Mielipide AA Sakatti Mining Oy:n malminetsinnän jatkohakemukesta ja täytäntöönpanomääräyksestä
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 3.5.2013
Viite Tukesin kuulutukset 15.3.2013 ja 3.4.2013, diaarinumero ML2012:0036
Asia AA Sakatti Mining Oy:n malminetsintäjatkolupahakemus ja sen täydennys Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueelle sekä täytäntöönpanomääräyksen hakeminen
Kaivoslain 169 §:n mukainen pyyntö täytäntöönpanomääräyksen antamisesta
Täytäntöönpanomääräystä ei tule antaa, koska kaivoslain 169 §:n luettelemat edellytykset eivät täyty ja korkein hallinto-oikeuskaan ei ole sellaista antanut.
Malminetsintälupahakemus (jatkoaikahakemus)
Jatkolupaa ei tule myöntää ennen kuin korkein hallinto-oikeus on käsitellyt Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n 9.7.2012 jättämän valituksen Ympäristöministeriön päätöksestä YM4/5721/2012. Metsähallituksen Lapin luontopalvelun lausuntoon perustuen, emme katso, että jatkossa malminetsintä olisi enää mahdollista Viiankiaavalla siinä mittakaavassa kuin AA Sakatti Mining Oy sitä haluaa.
Perustelut
Koska Lapin luonnonsuojelupiiri ry on valittanut 9.7.2012 korkeimpaan hallinto-oikeuteen Ympäristöministeriön soidensuojeluasetuksen mukaisesta päätöksestä, ei Tukes voi myöntää kaivosyhtiön hakemaa täytäntöönpanomääräystä, mikäli päätöksestä valitetaan. Valitusprosessi on kesken KHO:ssa. Kaivosyhtiö haki täytäntöönpanomääräystä myös KHO:lta, mutta KHO ei ole sellaista myöntänyt. Osittaistakaan täytäntöönpanoa ei voida myöntää, koska valituksemme mm. KHO:oon perustuu vuosia jatkuneen malminetsinnän vaikutuksista alueen eheyteen.
Totemme samaa kuin KHO:lle antamassamme vastineessa: Ihmisen toiminnan seurauksena on maapallolla menossa sen elämänhistorian 6. sukupuuttoaalto. Kehitys on erittäin huolestuttava ja erilaisin kansainvälisin sopimuksin on pyritty vähentämään luonnon monimuotoisuuden nopeaa heikkenemistä. Yksi tärkeimmistä keinoista säilyttää eheitä ekosysteemejä ovat laajat koskemattomat luonnonsuojelualueet. Jotta haitallinen monimuotoisuuden väheneminen saataisiin edes pysäytettyä, tulee tiukkojen laji- ja luontotyyppitarkastelujen sijaan tarkastella malminetsintätoiminnan vaikutusta laajasti koko alueen ekosysteemeihin (hydrologiaan, lajirunsauteen, syys-seuraussuhteisiin). Vaikka erilaisia selvityksiä on tehty, ei Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueelta ole kunnolla selvitetty mm. mahdollisia pohjanlepakko-, viitasammakko-, perhos- ja sudenkorento-esiintymiä. Selvityksiä ei ole tehty vuosittain eikä tarkastelu ole tarpeeksi laaja-alaista. Lisäksi kuten Lapin ELY-keskuksen lausunnossa Natura-arvioinnista todetaan, luontodirektiivin liitteen II lajien esiintymispaikat tunnetaan puutteellisesti.
Kun soilla ja rimpipinnoilla kairataan ja otetaan näytteitä, niin niiden seurauksena veden virtaama muuttuu ja kairan rei’istä purkautuva vesi häiritsee suon ekosysteemiä. Purkautuva vesi on myrkyllistä erilaisille pieneliöille ja olemme havainnoineet mm. kuolleita kaloja poranreikien läheisyydessä (kymmenpiikejä, Pungitius pungitius, liitteenä Seppo Aikion lausunto). Tällöin on oletettavaa, että veden metallipitoisuudet tai hapettomuus on ollut letaalia kaloille ja siis myös muille pieneliöille ja etenkin ihonsa kautta hengittäville sammakoille. Natura-arvioinnissa todetaan, että ”on todennäköisestä, että viitasammakko esiintyy Viiankiaavalla, vaikka havaintoja alueelta ei ole.” Viitasammakko (Rana arvalis) on tiukasti luontodirektiivin suojelema laji, jonka esiintymis-, lisääntymis- ja talvehtimisalueita ei saa heikentää. Lajin tutkimusta ei ole Lapissa järjestetty ja niinpä hankkeeseen ryhtyvän ja lupaviranomaisen on huolehdittava, ettei viitasammakoiden elinolosuhteita heikennetä.
