Vastine Rovaniemen hallinto-oikeudelle koskien Tukesin lausuntoa ja AA Sakatti Mining Oy:n lausuntoa

Rovaniemen hallinto-oikeus 6.9.2013

Viite            Vastaselityspyyntönne 14.8.2013 00357/13/7203

Asia            Täytäntöönpanoa koskevan määräyksen kumoamista koskeva vaatimuksemme

 

Kiitämme tilaisuudesta antaa vastine Tukesin lausuntoon ja AA Sakatti Mining Oy:n vastineeseen.

 

Vastine Tukesin lausuntoon

Tukes toteaa lausunnossaan (s.3) seuraavaa: ”Tukes ei ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi rajoittaa kairapisteiden määrää täytäntöönpanomääräyksessä sallituista 53 pisteestä vähempään, koska esimerkiksi harvempi pisteväli johtaisi ainoastaan tutkimusajan kokonaispituuden jatkumiseen”. Muun muassa tämä lause osoittaa, ettei Tukes ymmärrä Natura-arvioinnista annetun lausunnon juridista merkitystä ja lisäksi Tukes ei ole tiedostanut, että kaivoslaissa ei ole ns. intressivertailupykälää, joka mahdollistaisi ottamaan huomioon kaivosyhtiön taloudelliset menetykset.

Tukesin lausunnon perusteella tulkitsemme, että hydrologiset tutkimukset kattavat vain pohjaveden muutoksien tarkkailun eikä muuta. Pelkkä pohjaveden tarkkailu ei riitä. Suomessa ei liene ennakkotapausta siitä, miten pitkään jatkunut malminetsintä luonnonsuojelualueella vaikuttaa alueeseen, joten viranomaisten (esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen) tulisi tutkia, onko mahdollista löytää tiettyjä indikaattorilajeja ja mitkä tutkimusmenetelmät voisivat sopia malminetsinnän mahdollisesti aiheuttamien muutosten toteamiseen. Koska näitä ei ole edes mietitty missään vaiheessa, varovaisuusperiaatetta noudattaen malminetsinnästä suojelualueella tulisi pidättäytyä ennen kuin kattavaa tutkimustietoa asiasta saadaan. Toteamme myös, että vaikka aikaisemmissa lupamääräyksissä on annettu seurantamääräyksiä (joita kaivosyhtiö ei ole noudattanut) ovat annetut määräykset aivan liian ylimalkaisia toteamaan todelliset vauriot. Natura-arviointiin liittyvä kartoitus on ollut lähinnä vain lajikartoitusta.

Tukes toteaa sivulla 4 seuraavaa: ”Sallittujen tutkimusmenetelmien ei voi edes teoriassa olettaa vaarantavan alueen hyönteisiä tai kymmenpiikkejä”. Soitimme 6.9.2013 hyönteistutkija Reima Leinoselle (040 529 6896, reima.leinonen@ely-keskus.fi) ja Marko Mutaselle (040 824 6749, marko.mutanen@oulu.fi) ja kysyimme voiko hyönteistutkija sanoa, ettei moreeninäytteenotosta ja syväkairauksista (hyönteistutkijoille kuvattiin tutkimusmenetelmät) edes teoriassa voi aiheutua vahinkoa hyönteisille. Molemmat totesivat että ei voi sanoa varmasti mitään, koska heidän käsityksen mukaan asiasta ei ole tutkimustietoa. Esimerkiksi maassa talvehtivan lajin riski vaurioitua on mahdollista, mikäli kairaus sattuu juuri kohdalle. Lisäksi, jos alueella on jonkin harvinaisen lajin ravintokasvikeskittymä, silloin voidaan sanoa tarkkaan, mistä ei saa kairata. Lisäksi suositeltiin, että viitasammakkokartoituksen yhteydessä olisi luontevaa tehdä hyönteiskartoituskin.

Viitasammakkohavainnot ovat tulleet asiantuntevilta tutkijoilta, joten havainnot kaivosviranomaisen olisi pitänyt ehdottomasti ottaa huomioon päätöksessään. Viitasammakkohavaintotiedon välittämisestä eteenpäin ELY-keskukselle on ollut valitettava kömmähdys metsähallituksen työntekijältä (onkohan Metsähallituksessa perehdytys ja menettelyohjeet kunnossa?), mutta heti kun tällainen tieto tulee, on ELY-keskuksen toimittava lain edellyttämällä tavalla. Vaikka muut viranomaiset eivät ole toimineet oikein, kuuluu luonnonsuojelulain suojelumääräysten noudattaminen kaikille viranomaisille eli myös Tukesille. Se ei voi tehdä päätöstä ennen kuin on varmistettu, että malminetsintäalueella ei ole viitasammakoita.

