Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Lapin piiri

Lappi
Navigaatio päälle/pois

VASTASELITYS: Valituksemme Soklin kaivoshankkeen vai­he­maa­kun­ta­kaa­vas­ta

Ympäristöministeriö

VIITE Valituksemme Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavasta

Dnro YM6/5222/2009

VASTASELITYS:

Vaatimukset

Lapin luonnonsuojelupiiri vaatii, että ympäristöministeriön on jätettävä kaava kokonaan vahvistamatta MRL 31 §: n mukaisesti, koska se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 4:28 §: n sisältövaatimuksia. Kaava                       rikkoo myös maankäyttö- ja rakennuslain 1:9 §:ä, maankäyttö- ja rakennusasetuksen 2:10§:ä sekä poronhoitolain 2:2 §:ä. Kaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä EU: n vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden vastainen.

Perustelut

Maankäyttö- ja rakennuslain 1:5 §: ssä luetellaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteet. 1 momentin 1 kohdan mukaan suunnittelun tulee edistää turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomista. Terveellisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi ilman ja maaperän puhtautta koskevia vaatimuksia. Viihtyisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi ympäristöhäiriöiden ehkäisemistä ja elinympäristön kauneuteen liittyviä seikkoja. 1:5.1 §: n 4 kohdan mukaan suunnittelun tulee edistää myös luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä ja 5 kohdan mukaan ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä.

Edelleen 6 kohdan mukaan tavoitteena on luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Edellä mainitut tavoitteet taikka yhdyskuntarakenteeseen ja sen taloudellisuuteen liittyvät tavoitteet (2,7,8 kohdat) eivät toteudu Soklin vaihemaakuntakaavassa ottaen huomioon sitä edellyttävän kaivoshankkeen ympäristövaikutukset, toiminta- ajan ja taloudelliset investoinnit. Tällä tavoitesäännöksellä on merkitystä sen ohjatessa sisältövaatimussäännösten soveltamista. [i]

Kaava ei perustu MRL 1:9 §: n mukaisiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Oikeudellisesti YVA- menettelyn tulokset eivät sido kaavoittajaa. Kaivoshankkeen ns. nollavaihtoehdon osalta puuttuvat riittävät tiedot vaikutuksista muun muassa viihtyisyyteen, vesistöihin, maaperään, ilmaan ja esimerkiksi työllisyyteen. Myös sosiaaliset ja kultturiset vaikutukset kuuluvat säännöksen piiriin. SEA- direktiivin täytäntöönpanosta johtuu, että ympäristöselostuksessa tulisi esittää vaihtoehtona myös kehitys, joka toteutuu, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta. Tällä hetkellä nollavaihtoehto esitetään lähes staattisena tilana ilman kehitystä.

Muista selostuksessa esitetyistä vaihtoehdoista puuttuvat riittävät tiedot esimerkiksi sosiaalisista ja kulttuurisista vaikutuksista niiltä osin kuin ne sotivat vaihemaakuntakaavan tavoitetta eli kaivoksen perustamista vastaan. Lapin liiton antaman vastineen mukaan vaikutukset vesistöihin ja kalatalouteen selvitetään myöhemmin. Vaikutusten tulisi kuitenkin olla selvillä riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta tehtävät päätökset perustuvat riittäviin tietoihin. [ii] .

MRL 4:28 §: n maakuntakaavan sisältövaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia, jotka jokaisen maakuntakaavan tulee täyttää, jotta se voidaan hyväksyä. Pykälän taustalla ovat lain yleiset tavoitteet (MRL 1§) ja 5§: n alueiden käytön suunnittelua koskevat tavoitteet. Ne on pidettävä mielessä aina kaavaa laadittaessa. Ekologisen kestävyyden vaatimus korostuu mm. sellaisilla alueilla, jotka ovat ekologisesti herkkiä. Soklin kohdalla on juuri tällaisesta alueesta kyse. Maakuntakaavoituksessa tulisi kiinnittää riittävästi huomiota mahdollisimman laajojen ja yhtenäisten luonnonalueiden säilyttämiseen sekä suojelualueiden välisten ekologisten yhteyksien säilyttämiseen. [iii]

Lapin luonnonsuojelupiirin mielestä kaava ja sen perustana olevat hankkeet aiheuttavat merkittäviä heikennyksiä alueen Natura- alueiden niille luontoarvoille, joiden vuoksi ne on sisällytetty Natura-verkostoon. Natura- arvioinnin tarveharkinnan tulos on ollut väärä vaikutusten merkittävyyden arvioinnin suhteen ottaen huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön.

MRA 2:10 §: n 7 kohdan mukaan maakuntakaavan selostuksessa esitetään vaikutusselvitysten tulokset sekä miten eri mielipiteet on otettu huomioon. Tämä on eri asia kuin 6 kohdassa mainittu yhteenveto mielipiteistä. Osallistumisen ja vaikuttamisen tarkoituksenahan on pystyä vaikuttamaan asioiden käsittelyyn ja suunnitteluun. Lapin liitto ei ole selvittänyt tai perustellut esimerkiksi sitä, miksei se ole ottanut huomioon mielipiteissä esitettyjä asianmukaisia vaatimuksia tai tutkimuksia. Lapin luonnonsuojelupiiri ei ole myöskään saanut vastausta mielipiteeseensä postitse kuten jotkut muut tahot.

Lapin liitto ei ole ottanut kantaa mahdollisia ympäristöonnettomuuksia koskevaan selvitysvelvollisuuteen. Radioaktiivisten aineiden ympäristövaikutukset kuuluvat maakuntakaavoituksessa vaadittavien selvitysten joukkoon niiden aiheuttamien merkittävien terveys- ja ympäristöhaittojen vuoksi. Fosfaattikaivoksessa nämä aineet kulkevat mukana vääjäämättä. Aiheesta on tehty tutkimuksia mm. Kanadassa.

Lapin liiton mukaan toiminnanharjoittajalla ei ole suunnitelmia niobimalmin hyödyntämiseksi (s. 13). Toiminnanharjoittajan teettämän YVA- aineiston mukaan se suunnittelee niobimalmin hyödyntämistä myöhemmässä vaiheessa. Suunnitelmat on otettava huomioon kuitenkin jo riittävän varhaisessa vaiheessa, ottaen huomioon niobimalmin hyödyntämisestä aiheutuvat, ent. KTM: n raporteissaan toteamat merkittävät vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja eläimiin.

Maakuntakaavan yleispiirteisyys ei merkitse epäselvyyttä; kaavan tehtävänä on mm. edistää luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien sekä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilymistä. [iv] Kaavassa esitetyillä määräyksillä tätä tehtävää ei voida toteuttaa.  Voimajohdon läheisyydessä sijaitsevat Natura- alueet tulee merkitä kaavaan.

 

Nelly Rontti

OTM

Lapin luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja

 


[i] Ekroos ja Majamaa: Maankäyttö- ja rakennuslaki  (2005), s. 31-35

[ii] Ekroos ja Majamaa: Maankäyttö- ja rakennuslaki (2005) s. 40-41

[iii] Ekroos ja Majamaa: Maankäyttö- ja rakennuslaki (2005) s. 131-132, 136-138

[iv] Hollo, Erkki: Ympäristö ja oikeus (2009(), s. 155-156