Kommentteja hakemukseen
Asianajaja Jaakko Hietala Asianajotoimisto Bird & Bird Oy:stä viittaa ympäristövaliokunnan luonnonsuojelulakia koskevassa mietinnössä seuraavaan: ”Malminetsintä ja geologinen tutkimus ovat senkaltaista toimintaa joka vain poikkeuksellisesti voi merkityksellisesti heikentää Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, minkä vuoksi siitä ei yleensä tarvitsisi tehdä 65 §:ssä tarkoitettua vaikutusten arviointia ja lupa voitaisiin 66 §:n 1 momentin estämättä myöntää.” Mietinnön kohtaa ei voi soveltaa Viiankiaavan Natura-alueeseen, koska siitä on nimenomaan vaadittu ja tehtykin Natura-arviointi. Vaikutukset näkyvät luonnossa jo nyt, koska malminetsintää on tehty jo vuodesta 2004 lähtien eli 9 vuotta.
Kuten sekä kaivosyhtiön ottamista että meidän ottamista oheisista kuvista näkyy, soijan talteenotosta ei saada 100 % talteen. Maasoijan talteenotosta huolimatta kaivannaisjätettä on jäänyt kairausreikien ympärille huomattavan paljon. Kuten yhtiö hakemuksessaan toteaa, malminetsintäalueella on jo tehty yhteensä 120 syväkairausreikää yhteispituudeltaan 65 km:n verran ja pohjamoreenin näytteenottoa on tehty aikaisemmin 1000 pisteessä. Suunniteltujen syväkairausreikien yhteenlaskettu määrä on n. 150-190 kpl, joita on tarkoitus kairata n. 4-5 vuoden aikana. Kuten Metsähallituskin toteaa lausunnossaan (s. 7) ”runsaiden syväkairausmäärien toteuttaminen alle 170 hehtaarin laajuisella alueella aiheuttaa itse toiminnan ja siihen liittyvän kulkemisen vuoksi muutoksia, joiden yhteisvaikutuksia on vaikea varmuudella etukäteen arvioida eikä muutosten jälkeisestä palautumisesta tai siihen vaadittavasta ajasta ole tietoa”.
Tähän mennessä myönnetyt malminetsintäluvat ovat keskittyneet vain alueella havaitun päiväpetolinnun pesimärauhan suojelemiseen vaikka luonnonsuojelulain (6. luku) nojalla pääsääntöisesti kaikki luonnonvaraiset linnut ovat ympäri vuoden rauhoitettuja. Metsästettävillä ja rauhoittamattomilla lajeilla on sama suoja pesimäaikana metsästyslain nojalla. Metsähallitus esittää, että malminetsintätoimintaa ei tulisi sallia lintujen pesimäaikana 15.5.-31.7. Katsomme, että myös soidinaikana malminetsintää ei tule sallia. Melun vuoksi kairauksia ei saa tehdä enää helmikuulta lähtien, koska tällöin alkavat mm. metsäkanalintujen soidinaika ja maaliskuussa mm. pöllöjen soidinaika.
Kaivosyhtiön toiminta tähän mennessä
Kaivosyhtiö kertoo hakemuksessaan seuraavaa: ”Hydrogeologisia tutkimuksia on tarkoitus jatkaa kairareikämittauksilla sekä mahdollisesti asennetaan lisää pohjaveden tarkkailuputkia. Pinta- ja pohjaveden laaduntarkkailu jatkuu näytteenotolla 4 krt vuodessa sekä jatkuvalla pohjaveden pinnankorkeuden seurannalla.” Emme usko, että tällaisia tutkimuksia ja tarkkailua on tehty, koska asiakirjat olisi varmasti esitetty myös korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Kaivosyhtiö ei ole käytännön toiminnallaan osoittanut, että se kunnioittaisi malminetsintäalueen luontoa. Siitä on osoituksena mm., että se haki jatkotutkimuslupaa taas helmikuussa 2012, vaikka 2009 valmistuneessa Natura-arvioinnissa katsottiin, että ”merkittäviä heikentäviä vaikutuksia suojeluperusteena oleville luontoarvoille voi kuitenkin syntyä, mikäli kairaamistoiminta alueella jatkuu vielä talven 2009-2010 jälkeenkin. Tällöin mahdolliset heikentävät vaikutukset tulee arvioida uudelleen ja arvioida myös vaikutukset Natura-alueen eheyteen.” Kuten Metsähallituskin toteaa lausunnossaan arviota malminetsinnän vaikutuksista alueen ekologiseen koskemattomuuteen eli eheyteen ei tiedetä tarpeeksi. Metsähallitus toteaa mm. ”Muutokset voivat kohdistua myös alueen tavanomaiseen lajistoon ja vaikuttaa sitä kautta välillisesti merkittävästi suojeluperusteena olevien lajien sekä luontotyyppien rakenteeseen, laatuun ja toimintaan”.
