Mielipide Northland Mines Oy:n Hannukaisen koelouhintailmoituksesta PSAVI:lle
Viite PSAVI:n kuulutus 3.7.2013 asiasta Dnro PSAVI/67/04.08/2013
Asia Mielipiteemme Northland Mines Oy:n hakemasta koelouhintaluvasta
Kiitämme saamastamme jatkoajasta mielipiteen antamiseen!
Valitettavasti jouduimme laatimaan mielipiteemme puutteellisin tiedoin, koska emme ehtineet pyytää mm. varsinaista Northland Mines Oy:n jättämää ilmoitusta liitteineen ennen jatkoajan umpeutumista. Viitaten mielipiteemme liitteenä olevaan biokemisti, FT Jari Natusen lausuntoon, näyttäisi kuitenkin siltä, että pelkkä ilmoitusmenettely ei riitä, vaan koelouhintaan tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa ja hankkeesta on tehtävä myös harkinnanvarainen YVA-menettely.
YSL:n 30 § 4. mom. 1. kohdan mukaan lupa tarvitaan, mikäli toiminta on YSL 28 §:n 2 mom. 1. kohdan mukaista toimintaa, joka saattaa aiheuttaa vesistön pilaantumista.
Ympäristösuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 25 §:ssä edellytetään, että hankkeesta vastaavan on oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
Mielestämme biokemisti Natunen on lausunnossaan osoittanut, että koelouhinta saattaa aiheuttaa YVA-lain tarkoittamaa merkittävää haittaa ympäristölle, joten hankkeelle tulee tehdä harkinnanvarainen ympäristövaikutusten arviointi. Merkittävyyttä on tulkittu korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksessä 2008:72 seuraavasti: ”ei ollut ennalta arvioiden objektiivisesti pois suljettua”.
Hannukaisen kaivoshankkeen YVA-ohjelmasta annetuissa lausunnoissa mm. (yhteysviranomaisen lausunto http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=144317&lan=fi, s. 49) todetaan, että ”Kolarin kunta eväsi ranskalaisen kaivosyhtiön Cogeman kaivosvaltaushakemuksen, koska yhtiö olisi ollut halukas etsimään uraania eikä uraanikaivos sopinut kunnan matkailuimagoon. Cogeman kaivosvaltaushakemus kohdistui Hannukaisen avolouhoksesta noin kilometrin päässä olevan Pakasaivon tien seutuville. GTK:n mukaan Äkäslompolon, Kittilän ja Muonion välisellä alueella on tutkitusti uraania yli 1000 km2:n alueella.” Saman lausunnon sivulla 74 taas todetaan seuraavaa: ”… alueella oli laajat ydinenergiajätti Arevan (nyk. Suomessa Mawson Energy / Areva) uraanivaltaushakemukset v. 2006-2007, jotka sijoittuvat Äkäsjokivarren alueelle.” Eli alue on tunnettu uraanipitoisuudestaan ja koelouhintaluvasta päätettäessä tulee ottaa huomioon myös uraanin ja toriumin mahdollinen olemassaolo ja ennen päätöstä toiminnanharjoittajan tulee esittää alueen radiologinen perustilaselvitys.
Lisäksi päätöksessä tulee ottaa huomioon, että koelouhinnan valuma-alue kuuluu Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen Natura 2000 -verkostoon eikä valuma-alueella saa aiheuttaa merkittäviä päästöjä tai hydrologisia vaikutuksia tai muutenkaan merkittävästi heikentää alueen niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi se on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Äkäsjoki on yksi Tornionjoen tärkeimmistä meritaimenen lisääntymisalueista.
Mikäli PSAVI antaa kuitenkin myöntävän päätöksen koelouhintaan, tulee päätöksessä ottaa huomioon biokemisti, FT Natusen asiantuntijalausunto ja antaa päätöksessä tarkat määräykset mm. malmi-, sivukivi- ja moreenikasojen pohjarakenteelle, vaadittava ennen päätöstä lisäselvityksiä arvioiduista suotovesistä sekä määrättävä riittävät vakuudet. Myös seurantaan tulee antaa tarkat määräykset niin, että niissä otetaan huomioon vähintäänkin Natusen esille nostamat kaikki asetuksien 868/2010 ja 889/2006 luvanvaraiset aineet.
Pyydämme, että jatkossa Pohjois-Suomen aluehallintoviranomainen tiedottaa meille mielutien sähköisesti tai postitse kaikki Northland Mines Oy:n jättämät ilmoitukset ja hakemukset koskien Hannukaisen kaivoshanketta sekä PSAVI:n tekemät päätökset.
