Lausunto Suhangon kaivoksen laajennuksen ja voimajohtohankkeen YVA-ohjelmista
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21.3.2013
Viite Lausuntopyyntönne 10.1.13 (kaivoshanke) ja 23.1.13 (voimajohtohanke)
Asia GFAP:n Suhangon kaivoksen laajennuksen ja voimajohtohankkeen Petäjäskoski-Konttijärvi ympäristö- ja arviointiohjelma
Kiitämme tilaisuudesta antaa lausunto Suhangon YVA-ohjelmasta. Erityisen kiitollisia olemme siitä, että saimme vielä jatkoaikaa lausunnon antamiselle.
Suhangon kaivoksen laajennuksen YVA-ohjelma on huolellisesti tehty ja siitä saa hyvän kuvan tulevasta toiminnasta sekä tehtävistä selvityksistä. Teksti on sujuvaa luettavaa ja pääosin selkeästi kirjoitettu. Etenkin sosioekonomisten vaikutusten selvittämiseen on paneuduttu poikkeuksellisen hyvin. Vaikkakin ohjelman liitteeksi olisi voinut laittaa asukas- ja sidosryhmille annettu kyselylomake sekä haastattelukysymykset. Mutta ohjelmassa oli myös joitakin epäselvyyksiä ja puutteita.
Termistö
Luku 5.2 olisi ollut selkeämpi, mikäli sen yhteydessä olisi ollut luvussa 3.5 esitelty kuva 3-2. Lisäksi luvussa 3.5. käytetään tulevaisuuden toimenpiteistä kerrottaessa vanhan lain aikaisia termejä. Johdanto- tai 3.5 luvun alussa olisi ollut hyvä käydä lyhyesti läpi vanhan ja uuden kaivoslain käyttämien termien vastaavuus.
Selvityksessä otettava huomioon 1.5.2013 voimaan tuleva kaivannaisjäteasetus
YVA-ohjelmassa viitataan muutamassa kohtaa (mm. s. 64) kaivannaisjäteasetukseen 379/2008 ja sen muutokseen 717/2009. 1.5.2013 tulee voimaan uusi kaivannaisjätteitä koskeva asetus 190/2013, joka korvaa 379/2008 annetun asetuksen. YVA-selvityksessä tulisi ottaa huomioon jo tämän uuden asetukset velvoitteet.
Mahdollisten radioaktiivisten aineiden käyttäytyminen rikastusprosessissa
Erityisen hyvä asia on, että alueella tullaan tekemään radiologinen perustilanselvitys. Lisäksi YVA-selostuksessa tulisi kertoa, ovatko malmion seassa mahdollisesti esiintyvät luonnon radioaktiiviset aineet (esim. uraani) ongelma rikastusprosessissa. Ja mikäli on, joudutaanko se erottamaan siitä vai ei ja mitä mahdollisia pitoisuuksia voi jäädä sivukivikasoihin, rikastushiekka-altaaseen ja hydrometallurgiseen jäännössakka-altaaseen. Lisäksi tulisi kertoa, mitä niille tapahtuu vuosikymmenien kuluessa em. altaissa.
Vesitase ja mm. pintavalutuskentät
Sivukivi-, turve- ja moreenialueiden vedet on alustavien vesitasekuvien 4-2 (VE1) ja 4-3 (VE2) mukaan tarkoitus johdattaa laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien kautta vesistöihin Konttijärven ja Ahmavaaran osalta. Lisäksi Suhanko-Pohjoisen vedet johdetaan vain laskeutusaltaiden kautta. Kaavioista ei käy selville miksi Tuumasuon ja Vaaralammen louhoksilta ei ole vesien ohjausta? Kaavioista ei käy myöskään selville, mihin vesistöön Suhanko-Pohjoisen aluevedet johdetaan?