Myös Lapin ELY-keskus toteaa 14.9.2012 Natura-arvioinnista annetussa lausunnossaan seuraavaa: ”Lapin ELY-keskus haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kaivosyhtiön toiminta Viiankiaavan Natura-alueella on ollut laajempaa kuin mitä Natura-arvioinnin hankekuvauksessa on kuvattu. Kairauksia on jatkettu vuosina 2010-2011 ja 2011-2012 ja niiden yhteismäärä Sakatin alueella on yli 90 syväkairausta. On ongelmallista, että toiminnan yhteisvaikutuksia Viiankiaavan Natura 2000 –alueen luontoarvoihin ei ole arvioitu (LsL 65 §).”
Lisäksi kaivosyhtiö ei ole noudattanut lupaehtoja eikä seurannut ja raportoinut kairauksen vaikutuksista kuten olisi pitänyt. Mm. kausilta 2009-2010 ja 2010-2011 tällaisia ei löydy ja kaudelta 2011-2012 ne tehtiin, koska luonnonsuojelupiiri valitti asiasta. Tämä kaikki käy ilmi aikaisemmista valituksistamme Rovaniemen hallinto-oikeuteen (24.9.2012) kuin myös KHO:lle tekemästämme valituksesta (9.7.2012) ja vastaselityksestä (16.11.2012). Nämä löytyvät verkkosivuiltamme http://www.sll.fi/lappi/edunvalvonta. Lisäksi toteamme, että 15.3.2012 kuulutuksen yhteydessä olleessa lomakkeessa todetaan mm., että ”ei-Natura-luontotyyppi alueille tullaan rakentamaan tilapäinen silta”. Näinhän ei ole tehty aikaisemminkaan lupaehdoista huolimatta. Oheisesta kuvasta voi nähdä, että maasto on vaurioitunut, koska alueella on ajettu sulan maan aikaan.
Kaivosyhtiö selvästi painostaa niin poliittisia päättäjiä kuin viranomaisiakin rahallisilla menetyksillä eikä ota toiminnassaan tarpeeksi huomioon muita lakeja kuin kaivoslain. Kuten aikaisemmissa valituksissamme toteamme, kaivosyhtiö ja muiden toimijoiden tulee hyväksyä ja ottaa laskelmissaan huomioon kaivostoimintaan liittyvien normaalien riskien lisäksi myös riskit, joita voi tulla kun toimitaan erittäin arvokkaalla suojelualueella.
Lapin Vesitutkimus Oy:n luotettavuus
Lapin Kansassa 23.7.2012 julkaistun uutisen mukaan Viiankiaavallekin Natura-arvioinnin tehneestä Lapin Vesitutkimus Oy:stä on meneillä tutkinta Oulun poliisin talousrikosyksikössä. Lapin Vesitutkimus Oy:n silloinen toimitusjohtaja ja pääomistaja on ollut yksi Talvivaaran sijoittajista samaan aikaan kun yhtiö on tehnyt Talvivaaran ympäristövaikutusten arviointiselvityksen. Lisäksi Suhangon YVA-menettelyyn liittyvässä viimeisimmässä ohjausryhmän kokouksessa (23.4.2013) keskusteltiin Lapin vesitutkimus Oy:n tekemien selvitysten luotettavuudesta. Mm. Suhangon YVA-ohjelman sivuilla 85-87 todetaan (http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/LapinELY/Ymparistonsuojelu/YVA/Vireilla/luonnonvarat/Documents/Suhangon%20kaivos,%20laajennus,%20Ranua/Suhanko_YVA_ohjelma_sivut_1_101.pdf),että vuosina 2002 ja 2003 Lapin vesitutkimus Oy:n tekemät näytteenotot eivät ole täyttäneet nykyisiä ympäristöhallinnon jokien ja järvien biologisen perusseurannan vaatimuksia. Myöskään vuoden 2010 pohjaeläimistöselvitys ei täytä kaikilta osin ympäristöhallinnon järvien biologisen perusseurannan vaatimuksia. Näin ollen emme luota Lapin vesitutkimus Oy:n (2013 alkaen Ahma ympäristö Oy) tekemiin kartoituksiin myöskään Viiankiaavan osalta. Jonkin toisen luotettavaksi todetun tahon on tehtävä selvitykset uudelleen.