Rovaniemellä 12.8.2013
Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta
Sari Hänninen Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri
Liite 1: Biokemisti Jari Natusen 25.7.2013 päivätty lausunto
Lausunto Hannukaisen koetoimintailmoituksesta Northland Oy 18.6.2013 PSAVI
Ympäristölupa tarvitaan ympäristöä pilaavaan toimintaan
Ilmoituksessa annettujen tietojen perusteella kyseessä ei ole YSL 61 ilmoituksella käsiteltävä asia. Kyseessä ei ole toiminta, jossa kokeiltaisiin ympäristöä vähemmän kuormittavaa menettelyä. Ilmoituksessa ei ole osoitettu, että toiminta ei aiheuttaisi pilaantumista.
Sen sijaan liitteessä 7 esitetään ympäristöä voimakkaasti pilaavia happamoituneita louhosvesiä, joiden laatu on puutteellisesti selvitetty, sekä pilaantunutta pohjavettä alueella. Esimerkiksi 220 mikrog/litra nikkeliä on yli 10-kertaa asetuksen 868/2010 laatunormi ja tällaisen veden laskeminen vesistöön edellyttäisi sekoittumisvyöhykkeen perustamista Laurinojaan ja mahdollisesti myös Äkäsjokeen. Esitetyt menettelyt eivät oleellisesti puhdista vesiä.
Dokumenteissä kerrotaan edelleen, että vesissä voi esiintyä uraania. Ei ole osoitettu, ettei kyseessä olisi myös uraanin louhinta.
133000 moreenikuution suotovedet ?
Koelohostoimintaan liittyvissä kuivatusvesissä ei ole huomioitu moreenista tulevia kiintoaine- ja raskasmetallipäästöjä. Moreenin vesien käsittelyä ja seurantaa ei ole esitetty, vaikka kuormitusta sanotaan seurattavan. Moreenin määrä 133 000 kuutiota. Moreenista tiedetään voivan vapautua merkittäviä määriä haitta-aineita. Kyseinen moreeni on ollut kaivostoiminnan mahdollisten vesien ja erityisesti pölypäästöjen vaikutuksen alla vuosikausia. Uskottava selvitys käsittäisi ko. moreenin käsittelystä tulevien vesien laadun selvittämisen ja vesien käsittelyn.
”Hannukaisen alueella, jossa koelouhosalue sijaitsee, pintamaat ovat kaivostoiminnan avaamista varten tehtyjen perustilaselvityksien (Pöyry 2008) mukaisesti pääasiassa hiekkaista moreenia. Huolimatta paikoin kohonneista alkuainepitoisuuksista ei maa‐aines Hannukaisen alueella ylitä Vna 214/2007 –asetuksen mukaisia pilaantuneen maan ohjearvoja (Pöyry 2008).”
Tämänkin kaivannaisjätteen käsittelyssä tulee huomioida Vna 190/2013 jonka mukaan jätteistä ei saa tulla asetuksen 868/2010 laatunormeja ylittäviä arvoja.
”Maa‐aines voidaan yleisesti luokitella puhtaaksi ylijäämämaaksi sekä kaivannaisjäteasetuksen mukaiseksi pilaantumattomaksi maa‐ainekseksi.”
-Väite ei ole todistettu asetuksen 190/2013 suhteen ja asetuksen 868/2010 pitoisuudet ylittävien liukoisten pitoisuuksien suhteen. Itse asiassa se on epätodennäköinen.
”Lähin III‐luokan pohjavesialue on noin 250 metriä läjitysalueesta etelään (liite 3), eikä siis ole välittömässä läheisyydessä. Haitallisia ympäristövaikutuksia pohjavesiin ja maaperään ei arvioida syntyvän.”
-Pinta- ja pohjaveden virtaaminen on mahdollista tämän matkan ja arvio on optimistinen.
Kuivatusvesiselvitys, liite 7 ei vastaa suunniteltua toimintaa
Liitteessä 7 selvitetään yhden koelouhoksen vaihtoehtoa vuoden 2008 tiedoilla suljetun Kuervaaran louhoksen pohjoispuolella.
Selvityksestä ei ilmene voiko vanhojen avolouhoksien vedet valua nyt ehdotettuihin kolmeenkoelohokseen tai mikä on nyt ehdotettujen kolmen koelouhoksen vaikutus pohjavesiin.