Ympäristö.fi sivulla todetaan pintavalutuskentistä seuraavaa: ”Pintavalutusmenetelmä soveltuu valumavesien puhdistusmenetelmäksi keskimäärin 50 % suunnitteluun otettavista turvetuotantoalueista, koska sen käyttöönoton edellytyksenä on luonnontilaisen suoalueen olemassaolo turvetuotantoalueen läheisyydessä. … Pintavalutuskenttä toimii parhaiten kesäaikana, jolloin biologinen toiminta on tehokkaimmillaan. Kevät- ja syystulvien aikana puhdistusteho on todennäköisesti heikompi kuin kesällä ja tulva-aikana voi osa kenttään sitoutuneista ravinteista huuhtoutua kentältä. Pintavalutuskenttien toimintaikä on noin 10 – 15 vuotta.” Tarkoitetaanko ohjelmassa vastaavanlaisia pintavalutuskenttiä kuin mitä turvetuotannossa käytetään? Turvesoiden osalta on käytännössä todettu, että ne eivät ole riittäviä puhdistamaan tuotantoalueelta tulevia vesiä etenkään talvella ja tulva-aikaan niiden puhdistusteho on lähes olematonta. Selvityksessä olisi syytä merkitä suunnitellut pintavalutuskentät karttoihin ja kuvata niiden toimivuus esim. riittääkö pintavalutuskentät koko kaivostoiminnan ajan ja ilmeisesti vielä kaivoksen sulkemisen jälkeenkin tarvitaan vesien puhdistamista vuosia.
Lisäselvitykset
Ohjelmasta ei löydy tietoa kuka on tehnyt raakkuselvitykset, miten ne on tehty ja mihin ne ovat perustuneet? Selostuksessa nämä tiedot on syytä antaa.
Natura-selvitys tulee tehdä ilman muuta Simojoen osalta. Lisäksi selostuksessa tulisi kertoa tarkemmin, miksi Ylijoen siirto ja Kotiojan uudelleenlinjaus ovat tarpeellisia ja miten tämä vaikuttavat mm. Ylijoen alueella pesiviin saukkoihin.
Luvussa 8.2 todetaan, että kaivospiirin arvioitu vaikutusalue on 5 km ja selvitysalue on 10 km. Natura-alueista Tuiskukivalon närheikkö sijaitsee 4 km päässä ja Saariaapa-Hattuselkä 9,5 km päässä, joten vaikuttaisi todennäköiseltä, että niistäkin on tehtävä Natura-selvitys. Jälkimmäisessä on mm. lintudirektiivin liitteen I lintuja ja luontodirektiivin II lajeja, joihin voi vaikuttaa melu ja pölylaskeumat. Samoin Tuiskukivalossa on myös lintudirektiivin liitteen I ja II lajeja.
Pölyvaikutusten ennaltaehkäisy
Pöyry on Kainuussa aikaisempien räjäytysten pölyvaikutusten käytännön kokemusten vuoksi rajannut tarkastelun Talvivaaran laajennukset selvitystyössä 40 km:n säteellä, joten kannattaa ottaa oppia Talvivaarasta. Selostuksessa on myös kerrottava, miten pölyvaikutuksia ehkäistään räjäytysten aikana.
Ilmastonmuutos otettava huomioon monin tavoin
YVA-lain mukaan hankkeen kasvihuonepäästöt pitää selvittää. Ohjelmassa kerrotaankin, että ajoneuvoliikenteen, räjäytysten ja kattilalaitoksen päästöt selvitetään. Ohjelmassa todetaan myös sivulla 95, että poikkeuksellinen piirre Suhangon alueella on huomattavan paksut maapeitteet ja, että alueella esiintyy pääasiassa eloperäisiä maalajeja paksuine turvekerroksineen. Keskimääräinen turvesuohehtaari sisältää yli 4000 tonnia hiilidioksidia (GTK 1993, Suomen turvevarat), joten olisi syytä myös laskea kuinka paljon syntyy hiilidioksidipäästöjä kun hankealueen maat kuoritaan pois.