Kaiken kaikkiaan Tukesin lausunnosta paistaa läpi asenne, että Natura-arviointi on vain muodollisuus, joka pitää tehdä, mutta jonka tuloksia ei tarvitse ottaa huomioon. Tukes ei tunne tarpeeksi hyvin suojelulainsäädäntöä ja kansalaisten oikeusturvan vuoksi, olisi erittäin perusteltua järjestää lisäkoulutusta pikaisesti. Lisäksi päätöksestä paistaa läpi kielteinen asenne sekä luonnonsuojelun tärkeyteen että luonnonsuojelujärjestöön. Katsomme, että Tukesin asenne ei osoita heidän olevan puolueeton viranomaistaho.

 

Vastine Kaivosyhtiö AA Sakatti Mining Oy:n vastineeseen

Vastineen antaja, asianajaja Jaakko Hietala Bird & Bird Oy:stä, viittaa vastineessaan ympäristöministeriön 15.6.2012 tekemään päätökseen. Tähän toteamme seuraavaa: Olemme valittaneet 9.7.2012 ympäristöministeriön 15.6.2013 tekemästä päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Olemme 22.5.2013 lähettäneet lisäperusteluita KHO:lle (liite 1), jossa viittaamme mm. 13.12.2012 Rovaniemen hallinto-oikeus päätökseen kumota Tukesin päätös ja palautta asian Tukesille uudelleen käsiteltäväksi. Oheen liitimme myös Metsähallituksen 4.3.2013 päivätyn lausunnon MH 260/2013. Lähettämämme lisäperustelun johdosta KHO pyysi asiasta lausuntoa ympäristöministeriöltä ja vastinetta AA Sakatti Mining Oy:ltä. Tämän jälkeen KHO pyysi 6.8.2013 päivätyllä saatteella vastaselitystä Lapin luonnonsuojelupiiriltä YM:n lausunnon ja kaivosyhtiön vastineen vuoksi. Näistä KHO:lta tulleista asiakirjoista saatoimme todeta, että  24.6.2013 antamassaan lausunnossa (YM7/5721/2012) KHO:lle ympäristö-ministeriö pyytää saamiensa uusien tietojen perusteella palauttamaan aiemmin tekemänsä lupapäätöksen YM:öön uudelleen valmisteltavaksi (liite 2).

Muilta osin viittamme Tukesin lausunnosta antamaamme vastineeseen ja yhteenvetona toteamme, että malminetsintää Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueella ei ole mahdollista jatkaa, ennen kuin on tieteellisesti selvitetty kahdeksan vuoden aikana tehtyjen malminetsintöjen vaikutukset alueen eheyteen ja koskemattomuuteen sekä arvioitu mahdollisten jatkotutkimusten vaikutukset pitkällä aikavälillä. Mikäli varmuudella ei voida sanoa, että vahinkoa ei tapahdu, ei malminetsintää voi enää jatkaa.

Kaivosyhtiö vaatii korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen. Tähän toteamme, samaa kuin KHO:lle antamassamme vastineessa eli Suomi on sitoutunut kansainväliseen ns. Århusin yleissopimukseen (Tasavallan presidentin asetus 122/2004). Sopimus koskee yleisön tiedonsaanti-, ja osallistumisoikeutta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa. Em. sopimuksen 3 artiklan 9 kappaleessa määrätään seuraavaa: ”Yleisöllä on tämän yleissopimuksen määräysten soveltamisalalla oikeus saada ympäristöasioita koskevaa tietoa, mahdollisuus osallistua ympäristöasioita koskevaan päätöksentekoon ja oikeus muutoksenhakuun tai vireillepanoon ympäristöasioissa ilman kansalaisuuteen, kansallisuuteen tai kotipaikkaan liittyvää syrjintää, sekä, oikeushenkilön osalta, ilman sen rekisteröidyn toimipaikan sijaintiin tai sen toiminnan todelliseen keskukseen perustuvaa syrjintää.” Lisäksi Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 4. kappaleessa määrätään seuraavaa: ”Tämän artiklan 1 kappaleen lisäksi ja sen soveltamista rajoittamatta tämän artiklan 1, 2 ja 3 kappaleessa tarkoitettujen menettelyiden tulee olla riittäviä ja tehokkaita oikeussuojakeinoja, joihin sisältyy tarvittaessa väliaikaiset turvaamistoimenpiteet, ja niiden tulee olla oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja nopeita eivätkä ne saa olla niin kalliita, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle. Tämän artiklan nojalla tehdyt päätökset annetaan kirjallisesti tai kirjalliseen muotoon tallennettuina. Tuomioistuinten ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden elinten päätökset asetetaan julkisesti saataville.” Lisäksi toteamme, että valituksenalaisella asialla eli intensiivisellä pitkäkestoisella malminetsinnällä soidensuojelu- ja Natura-alueella on laajempaa yleistä merkitystä ja voi olla ennakkoratkaisuna muille vastaaville tapauksille.

Rovaniemellä 6.9.2013

Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta

 

Sari Hänninen                                                                                                            Tarja Pasma

puheenjohtaja                                                                                                           sihteeri

 

LIITTEET

1. Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n 22.5.2013 lähettämä lisäperustelu KHO:lle
2. Ympäristöministeriön lausunto 24.6.2013 YM7/5721/2012