44 000 kuutiota louhoskuivatusvettä ja 1500 m3 malmikasan suotovesiä
Veden määräksi louhoksista on arvioitu 22 000 kuutiota louhosta kohden perustuen pohjaveden virtaamaan 2008 liite 7 selvityksessä yhteen koelouhokseen, tämän arvion luotettavuutta uusiin ehdotettuihin louhoksiin nähden ei ole selvitetty. Tarkastelussa ei ilmeisesti ole huomioitu pintavesien valumista ja sadantaa. Louhokseen valuvan kuivatusveden pitoisuuteen vaikuttaa myös kaivettaessa paljastettu moreenipinta, josta vapautuvia pitoisuuksia ei ole määritetty.
Vesien pitoisuudet
Selvitys kuivatusvesien, sivukiven, moreenin ja malmin suotovesien pitoisuuksista puuttuu.
Kuervaaran louhoksen perusteella on mahdollista, että vedet tulisivat sisältämään paljon nikkeliä esim. 220 mikrog/litra ja kobolttia esim. 110 mikrog/litra. Lisäksi muualla kerrotaan, että kuparia ja uraania voi olla liuenneena, joten myös lukuisia muita luvanvaraisia metalleja, joita ei ole mitattu. Vesissä on paljon sulfaattia, rautaa, ja alumiinia ja niissä esiintyy hapenpuutetta ja happamoitumista (Kuervaaran louhos pH alle 4 pinnassa).
Malmin suotovesien pitoisuudet puuttuvat, mutta johtuen suuremmasta pinnasta louheessa pitoisuudet voivat olla korkeampia. Tyypillisesti sivukivikasat vuotavat mg/luokan pitoisuuksia (Parhaat käytännöt metallikaivosteollisuudessa), malmikasan pitoisuus voi olla selvästi korkeampi.
Selvitettynä pitää olla tulee olla kaikki asetuksen 868/2010 sekä 889/2006 luvanvaraiset aineet, erityisesti metallit ja fluoridi, mikäli ei ole varmuudella osoitettu, että näitä ei ole vesissä. Hakemuksen liitteissä kerrotaan, että Kuervaaran louhoksen vesissä esiintyy erityistä hapamoitumista, joka voi vapauttaa myös uraania. Tämän vuoksi, ettei muuta osoiteta tulee vesistä määrittää myös syöpävaaralliset uraanin ja toriumin tytäraineet: polonium, radium ja lyijy-210 isotoopit. Torium tulee olla selvitetty syöpävaarallisena ja ympäristölle vaarallisena aineena.
Vesien käsittely
Esitetyt laskeutus- ja valutusmenettelyt vain levittävät haitta-aineita ja pilaavat maaperää ympäristössä, sekä vaarantavat pohjavesiä. Vedet tulee puhdistaa kunnolla kaikista haitta-aineista.
Vaikutus Laurinojaan
Selvityksessä kerrotaan, että Laurinojan suu on lohen lisääntymisaluetta. Laskettavan veden määrä voi olla merkittävä osa Laurinojan virtauksesta ja siten haitata lohen lisääntymistä. Edelleen merkittävän haitta-ainemäärän purkautuminen Laurinojasta voi häiritä taimenia ja lohen vaellusta joessa. Alumiini ja pH:n muutos sekoittumisvyöhykkeessä voi aiheuttaa vaarallisen shokkireaktion. Jokeen nousevat vaelluskalat voivat myös paeta alajuoksulle, jos Lurinojasta purkautuu haitta-aineita. Vesistön kerrotaan olevan Natura-aluetta saukon takia, mutta saukon esiintymistä ei ole selvitetty.
Vaikutus pohjaveteen ja sen seuranta
Vuoden 2008 (liite 7) suunnitellun koelouhoksen seurantaan ehdotettiin pohjavesiputkia 5 ja 6. Erityisesti putken 6 vesi oli ainakin ajoittaa raskasmetalleilla kalsiumilla ja sulfaatilla saastunutta, tiedot ovat vanhoja. metallipitoisuuksine väitettiin olevan alhaisia, mutta luvanraisia ja pohjaveden seurannassa käytettäviä metalleja ei oltu mitattu kattavasti. Ilmoituksen kuvassa 3 olevat putki 6 ja SP304 voivat soveltuvat vanhojen louhosten tarkkailuun, mutteivät koelouhoksilta ulospäin virtaavien haitta-aineiden seurantaan. SP303 on aivan liian kaukana koelouhos V1:stä.
