketoampiaisyrtti oli ehtinyt jo siemenvaiheeseen, myrkkykatko kukki parhaillaan ja hoikkaängelmä oli vasta tuloillaan. Retkelle osallistui kymmenkunta ihmistä. Heille ja muillekin on nyt tarjolla Linnoituksen luonto- ja kulttuuripolku, jonka opastaulut kertovat alueen vihreästäkin historiasta.
Anolan kedolla talkoiltiin tiistaina 4.8. Kahdella niittokoneella ja liki kymmenen haravoijan voimin niitos oli reunapusikon suojissa noin kahdessa tunnissa. Kedon parhaat palat eivät tarvinneet niittoa, mutta rehevämmällä puolella mietittiin maan paljastamista traktorivoimin. Anolan keto on erittäin arvokas pistiäisten elinympäristö, ja paljas hiekkamaa olisi niiden pesimiseen otollisinta ympäristöä. Katsotaan, josko syksyn aikana päästäisiin tuumasta toimeen!
Riihilahden perinnetilan niittotalkoot 8.8. Lappeenrannan Niemisensaaressa kokosi paikalle kymmenkunta talkoolaista. Osa heilui viikatteen kanssa ja yksi ajoi niittokonetta, ja tietysti muutama huolehti maittavista talkooeväistä. Kolmessa tunnissa niitettiin liki koko alue; ainoastaan muutamat jo alkukesästä niitetyt rehevämmät kohdat jäivät odottelemaan seuraavia niittopäiviä. Niitos pyritään haravoimaan kasaan noin viikon päästä.
Riihilahden niitylle palattiin haravointitalkoisiin sunnuntaina 16.8. Seitsemän talkoolaista harasi mainiosti kuivuneen niitoksen muutamaan kasaan kolmessa tunnissa. Tulia ei voitu sytyttää metsäpalovaroituksen takia; ehkäpä siihen vielä päästään jossakin välissä syksyä.
Suomen luonnonpäivän (31.8.) veneretki Suomensalon saareen ja merenrantaretki (19.9.) jouduttiin valitettavasti perumaan edelleen jatkuvan koronatilanteen takia.
Sen sijaan sääntömääräinen syysvuosikokous 27.10. järjestyi Luonto- ja tiedekeskus Saimaariumissa reippain turvavälein. Kokous hyväksyi vuoden 2021 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa tulevalla kaksivuotiskaudella Kimmo Saarinen ja hallituksenkin paikat täyttyivät mukavasti. Kokouksen jälkeen klo 18 Lappeenrannan kaupungin monimuotoisuuspäällikkö Anna Vuori kertoi kaupungin metsistä ja harjumetsien kasveista. Vanhoja ja varttuneita metsiä oli kartoilla harmillisen vähän. Myös monet avoimeen harjuluontoon sopeutuneet lajit ovat kärsineet metsäluonnon palamattomuudesta. Kuvissa vilahtelivat kangasvuokon ohella talvikit, keulankärjet, masmalot, kurjenherneet ja monet muut. Loppukeskustelussa muisteltiin luonnonsuojelupiirin kangasvuokkokartoituksia joidenkin vuosien takaa, ja löytyihän siitä tehty selvityskin arkistojen kätköistä!