Lopuksi
Mikäli ei voida varmuudella sanoa, että malminetsintä ei aiheuta pitkällä aikavälillä vaikutuksia Viiankiaavan luontoon ja ekosysteemeihin, ei toimintaa voida sallia. Mikään raha ei korvaa menetettyjä arvoja ja hanke ei ole oikeudellisesti vakaalla pohjalla. Kuten asianajaja Hietala toteaa, Suomen mineraalistrategian tavoitteena on, että Suomesta tulee luontoarvot huomioon ottavan mineraalien hyödyntämisen edelläkävijä. Nyt testataan, kuinka hyvin luontoarvot otetaan huomioon. EU:n malmien ja mineraalien toimenpideohjelman lisäksi se on hyväksynyt myös aikoinaan Viiankiaavan Natura-alueeksi. Mitkään strategiat eivät voi jättää huomiotta muita yhteiskunnallisia arvoja ja ihmisenkin elämisen edellytykset maapallolla on riippuvainen toimivista ekosysteemipalveluista ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisestä.
Ohessa vielä KHO:llekin toimitettu liite Anglo American ihmisoikeus- ja ympäristörikoksista kertovista verkkosivuista. Maailmalla on paljon esimerkkejä Anglo Americanin vastuuttomasta toiminnasta kehitysmaissa. Talvivaaran tapaus on osoittanut, että viranomaiset uskovat liikaa kaivosyhtiöiden vakuutteluihin. Olemme osoittaneet, että AA Sakatti Mining Oy ei ole noudattanut edellisiä ehtoja, joten sille ei pidä enää myöntää malminetsintälupia.
Kaivoslain 58 § mukaan lupaviranomaisen on ilmoitettava päätöksen antamisesta niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet. Pyydämme siis, että Tukes lähettää malminetsintälupapäätöksen sähköisenä osoitteeseen lappi@sll.fi. Sähköisessä muodossa olevaa asiakirjaa on järjestön helpompi jakaa jäsenilleen.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta
Sari Hänninen Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri
Liitteet
- Seppo Aikiot lausunto hänen havainnoistaan maastokatsastuksiin osallistumisista Viiankiaavan Natura-alueella 6.7.2012 ja 1.10.2012
- Eri järjestöjen verkkosivulta kerättyä tietoa Anglo Americanin toiminnasta maailmalla
- Kuvia malminetsintäalueelta (3 kpl, mm. maastoajoneuvon jäljistä, vierekkäisistä kairausputkien päistä, kaadettuja puita)
LIITE 1 (sama lausunto annettu myös KHO:lle vastaselityksen yhteydessä 16.11.2012)
Seppo Aikion lausunto maastokatsastuksilta Viiankiaavan Natura-alueella 6.7.2012 ja 1.10.2012
Tukesin mukana maastovalvontakäynneillä olleena 6.7.2012 ja 1.10.2012 lausun seuraavaa: AA Sakatti Mining Oy suorittamissa Viiankiaavan malmion kartoitusporauksissa ei mielestäni missään tapauksessa oltu noudatettu riittävää huolellisuutta maastovaurioiden välttämiseksi. Porausreiältä toiselle oli poikkeuksetta ajettu useampaa reittiä moneen kertaan tehden tarpeettoman monta eri mönkijäuraa reikien välille. Tästä seikasta myöhemmällä maastokäynnillä 1.10.2012 myös ympäristöministeriön Aulikki Alanen huomautti kaivosyhtiön toimia arvioidessaan.
Sulan maan aikana porauskoneet olivat lisäksi jättäneet reikien ympärille huomattavat maastovauriot, vaikka kyseessä oli kuiva kangasmaa. Ero talviaikaisiin reikiin oli räikeästi havaittavissa. Mikäli poraukset jatkuvat tulevaisuudessa kesäaikaan ja reiät porattaisiin 50 metrin välein, tulee maasto olemaan kuin ”pommitusten jäljiltä”. Vetisemmät maastot tuhoutuvat täysin jälkien jäädessä näkymään vuosikymmeniä ellei satoja vuosia.
Myös puita oli kaadettu lähes jokaisella porausreiällä mielestäni tarpeettomasti. Siirtämällä porauskohtaa pari metriä olisi suurin osa puunkaadosta voitu välttää. Myös tästä havainnosta esitettiin kysymyksiä kaivosyhtiölle Aulikki Alasen maastokäynnin yhteydessä.
Ympäristöministeriön Aulikki Alasen vieraillessa 1.10.12 Viiankiaavalla olin mukana ja Viiankiaavan Natura-alueelle suunniteltujen pitkosten paikkoja tarkastaessamme huomasimme vetistä rimpeä ylittäessämme useita kuolleita pikkukaloja vedessä. Kyseessä oli jokin kymmenpiikin tapainen kala, lajia en tarkemmin katsonut. Sen havaitsin, että pikkukalat vaikuttivat ulospäin hyväkuntoisilta. Kalat olivat pyrkineet matalaan polun painannetta pitkin.
Vasta nyt jälkikäteen olen ymmärtänyt, että kalojen joukkokuolema rimmessä voi johtua porausrei’istä jotka olivat muutaman kymmenen metrin päässä valumasuunnassa. On mahdollista että syvistä porausrei’istä ylös purkautuvassa vedessä on esimerkiksi raskasmetalleja pienille eliöille ja kaloille myrkyllinen määrä. Vaikka reiät on tukittu putkilla, ne eivät todennäköisesti kuitenkaan ole riittävän tiiviitä pidättämään paineella ylös pyrkivää vettä.
Porattujen rimpien pienten eliöiden kuoleminen vaikuttaa haitallisesti koko alueen ekosysteemiin ja edistää siten edelleen jatkuvaa lajien sukupuuttoa. Mielestäni ei ole riittävästi selvitetty kuinka lajien menestykseen vaikuttaa rimpien eliöiden ahdinko, joka on ilmeinen jo näiden porausten seurauksena. Yksi varmimmin kärsivistä lajeista tulee todennäköisesti olemaan EU:n tiukasti suojelema Viitasammakko, jonka elinympäristöjä ei saa heikentää.
Suomi on muiden mukana sitoutunut pysäyttämään lajien sukupuuton. Viiankiaavan rauhoittaminen on yksi tehokas keino taata rikkaat elinolosuhteet alueen lajistolle. Viiankiaavan luonto on äärimmäisen herkkä. Se ei kestä edes malmion kartoituksen porauksia saati sitten mahdollista kaivosta. Kaivosyhtiön toiminta alueella tulee keskeyttää eikä toiminnalle tule myöntää jatkolupia suojelluille alueille eikä niiden läheisyyteen.
Seppo Aikio
Lapin Luonnonsuojelupiiri ry, varapuheenjohtaja
LIITE 2
Eri järjestöjen verkkosivulta kerättyä tietoa Anglo Americanin toiminnasta maailmalla
Englantilainen ihmisoikeusjärjestö War and Want on uutisoinut Anglo Americanista mm. seuraavasti:
13.9.2012 ..Mining corporations such as Lonmin and Anglo American – including many listed on the London Stock Exchange – must face accountability for actions that directly or indirectly endanger workers’ lives…
11.5.2012 …In South Africa hundreds of thousand of miners work under ground, digging gold. Historically black miners have undertaken the most dangerous jobs exposing them to high levels of dust. Now thousands are suffering from silicosis. The disease is caused by prolonged exposure to silica dust in the underground gold mines. Anglo American plc, listed on the London Stock Exchange, was the largest gold mining company in South Africa throughout the 20thcentury…
27.4.2010 … Anglo American South Africa Ltd, a wholly owned subsidiary of Anglo American, is being sued in South Africa by former gold miners suffering from the lung disease silicosis. Outside the multinational’s AGM, War on Want displayed a banner declaring ”Anglo Shame”.
http://www.waronwant.org/search?searchword=anglo+american&ordering=&searchphrase=all
Kanadalainen järjestö Eradicating Ecocide julkaisi 5.4.2012 nimilistakeräyksen nimellä NRDC – ”Stop the Pebble Mine!”. Järjestö kirjoittaa vetoomuksessaan mm. näin:
Here’s the ugly truth: the Pebble Mine would dump some 10 billion tons of toxin-laced mining waste into one of our nation’s last and greatest wild places — endangering a wildlife paradise, the world’s greatest sockeye salmon runs and the people who depend on that extraordinary fishery for survival… Is it any wonder that the Native communities and fishermen of Bristol Bay have united against this apocalyptic threat? Rio Tinto and Anglo American love to talk about their respect for local communities. Talk is cheap. Despite overwhelming local opposition, these global corporations continue bulldozing ahead with plans that could destroy the very headwaters of Bristol Bay. You have to wonder what part of “No” these companies don’t understand…