Talvivaara on varmaan herättänyt niin kaivosyhtiöt kuin viranomaisetkin kiinnittämään enemmän huomiota poikkeuksellisen runsaisiin sateisiin, mutta poikkeuksellinen kuivuus pitää myös ottaa huomioon ja käsiteltävä selostuksessa. Kesä 2006 oli poikkeuksellisen kuiva ja ympäristö.fi sivun mukaan päävesistöjen virtaamat olivat elokuussa koko maassa selvästi tavanomaista pienempiä, vain 30-60% keskimääräisestä. Mikäli ilma on hyvin pitkään kuiva ja tuulinen, voidaan joutua tilanteeseen, jossa joudutaan jätekasoja yms. kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Myös tällaiset tilanteet tulee ottaa huomioon riskikartoituksissa.
Runsaiden sateiden lisäksi tulee ottaa huomioon myös lämpötila kaikessa toiminnassa. Vesistö, pöly- ja melupäästöjä on arvioitava erikseen jokaisena vuodenaikana (kevät, kesä, syksy ja talvi). Selostuksessa on kerrottava, miten pitkät pakkasjaksot vaikuttavat mm. vesitaseeseen. Samoin on otettava huomioon, että poikkeuksellisia vuosia voi tulla useita peräkkäin.
Veden laatu –luku
Luvussa 7.2.3 olisi ollut hyvä esittää havaitut eri vesistöjen pitoisuudet taulukkomuodossa luettavuuden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi. Samassa taulukossa olisi hyvä esitellä myös ko. aineen normiluvut/raja-arvot vertailun helpottamiseksi. Selostuksessa näiden tietojen helppotajuisuuteen voisi siis kiinnittää huomiota.
Pohjaeläimet –luku
Sivulla 86 todetaan, että alueella löydettyjen harvinaisten lajien (Habrophlebia fusca –päiväkorento ja Perlodes diaspar –koskikorento) näytteitä ei ole säilytetty ja että niiden esiintyminen alueella on joka tapauksessa epätodennäköistä. Eli ohjelmassa epäillään näiden lajien lajinmäärityksen oikeellisuutta. Eikö löydy mitään dokumenttia, mistä vesistöstä ja alueelta nämä lajit on löydetty? Tai eikö voida kysyä selvityksen tehneiltä henkilöiltä, muistavatko he mistä ne on otettu? Vai epäilläänkö että vuoden 2002 kartoituksen tehneet henkilöt eivät ole olleet ammattitaitoisia ja lajitunnistukset ovat siis olleet vääriä? Ohjelmassa kuvattu tilanne herättää paljon kysymyksiä, jotka on syytä tarkentaa selostuksessa.
Taloudelliset vaikutukset kunnille
Yleensä YVA-selostuksissa kerrotaan, että hanke tuo kuntaan työpaikkoja ja tilauksia yrittäjille. Usein viitataan mm. Ruralia-instituutin tekemään raporttiin vuodelta 2009, jossa käsitellään kaivosalan aluetaloudellisia vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Myöhemmin mm. Lapin yliopisto on todennut, että esimerkiksi työllistävyysarviot ovat olleet yläkanttiin. Kun tarkastellaan kaivoskuntien kriittisiä (liite) tunnuslukuja, näyttäisi siltä, että kaivoskunnat velkaantuvat. Resurssimme eivät ole riittäneet selvittämään velkaantuvatko ne nopeammin ja enemmän kuin muut Lapin kunnat.
Joka tapauksessa mm. Lapin Kansa on uutisoinut, että Sodankylä ja Ranua ovat ottaneet velkaa kaivoshankkeiden vuoksi. 5.3.13 Lapin Kansa uutisoi, että Yara Suomi Oy:n mahdollisesti tekemä myönteinen Soklin kaivospäätös merkitsee Savukoskelle uusia kaava-alueita ja asuntoja sekä palveluvarustuksen parantamista. Tämä tarkoittanee, että Savukoski ottanee lisävelkaa.
