Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Lapin piiri

Lappi
Navigaatio päälle/pois

Vireillepano Pahtavaaran kaivoksen allasvuodosta

Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 17.1.2013

Asia               Vireillepano Pahtavaaran kaivoksen allasvuodosta

Lapin luonnonsuojelupiiri ry pyytää, että Lapin ELY-keskus tutkii Lappland Goldminers Ab:n Pahtavaaran kaivoksella toukokuussa 2012 tapahtuneen allasvuodon mittasuhteet ja kokonaisvaikutuksen alapuolisiin vesistöihin.

Viime toukokuussa rikastushiekka-altaalla tapahtuneen laiteonnettomuuden vuoksi altaaseen tehtiin kaksi aukkoa, joista juoksutettiin valtava määrä allasvettä ympäristöön. Altaan lähiympäristöstä on ollut viime kesänä nähtävissä miten paksut kuivuneet tai edelleen liejuiset allasnesteistä sakkautuneet kerrokset kattavat maastoa laajalla alueella.

Jo ennen vuotoa ovat kaivosyhtiön kiintoainepäästöt Lapin Vesitutkimuksen raporttien mukaan korkeita, ja touko-kesäkuussa ne ovat ylittäneet ympäristöluvan mukaisen päästötason selvästi. Rauta-, alumiini-, mangaani- ja typpipitoisuudet olivat onnettomuuden jälkeen (22.5. ja 4.6.2012) patovuoden alapuolella erittäin korkeita. Myös magnesium-, barium-, rikki-, sulfaatti-, kalsium-, kalium-, natrium- ja uraanipitoisuudet olivat merkittävästi koholla.

Patoallas on vuotanut aiemminkin, ja liejuinen sakka saattaa olla jo tuon aiemman vuodon aiheuttama. Sakan aineskoostumus on selvitettävä, samoin kuin sen pääsy sulamisvesien avulla vesistöihin. Kaivoksen raakkukasasta on samoin huuhtoutunut aina Sattasjokeen saakka räjähdysainetyppeä, joka on rehevöittänyt koko Sattasjokeen laskevan puron ja puronsuun kohdalta myös Sattasjokea.

Yhdistys katsoo, että ELY-keskuksen on ensi tilassa tutkittava allasvuotojen sekä räjähdysainetypen huuhtoutumisen todellinen vaikutusalue kaivoksen alapuolisiin vesistöihin.

Yhdistys edellyttää myös että Ely-keskus järjestää ympäristöön päässeitten aineitten tarkkailun ja selvittää patovuodon todelliset vesistövaikutukset keväällä 2013 lumen sulamisen aikaan ja jälkeen.

Toimenpiteet sinänsä eivät vaadi kaivoksen toiminnan keskeyttämistä tutkimusten ajaksi. Yhdistys katsoo, että asian perusteellinen selvittäminen on viime kädessä myös kaivosyhtiön etu.

Rovaniemellä 17.1.2013

 

Sari Hänninen                                                     Tarja Pasma

puheenjohtaja                                                     sihteeri

 

Yhdistys kohdistaa vaatimuksensa YSL § 84 3-4 momenttiin sekä 84 a §:ään.

 

”84 § (22.12.2009/1590)
Rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen

Valvontaviranomainen voi:

1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia, sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä;

3) määrätä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta;

4) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä sen aiheuttavan tämän lain vastaista pilaantumista.

” 84 a § (22.12.2009/1590)
Määräys vesistön merkittävän pilaantumisen ja luontovahingon korjaamiseksi

Jos 84 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun rikkomuksen tai laiminlyönnin seurauksena aiheutuu merkittävää vesistön pilaantumista tai luonnonsuojelulain 5 a §:ssä tarkoitettu luontovahinko, on sen lisäksi, mitä tämän lain 84 §:n 1 momentissa säädetään, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määrättävä toiminnanharjoittaja ryhtymään eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetussa laissa (383/2009) tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin.

Jos vesistön merkittävä pilaantuminen tai luontovahinko on aiheutunut onnettomuuden tai muun ennakoimattoman syyn seurauksena, on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määrättävä vahingon aiheuttanut toiminnanharjoittaja eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetussa laissa tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin.”