Ylijäävä malmi
Ilmoitus sivu 11
”Tällöin louhittavan malminäytteen suuruus jokaisesta vaihtoehtoisesta koelouhoksesta on noin 2700 t. Yhteensä louhittavan malmin ja sivukiven määrä on vaihtoehdoista riippuen enintään noin 7425 tonnia.
Koerikastukseen riittävä edustava, noin 250 t:n malmierä lähetetään testattavaksi välittömästi louhinnan jälkeen. Loput välivarastoidaan Laurinojan louhoksen eteläpuolella olevalle tasaiselle murskeella ja soralla pohjustetulle alueelle. Koerikastukseen lähtevä malmi viedään rekka‐autoilla GTK:n mineraalitekniikan laboratorioon Outokumpuun. 250 tonnia malmia vaatii noin seitsemän täysperävaunuyhdistelmän lähettämistä Hannukaisesta Outokumpuun.”
Malmi-, sivukivi ja moreenikasalla tulee olla pohjarakenne
Kun malmin sivukiven ja moreenin liukenevia pitoisuuksia ei ole osoitettu, tulee niille rakentaa pitävät pohja rakenteet.
Yli 5000 malmitonnin ja mahdollisen sivukiven varastointi ” murskeella ja soralla
pohjustetulle alueelle” ei ole asianmukaista toimintaa. Malmi ja sivukivi tulee eristää maaperästä kaksikerroksisella pohjarakenteella muovi-geotekstiili. Suotoveden muodostuminen on estettävä peittämällä kasa hiekalla, geotekstiilillä ja muovilla. Malmin huuhtominen vedellä on taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestämätöntä.
Ilmeisesti yli vuoden varastointi tekee malmista kaivannaisjätettä 193/2013. Varastointiaika ei saa olla vuotta pidempi.
Louhoksen täyttö
Happoamuodostava louhe voi muodostaa louhoksen pohjalla hapanta ja raskasmetallipitoista vettä. joka uhkaa pohjavettä. Tämä on havaittu alueen avolouhoksilla. Jos malmi sijoitetaan louhokseen, se täytyy pystyä inaktivoimaan pysyvästi. Jos pystytään osoittamaan, että liukeneminen voidaan pysyvästi estää kiinteyttämällä malmi betoniin valamalla, tämä voisi mahdollistaa sijoituksen. Vastaavaa mentelmää tutkitaan Luikonlahden rikastamolla Kaavilla rikkipitoisen kaivosjätteen louhossijoitukseen.
Tarkkailu
Tarkkailtavana tulee olla kaikki asetuksen 868/2010 sekä 889/2006 luvanvaraiset aineet, erityisesti metallit ja fluoridi, mikäli ei ole varmuudella osoitettu, että näitä ei ole vesissä. Ilmoituksen liitteissä kerrotaan, että Kuervaaran louhoksen vesissä esiintyy erityistä hapamoitumista, joka voi vapauttaa myös uraania. Tämän vuoksi, ettei muuta osoiteta tulee vesistä määrittää myös syöpävaaralliset uraanin ja toriumin tytäraineet: polonium, radium ja lyijy-210 isotoopit. Torium tulee olla selvitetty syöpävaarallisena ja ympäristölle vaarallisena aineena.
Yhtiö itse valvojana
Näytteenottoa ei voi suorittaa yhtiön sertifioutukaan työntekijä. Suomen kaivosyhtiöissä tunnetaan käytäntöjä, joissa yhtiön lyhytnäköiset edut ovat ympäristön edellä, ja tämä voi olla jopa työhönottossa valintaperuste. Menettelystä seuraisi riski tulosten uskottavuudelle. Mikäli oma näyttenotto sallitaan se tarkoittaisi, että yhtä hyvin myös yhtiön omat mittaukset voitaisiin sallia.
Vakuus
Yhtiön emoyhtiö on yrityssaneerauksessa ja erityisesti siksi toiminnalla on oltava kattavat vakuudet.
Prosessista arvioidaan seuraavan moreenin, sivukiven ja mamin väliaikaista sijoitusta jopa kolmeksi vuodeksi sekä suoto-, pinta- ja pohjavesien seurantaa paljon pidemmäksi aikaa. On mahdollista, että ilman vakuutta nämä toimet jäävät tekemättä. Yksin tarkkailut voivat tarkoittaa kymmenien tuhansien vastuita.
Vakuuden tulee myös kattaa suorittamatta olevat maansiirto- ja maisemointityöt, louhostäyttö ja vedenpuhdistus.
Vantaalla 25.7.2013
Jari Natunen
Biokemisti, FT
040 77 13 781