Kittilän kunnassa sijaitsee Suurikuusikon kultakaivos. Marraskuussa 2011 pidetyssä seminaarissa Kittilän kunnanjohtaja kertoi, että kaivoksen työntekijöistä vain noin puolet maksavat veronsa Kittilän kunnalle. MOT-ohjelman (27.8.12) mukaan Suurikuusikon kaivos teki voittoa viime vuonna 58 miljoonaa euroa. Vielä kaivosyhtiö Agnico-Eagle ei ole kuitenkaan maksanut lainkaan yhteisöveroa kunnalle. Arviot joskus tulevaisuudessa mahdollisesti maksettavasta yhteisöverosta kunnalle ovat liikkuneet 3-6 miljoonan euron tasolla. Koska kunnat velkaantuvat kaivoshankkeiden vuoksi, tulisi niiden saada jonkinlainen korvaus jo hankkeista ja etenkin kaivoksista.
YVA-selvityksessä tulisikin tarkastella realistisesti kaivoksen tuomia vaikutuksia Ranuan kunnan ja lähikuntien talouteen. YVA-selostuksessa tulisi kertoa, milloin aikaisintaan kaivosyhtiö alkaa maksaa yhteisöveroa ja arviota siitä kuinka paljon. Lisäksi selostuksessa voisi jo kartoittaa onko kunnassa alan osaavia yrityksiä ja aikooko kaivosyhtiö käyttää paikallisia vai onko heillä jo omat palveluketjut luotuna.
Voimajohtohanke Petäjäskoski-Konttijärvi
Ohjelmassa puhutaan vain pesimälinnuista eikä siitä löytynyt mainintaa, sijoittuuko voimajohtolinja muuttolintujen reitille. Mikäli näin ei ole, siitä voisi mainita selostuksessa ja mikäli sijaitsee, tulisi muuttolintujen määristä ja lajeista tehdä selvitys ja kertoa, miten lintujen törmäysriskiä sähköjohtoihin ennaltaehkäistään.
Turvetuotannon ja kaivosten yhteisvaikutus Kemi- ja Simojokeen
Luvussa 8.20 (Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa) on yhteisvaikutukset otettu aivan liian suppeasti. Tarkastelussa on otettava huomioon muut vesistöihin ravinteita tuottavat hankkeet kuten metsätalous ja turvetuotanto. Ohjelmassa ei mainittu räjähdysainetypen rehevöittävästä vaikutuksesta vesistöihin. Tästäkin on syytä selostuksessa kertoa sekä miten sitä voitaisiin vähentää.
Jääviystarkastelu näkyviin YVA-ohjelmiin ja -selostuksiin
Lapin Kansassa julkaistiin uutinen 23.7.2012, jossa kerrottiin, että Lapin Vesitutkimus Oy:stä on meneillä tutkinta Oulun poliisin talousrikosyksikössä. Lapin Vesitutkimus Oy:n silloinen toimitusjohtaja ja pääomistaja on ollut yksi Talvivaaran sijoittajista samaan aikaan kun yhtiö on tehnyt Talvivaaran ympäristövaikutusten arviointiselvityksen. Lapin Vesitutkimus Oy:hän on tehnyt myös Suhangon edellisen ympäristövaikutustenarvioinnin sekä joitain myöhempiäkin selvityksiä. Luvussa 8.3 kerrotaan arvioinnista vastaavat asiantuntijat ja heidän kokemuksensa. Sen yhteydessä olisi luontevaa kertoa, mikäli asiantuntijoilla ja muilla selvitystyössä mukana olevilla on sidonnaisuuksia toimeksiantajaan.
Eri vaihtoehtojen vaikutukset
Jo ohjelman perusteella näyttäisi siltä, että sekä VE1:llä että VE2:lla tulee olemaan niin suuret vaikutukset alueen asukkaille, mökkiläisille, virkistyskäyttöön, porotalouteen, luonnon monimuotoisuuteen ja etenkin hydrologiaan, että laajennusta on vaikea hyväksyä. Etenkin VE2:n vaikutukset Simojoen vesitaseeseen ovat huomattavat mm. Vaaralammen ja Suhankojärven pohjoisosan kuivatuksen vuoksi, joten tämä vaihtoehto ei tunnu mahdolliselta.
Lapin Luonnonsuojelupiirin puolesta
Sari Hänninen Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri