Lausunto Hannukaisen kaivoshankkeen YVA-se­los­tuk­ses­ta

Viite            Lausuntopyyntönne 19.9.2013 LAPELY/85/07.04/2010

Asia            LAUSUNTO HANNUKAISEN KAIVOSHANKKEEN YVA-SELOSTUKSESTA

 

YVA-selostuksen rakenteelliset heikkoudet

Todettakoon heti alkuun, että määrä ei korvaa laatua. Ilmeisesti näin laaja YVA-selostus on ollut liian vaativa työ koota kun kirjoittajia on ollut paljon ja selvitystä on tehty useita vuosia vaiheittain. Selostuksessa on paljon toistoa ja toisiaan kumoavia väitteitä mm. Natura-arvioinnin osalta (vertaa lukuja 1.5.9 ja 3.3 sekä lukuja 10.10 ja 11.10; viimeksi mainitussa luvussa käydään läpi kaikki samat kartat kuin 10.10 luvussa on jo käyty). Tietoa on siroteltu sinne tänne, jotta kokonaisuuksia on vaikea hahmottaa. Tästä on hyvänä esimerkkiä vedenkäsittelylaitosta käsittelevä luku 8.4.6.7. Siinä ei kerrota, mitä vesiä käsitellään. Tieto siitä löytyy muualta. Sitten mm. sivulla 547 todetaan, että ”on todennäköistä, että hankevaihtoehdossa 1A-1C lettosaran elinympäristö tuhoutuu, kun hankkeen ylijäämävedet puretaan Niesajokeen ja joen virtausolosuhteet muuttuva”. Näin ei kuitenkaan todeta käyvän mm. kaloja käsittelevässä luvussa esimerkiksi kalojen kudulle, jotka ovat myös herkkiä virtausolosuhteiden muutoksille.

Luonnonsuojelupiirille lähetettiin vain selostus eikä liitteitä. YVA-kuulutuksessa annetussa verkko-osoitteessa: (www.ymparisto.fi/hannukaisenrautakaivoYVA) on mahdotonta löytää oikeaa liitettä. Esimerkiksi sivulla 242 viitataan liitteeseen 21, mutta kuten oheisesta kuvaruutukopiosta, joka on otettu annetusta verkko-osoitteesta, on mahdotonta sanoa, mikä oheisen listan liitteistä mahtaa olla kyseinen liite 21.

Ilmeisesti tiivistelmä on tehty aikaisemmin kuin mitä varsinaiset luvut, koska esimerkiksi tiivistelmässä luvussa 1.5.9 (Natura 2000) todetaan, että ”Northland tulee tekemään Natura-arvioinnin myöhemmin joko liittäen sen tähän YVA:n tai vaihtoehtoisesti omana menettelynään, erillään YVA-selostuksesta”. Eikö tiivistelmän tarkoitus ole kertoa tiivistetysti, mitä YVA-selostus sisältää.

On hyvä, että YVA-selostuksessa käydään läpi toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä (luku 6) sekä hankkeen liittymistä muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin (luku 7). Joskin jotkin kohdat olisi voitu selittää vähän paremmin kuten mm. Århusin sopimus, joka on kuvattu melko ylimalkaisesti eikä sillä tarkkuudella mistä olisi lukijalle hyötyä. Lisäksi löytyi muutamia puutteitakin mm. 1.5.2013 voimaan tullutta uutta, kaivannaisjätteitä koskevaa asetusta 190/2013 ei esitelty lainkaan. Lisäksi ohjelmissa ja suunnitelmissa olisi voinut mainita valmisteilla olevan Kansallisen Itämeren lohistrategian. Siinä todetaan mm. seuraavaa: Lohi- ja meritaimenkantojen tärkeitä elinympäristöjä ja vaellusreittejä suojellaan ja kunnostetaan ja painopistettä siirretään istutuksista kalojen luontaiseen elinkiertoon. Hanke olisi näin ollen lohistrategian vastainen.

Vaikka ensikertalaiselle lukijalle on hyvä kertoa, mitkä lait ohjaavat ko. osa-aluetta, ei ensikertalainen välttämättä hyödy tiedosta mitään, koska pykäliä ei avata selostuksessa sen tarkemmin. Tai jos avataan, tieto on siroteltu erilleen luvun alussa luetelluista lakipykälistä, ettei tottumaton kykene hahmottamaan niiden yhteyksiä.

 

Eri toiminta-alueiden pohjarakenteet

Erityisen vakava puute YVA-selostuksessa on, että siinä ei kuvata selkeästi yhdessä luvussa eri toiminta-alueiden (mm. selkeytysallas, PAF- ja NAF-sivukivialueet, LISM-alue) pohjarakenteita. Ilmeisesti vain rikastushiekka-altaan pohjarakenne tulee olemaan sellainen, ettei suotovesiä pääse pohjaveteen. Mutta jo LIMS-alueella tällaista rakennetta ei ole eikä edes PAF-sivukivialueilla. Sivulla 89 kuvatussa rikastushiekka-altaan pohjarakenteessa ei kerrota alimmaisena olevan moreenikerroksen paksuutta. Kaivostoiminnan päättyessä sekä LIMS- että runsasrikkinen rikastushiekka käytetään Hannukaisen avolouhoksen täyttämiseen (s. 98), mutta ei kerrota, millainen pohjarakenne louhoksen pohjalle tehdään.

 

YVA-menettelyt läpinäkyviksi

Luvussa 2 (Ympäristövaikutusten arvioinnin koordinointi ja hallinta) esitellään vain osa YVA-selvityksen tekijöistä eikä esimerkiksi Lapin Vesitutkimus Oy:n (LVT) vastuuhenkilöitä lainkaan. Em. yhtiö on pääasiassa tehnyt Hannukaisen luontoselvitykset (2008-2012). Suhangon kaivoshankkeessa on juuri päättynyt YVA-selvitys laajennuksen osalta. Laajennuksen YVA-ohjelmassa kyseenalaistetaan pohjaeläimistä tehty tutkimuksen todenperäisyys. Tämän tutkimuksen on tehnyt aikoinaan LVT. Koske emme ole vielä perehtyneet Suhangon laajennuksen YVA-selostukseen, emme tiedä miten siinä selitetään YVA-ohjelmassa todetut virheet. Lisäksi mainittakoon vielä, että Lapin Kansassa 23.7.2012 julkaistun uutisen mukaan Lapin Vesitutkimus Oy:stä on meneillä tutkinta Oulun poliisin talousrikosyksikössä. Lapin Vesitutkimus Oy:n silloinen toimitusjohtaja ja pääomistaja on ollut yksi Talvivaaran sijoittajista samaan aikaan kun yhtiö on tehnyt Talvivaaran ympäristövaikutusten arviointiselvityksen. YVA-menettelyjen läpinäkyvyyteen täytyy kiinnittää enemmän huomiota, jotta kansalaiset voivat niihin paremmin luottaa. YVA-ohjelmassa ja -selostuksessa pitäisi olla kunnon listaus kunkin osuuden tekijästä. Lisäksi siinä pitäisi kertoa mikä on hänen koulutuksensa ja kokemuksensa ja onko hänellä kytköksiä hankevastaavaan mm. omistaako hän ko. yhtiön osakkeita.

Kaivoksen ja lupamenettelyjen prosessikuvaukset

Ei ole hyväksyttävää, että selostuksesta puuttuivat kunnon kartat vaihtoehdoista ja kaivosprosesseista sekä luettelo jo haetuista luvista. Ehkä ne olivat liitteissä, mutta kuten todettua, verkkoliitteet on nimetty sellaisella tavalla, ettei niistä voi päätellä, mitä liite sisältää.

Jokaisesta vaihtoehdosta olisi pitänyt olla selostuksessa kartta, josta näkyy avolouhosten, sivukivialueiden, rikastushiekka-alueen, hyötykivilouhoksen, murskaamon, selkeytysaltaan, prosessivesialtaan, putkilinjojen, pumppaamoiden, voimajohtojen, kuljetuskäytävän ja varsinaisen teollisuusalueen sijoittuminen hankealueelle.

Selostuksen sivulla 31 on kaksi karttaa, jossa toisessa esitellään Northland Mines Oy:n kaivospiirihakemusalueiden sijainti ja toisessa valtaus- ja valtaushakemusalueiden sijainti Hannukaisessa ja Rautuvaarassa. Molemmissa kuvataan tilannetta 22.2.2012. Onko tämä viimeisin tilanne vai onko malminetsintähakemuksia jätetty lisää? Onko kaivostoimintaa tarkoitus laajentaa vielä vai miksi on jätetty uusia malminetsintähakemuksia?

Selostuksessa ei löytynyt kaaviota eikä kunnollista teknistä kuvausta vedenkäsittelystä mm. mistä ja kuinka paljon vettä otetaan ja miten ja missä määrin sitä puretaan. Myös vedenkäsittelytekniikasta olisi ollut syytä kertoa tarkemmin. Niistä ehkä kerrotaan liitteissä, mutta kuten sanottua, liitteitä on mahdoton löytää, koska ne on nimetty verkkosivulla eri tavalla kuin YVA-selostuksessa.

4. luvussa (YVA-menettely, kaavoitus ja luvat) olisi ollut paikallaan yhteenvetona luetella kaikki kaivoshankkeeseen kuuluvat kaavahankkeet sekä luvat. Hankevastaava on jättänyt joulukuussa 2010 kaivospiirihakemuksen Työ- ja elinkeinoministeriöön ja vuonna 2011 käynnistänyt Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan laatimisen. Olisi ollut suotavaa, että selostuksessa olisi kerrottu millä perusteilla hakemus ja kaavavalmistelut on aloitettu kun ympäristönvaikutusten arviointia ei ole vielä tehty eikä vielä tiedetä, onko hanke toteuttamiskelpoinen ja mikä vaihtoehto valitaan? Pidetäänkö YVA-menettelyä vain muodollisuutena, joka pitää tehdä eikä se vaikuta luvitukseen tai muuhunkaan viranomaistoimintaan? Paheksumme syvästi tällaista menettelyä.

 

Kasvihuonekaasupäästöt otettava huomioon laajemmin

YVA-lain mukaan hankkeen kasvihuonepäästöt pitää selvittää. Selostuksessa tämä selvitys on aivan liian suppea. Siinä on selvitetty vai ajoneuvoliikenteen, räjäytysten ja lämpölaitoksen päästöt. Mutta muitakin kasvihuonepäästöjä hankkeesta syntyy. Keskimääräinen turvesuohehtaari sisältää yli 4000 tonnia hiilidioksidia (GTK 1993, Suomen turvevarat), joten olisi syytä myös laskea kuinka paljon syntyy hiilidioksidipäästöjä kun hankealueen maat kuoritaan pois. Myös metsät varastoivat hiilidioksidia eikä niiden kaatamisesta johtuvia päästöjä ole mitään laskelmia esitetty selostuksessa.

 

Uraanin ja toriumin esiintyminen ja käyttäytyminen

Torium mainitaan vain kerran sivulla 136 yhdessä lauseessa, jossa todetaan, että torium mineraalit esiintyvät myös Hannukaisen mineraalissa. Luvussa 10.3.5.2 todetaan, että kohonneet uraanipitoisuudet todennäköisesti esiintyvät runsasrikkisten materiaalien happamissa suotovesissä, joten on oletettavaa, että sitä liukenee vuosien aikana vesistöön ja sedimentoituu suvantokohdissa pohjaan. Sivulla 627 todetaan, että näin käy ainakin elohopealle. Lisäksi kerrotaan, että sedimenttiin kertynyt elohopea voi edelleen muuntua metyylielohopeaksi, mikä kertyy voimakkaasti erityisesti petokaloihin. YVA-selostuksessa ei myöskään kerrota onko uraani rikastusprosessissa haitta ja poistetanko se rikasteesta jossain vaiheessa. Todettakoon vielä uraaniinkin liittyvä ristiriitaisuus. Sivun 469 taulukossa 11-8-5 käytetään uraanin pohjaveden laatuvaatimuskriteerinä WHO:n ohjearvoa 15 µg/l kun taas seuraavan sivun taulukossa vastaava WHO:n ohjearvoksi ilmoitetaan 30 µg/l?

 

Erityisen kuivat ja märät vuodet

Sivulla 488 taulukossa 11-9-9 on käytetty Äkäsjoen virtaamalaskelmassa maksimissaan kerran 100 vuodessa toistuvaa märkää vuotta. Mm. Kemijoen tulvatyöryhmä kirjasi viime kokouksessaan, että tulvien riskikartoituksessa käytetään kerran 250 vuodessa tapahtuvaa tulvaa. Ilmastonmuutoksen edetessä on ennustettu, että Suomessakin sateisuus lisääntyy. Toisaalta äärimmäiset sääilmiöt voivat lisääntyä myös toisin päin. Kesä 2006 oli poikkeuksellisen koko Suomessa ja ympäristö.fi sivuston mukaan päävesistöjen virtaamat olivat elokuussa koko maassa selvästi tavanomaista pienempiä, vain 30-60% keskimääräisestä.

Selostuksessa ei käy selville, vastaako kuivan sään kerran 100 vuodessa virtaama (vain 4 % vähentymä perusvirtaamasta) tuota ympäristöviranomaisen ilmoittamaa 30-60 % virtaaman vähentymistä. Joka tapauksessa silloin kaikenlaiset päästöt jokiin väkevöittävät vesiä tavallista enemmän. YVA-selostuksessa ei myöskään kerrota, pitääkö sivukivikasoja yms. kastella, jos ilma on hyvin kuiva ja tuulinen. Tai onko kuivina kesinä riittävästi vettä pitämään rikastushiekka-altaat veden alla. Mistä vesi tällöin otetaan?

Kuivuuden ja runsaiden sateiden lisäksi tulee ottaa huomioon myös lämpötila kaikessa toiminnassa. Pöly- ja melupäästöjä on arvioitava erikseen jokaisena vuodenaikana (kevät, kesä, syksy ja talvi). Selostuksessa ei ole kerrottu myöskään, miten pitkät pakkasjaksot vaikuttavat vesitaseeseen.

 

Luontotyyppi-, laji- ja lintulajiselvitykset

YVA-selostuksessa kerrotaan vain satunnaisesti milloin jokin selvitys on tehty. Näin ollen on vaikea tietää, ovatko ne tehty oikeina aikoina.

Sivuilla 239-256 on kuvattu Hannukaisen selvitysalueen luontotyypit. Selvitys on tältä osin erityisen sekava etenkin soiden osalta eikä anna tarpeellista tietoa mm. eri luontotyyppien ja lajien suojelun tasosta Suomessa. Tämä Natura-alueilla käytetty luokitus on selvästi informatiivisempi kuin selostuksessa esitelty herkkyys-merkittävyys-suuruus luokitus.

Sivun 246 taulukossa 10-10-3 kuvataan luontotyypit, joita hankealueelta löytyy. Listassa luetellaan mm. aapasuo, mutta taulukossa 10-10-4 ei ole aapasuota listattu ollenkaan. Siinä luetellaan Hannukaisen, Rautuvaaran, lisäalueen, Ristimellanjänkän alueiden luontotyypit ja niiden pinta-alat. Lapissa. Jää kyllä epäselväksi, onko siis hankealueella aapasoita vai ei? Kuten sivulla 235 todetaan, hankealue kuuluu Etelä-Lapin aapasuovyöhykkeeseen, joten luulisi, että alueelta löytyy myös aapasoita. Monissa kohdissa puhutaan kyllä avosoista, mutta sehän ei ole mikään luontotyyppi (esim. sivulla 250 sanotaan, että merkittävin avosuoalue alueella on Lamunjänkkä eli Hirvilavanmaanjänkkä).

Sivulla 247 olevassa taulukossa on lueteltu Hannukaisen, lisäalueen ja Ristimellanjänkän alueiden luontotyypit. Tähän taulukkoon olisi ollut hyvä laittaa myös ko. luontotyypin suojelun taso koko Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Lisäksi luontotyypit olisi voinut vielä eritellä tarkemmin. Ehkä tämä on tehty liitteessä 21, mutta sitä emme siis löytäneet.

Rautuvaaran sekä Hannukaisen alueelta on tehty jokihelmisimpukkaselvitykset. Tuloksena sanotaan seuraavaa: ”Tutkimusalueella ei tavattu minkään ison simpukkalajin yksilöitä. Saatujen tulosten perusteella tutkituilla alueilla ei esiinny laajaa tai elinkykyistä raakkupopulaatiota. Myös taantuvan populaation olemassaolo näillä alueilla on epätodennäköinen (Lapin Vesitutkimus Oy 2011g).” Alleviivattu lause on epäselvä. Tarkoittaako se, että pienien simpukkalajien yksilöitä on löydetty? Joka tapauksessa paikallisilta saamiemme tietojen mukaan mm. Äkäslompolonjärven rannalla Äkäsjoen lähtöpäässä on jokihelmisimpukoita. Samoin Hannukaisenlampien luona on todettu lentelevän pohjanlepakoita. Lisäksi koko Äkäsjoen varrelta on useita havaintoja majavista ja saukoista. Majavaa ei selostuksessa mainita lainkaan. Euroopanmajava (VU) on uhanalaisten lajien luettelossa (Punainen kirja 2010).

Koska Lapin lintutieteelliseltä yhdistykseltä ei ole pyydetty lausuntoa, pyysimme heitä tarkistamaan lintuja käsittelevät luvut. He totesivat, että lintukartoitukset ovat kattavat muuten paitsi pöllöjen osalta. Yksivuotinen selvitys ei paljon kerro tilanteesta. Myös heiltä tuli palautetta, että materiaali on pilkottu todella vaikealukuiseksi.

Sivulla 420 todetaan pölystä seuraavaa: ”On kuitenkin yleisesti huomattu, että laskeumapitoisuuksien pitäisi olla huomattavasti suurempia kuin edellä esitetyt viihtyisyyteen vaikuttavat raja-arvot, jotta laskeuma vaikuttaisi ympäristöön. Siksi tässä arvioinnissa laskeuman osalta on käsitelty vain vaikutuksia ihmisiin.” Tämän ei pidä paikkansa jos katsotaan sivujen 148-156 ilmalaskeumalukuja ja –karttoja sieniin, jäkäliin ja sammaliin.

Äkäs-, Kuer- ja Valkeajoki ympäröivät Hannukaisen kaivosaluetta. On hyvin todennäköistä, että vaikka vesistöpäästöjä ei tulisikaan jokiin, niin räjäytysten ja louhintojen tärinä tulee vaikuttamaan kaloihin kuin myös pölylaskeumat vaikuttavat mm. jokien pieneliöihin ja vesien rehevöitymiseen. Pitkällä aikavälillä vaikutukset tulevat näkymään ekosysteemeissä.

 

Melun vaikutukset

Selostuksessa ei arvioida melun vaikutusta lintuihin ja eläimiin lisääntymisaikana eikä tarkastella, miten melu vaikuttaa erityisen herkkiin lajeihin. Sivulla 442 todetaan, että kuulakkaat ja tyynet kesäillat ovat otollisimpia melun leviämiselle. Sivulla 449 taas todetaan, että ”tiellä 940 hankkeen meluvaikutukset on arvioitu toimintavaiheessa kokonaisuudessaan kohtalaiseksi ottaen huomioon kasvillisuuden meluvaikutuksia lieventävän vaikutuksen”. Loppusyksystä, talvella ja keväällä ei ole kasvillisuutta lainkaan, joten melu kuulunee tällöin kauemmas. Meluakin olisi pitänyt arvioida vielä eri vuodenaikoina. Käsittääksemme melumallinnuksessa käytetty järjestelmä oli luotu Australiassa ja Uusi-Seelannissa, joten sopivatko käytetyt pölyn mallinnusmenetelmät pohjoisiin olosuhteisiin? Arvioitaessa melun ja pölyn vaikutuksia, voisi taustaselvityksiä tehdä Pohjois-Suomen muiden kaivosten läheisyydessä asuvien ihmisten kokemuksista ja tehdä alueen ympäristössä mittauksia.

 

Henkiset vaikutukset

FT, KM Outi Autti on väitellyt lokakuussa aiheesta Valtavirta muutoksessa – vesivoima ja paikalliset asukkaat Kemijoella. Tutkimuksessaan hän teki haastatteluja Kemijokivarren kylän asukkaille ja haastatteluissa löytyi neljä erilaista suhtautumistapaa Kemijoen voimalaitosrakentamiseen: rakentajat, vastustajat, selänkääntäjät ja alistujat. Tutkimuksen mukaan selänkääntäjien ryhmässä oli todettu vakavia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin mm. masennusta, sairastumista ja jopa itsemurhia. Kaivoshankkeissa on paljon samantyyppisiä piirteitä kuin aikoinaan oli Kemijoen valjastamisessa. Kaivosyhtiöt ja viranomaiset käyttävät samanlaista valtaa kuin aikoinaan Kemijoen valjastamisen yhteydessä. Ihmisten on vaikea ymmärtää hankkeeseen liittyvät prosessit. Usein myös petytään kun aktiivinen osallistuminen pienryhmätilaisuuksiin yms. järjestettyihin tapaamisiin ei tuota tulosta eikä niissä kerrottua viestiä ole otettu huomioon YVA-menettelyssä tai jos otetaankin, niin vaikutuksia vähätellään. Jo pelkkä hankevalmistelu YVA-kuulemisineen aiheuttaa stressiä. Jos taas rahoittajat vetäytyvät mm. ko. metallin maailmanmarkkinahintojen laskiessa, voi hanke pysähtyä vuosiksi ja taas käynnistyä. YVA-selostuksessa ei oteta lainkaan huomioon pitkään jatkuvan stressin terveydellisiä vaikutuksia. Huoli tulevaisuudesta ja kaivoksen terveysvaikutuksista sekä vaikutuksista omaan toimeentuloon aiheuttavat stressiä, turhautumista, katkeruutta ja jopa vihaa. Tämä ei voi olla heijastumatta ihmisen hyvinvointiin. Lisäksi hanke voi jakaa yhteisön, suvun tai perheen kahteen eri leiriin, jos osa kannattaa hanketta ja osa vastustaa.

 

Terveydelliset vaikutukset

Sivulla 152 todetaan, että ”sammalnäytteistä näkyy hiljattain tapahtunut pölyn leviäminen vanhalta Rautuvaaran rikastushiekka-altaalta. Alueellinen korrelaatio Rautuvaaran altaan kanssa osoittaa, että vanhasta rikastushiekasta leviää pölyä, jonka rauta-, arseeni-, nikkeli- ja kupariarvot ovat kohonneet.” Kuvissa 10-5-5 – 10-5-9 näkyy rikin, kuparin ja raudan levinneisyys sammalissa ja humuksessa. Esimerkiksi karttakuvasta 10-5-8 voidaan laskea, että kuparia on levinnyt sammaliin 10,4 mg/kg pitoisuutena jopa viiden kilometrin päähän. Myös jäkälä- ja sienikartoituksissa saatiin kohonneita pitoisuuksia Rautuvaaran ja Hannukaisen läheisyydessä. Kuvan 10-5-12 kartasta arvioiden kaukaisimmat näytteenottopisteet ovat olleet 13-14 km etäisyydellä Rautuvaarasta ja n. 10 km Hannukaisesta. Myös sienissä oli korkeita kaliumpitoisuuksia (keskimäärin 34220 mg/kg kuivapainosta). Lisäksi niissä oli runsaasti fosforia, rikkiä ja magnesiumia. Yhdellä näytealueella myös elohopeapitoisuus ylitti määritysrajan.

Lisäksi kuten sivulla 460 todetaan, räjäytysten aiheuttamat paineaallot voidaan kokea häiritsevänä useiden kilometrien etäisyydellä. Samalla sivulla todetaan, että myös yhden kilometrin suojavyöhykkeen rajalla sijaitsee kaksi vapaa-ajan asuntoa ja 3 muuta rakennusta, joissa on riski saada irtokiviä päällensä. Näin ollen suojavyöhyke pitää olla vähintään 10 km ja kaivosyhtiön tulee lunastaa kaikki kiinteistöt alueelta, mikäli omistaja sitä haluaa. Kaivosyhtiö itse on katsonut, että 1 km suojavyöhyke on riittävä. Äkäsjoella kulkee melontareitti. Selostuksessa ei ole kerrottu, miten melojien turvallisuus otetaan räjäytystilanteissa huomioon.

Sivulla 206 todetaan, että Niesajoen altaasta ulosvirtaavissa vesissä on korkeampia arseeni-, nikkeli- ja uraanipitoisuuksia kuin mittaustuloksissa, joita on saatu muilta tarkkailupisteiltä. Niesajoen altaan metallipitoisuuksia nostavat Ylläksen jätevedenpuhdistamon jätevedet ja Rautuvaaran rikastamon varastoaltaasta pois johdetut vedet. On luultavaa, että mahdollisen kaivostoiminnan alkaessa pitoisuudet nousevat entisestään, jos vielä vanha, suljettu kaivoskin aiheuttaa jatkuvaa pitoisuuksien nousua.

Sivun 184 mukaan jo nyt Äkäsjoen kalojen elohopeapitoisuudet ovat osalla tarkkailupisteitä ylittäneet EU:n kriteeriarvot. On luultavaa, että kaivostoiminnan alkaessa alueen kalat tulevat syöntikieltoon. Selostuksessa puhutaan vain virkistyskalastuksesta, mutta kyllä todennäköisesti paikallisten kalastusta voidaan kutsua enemmänkin kotitarvekalastukseksi eli luonnonantimia käytetään kattamaan osaa ruokamenoista. Kalojen mahdollinen syöntikielto lisää näin ollen kalastavien asukkaiden ruokamenoja.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole tarpeeksi käsitelty vaikutuksia marjastukseen ja sienestykseen. Selostuksessa ei kerrota onko hankealue merkittävää marjastus- ja sienestysmaastoa. Kalojen lisäksi lappilaiset käyttävät paljon itse poimittuja marjoja ja sieniä ravintonaan. Mikäli lähialueen marja- ja sienimetsät menetetään, tuo se lisäkustannuksia alueen asukkaille kun heidän täytyy kerätä ne kauempaa automatkojen päästä. Lisäksi osa kerää marjoja ja sieniä myös myyntiin lisäansioiden saamiseksi. Tosin, nähtyämme vanhan kaivoksen levittämän pölyn vaikutuksia alueen sieniin, ei ole suositeltavaa, että lähialueen marjoja ja sieniä syödään nytkään.

Kaiken kaikkiaan niin sosiaaliset ja etenkin terveysvaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä mahdollisen kaivostoiminnan alettua. Kaivosmiehillä on keskivertoa enemmän mm. keuhkosairauksia ja mikäli kaivos perustetaan, tulevat kuntien terveysmenot myös kasvamaan.

 

Vaikutukset kuntatalouteen

Selostuksessa on arvioitu taloudelliset vaikutukset kuntatalouteen lähinnä positiiviseksi ja, että KKM-alueen (Kittilä-Kolari-Muonio) kuntataloudet ovat vakaat. Tarkastelussa esitetyissä luvuissa ei ole otettu esiin lainkaan mm. kuntakonsernien velkoja. Oheisessa liitteessä on kuvattu Lapin kaivoskuntien taloudellisia tunnuslukuja vuosina 2011 ja 2012. Ne osoittavat kunnan kriittisiä tunnuslukuja, joita käytetään määriteltäessä kriisikunnan tunnusmerkkejä. Mm. Kittilän kunta on lähellä kriisikunnan määrittelyä. Näyttäisi siltä, että selvityksen tekijä ei ole tuntenut tarpeeksi hyvin kuntataloutta tai sitten tilastointi on tarkoitushakuisesti kuvattu liian positiivisena.

Sivulla 49 taulukossa 5-2 kuvataan Northlandin vastauksia jätettyihin kommentteihin. Yhdessä vastauksessa todetaan seuraavaa: ”Kaivoksen sisääntulotien risteykseen rakennetaan kääntymiskaista, jotta valmistetaan liikenteen sujuvuus”. Vastauksessa olisi ollut syytä kertoa vielä, mikä taho kääntymiskaistan rakentaa kunta vai hankevastaava. Lisäksi vaikutuksissa ei ole arviota, kuinka paljon väestön arvellaan kasvavan rakentamisesta lähtien ja riittääkö esimerkiksi jäteveden puhdistamon kapasiteetti käsittelemään kasvavan asukasmäärän vedet. Kunnille tulee etupainotteisesti menoja infrastruktuurin rakentamisesta ja palvelujen järjestämisestä, vaikka voi olla, että tuloveron kaivoksen työntekijä maksaa jonnekin muualle.

 

Vaikutukset matkailuun

Tutkimuksissa on todettu, että Yllästä suosivat matkailijat, jotka pitävät luonnon rauhaa tärkeämpänä kuin esimerkiksi Levin matkailijat. On todennäköistä, että ainakin nämä matkailijat vaihtavat kohdetta rauhallisemmille alueille. Uskomme, että mikäli hanke toteutuu vaikutukset tulevat olemaan matkailulle merkittäviä. Ainakin riski on erittäin suuri eikä yhtä toimialaa pitäisi suosia niin paljon, että se vähentää kestävämmän toimialan toiminnan. Selostuksessa ei kerrota, miten matkailuyrittäjille kompensoidaan menetetyt matkailijat. Lisäksi selostuksessa ei käsitellä sitä, kuinka paljon matkailu yleensä ja kalastusmatkailu erityisesti tuo aluetalouteen tuloja.

 

Porojen vaikutus nykyiseen alueeseen ja hankkeen vaikutukset porotalouteen

Sivulla 242 todetaan, että monin paikoin porot ovat ylilaiduntaneet metsiä ja tästä syystä monin paikoin jäkälää ei ole ollenkaan. Koska jäkälän häviämisestä on syytetty myös mm. tehometsätaloutta, olisi ollut hyvä, että selostuksessa olisi tarkemmin kerrottu, miten porojen vaikutus jäkälän häviämiseen on todennettu. Sivulla 156 todetaan myös, että jäkälälajien lukumäärä on tutkimusalueella köyhtynyt ja niiden vaurioaste kertoo ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta. Lisäksi todetaan, että ”Rautuvaaran alueen tulokset eroavat muun alueen tuloksista.

Rautuvaaran läheisyydessä IAP-indeksi oli alhaisempi kuin muualla. Rautuvaaran läheisyydestä tavattiin myös saasteesta hyötyvää seinäsuomujäkälää (Hypocenomyce scalaris)”. Joten näyttäisi siltä, että myös vanha Rautuvaaran kaivos voi olla syynä jäkälän vähentymiseen.

Sivulla 48 taulukossa 5-1 Northlandin vastauksessa todetaan, että ”porojen käyttäytymistä seurataan, jotta osataan varautua tulevaisuuden vaikutuksiin”. YVA-selostuksen liitteenä ei ollut, tai ainakaan siihen ei viitattu, seurantaraporttia. Vaikka hankealue vie vain 1 % Muonion paliskunnan laidunmaista, on hankealue erityisen merkittävä porotaloudelle, joten vaikutuksia ei pidä vähätellä.

 

Muita puutteita YVA-selostuksessa

• Selostuksessa ei käsitellä räjähdysaineiden vaikutuksia ympäristöön. Miten se kulkeutuu luonnossa ja miten sitä seurataan? Tunnetusti räjähdysaineissa käytetty typpi ainakin rehevöittää vesistöjä.
• Maisemakuvista ei saa todellista kuvaa, koska niissä ei näy liikettä. Mm. räjäytyspilvet voivat sekä kuulua että ainakin näkyä mm. Yllästunturille.
• Vaikutuksissa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon olisi pitänyt tarkastella myös sitä, mitkä alueet ja reitit ovat suosituimpia kansallispuistossa. Tulevatko ne lähelle hankealuetta.
• Rekat kuljettavat mukanaan kaivospölyä teille ja niiden lähiympäristöön. Tämä vaikuttaa etenkin lumisessa maisemassa hyvin haitallisesti maisemaan ja tietysti levittää myös pölyvaikutuksia laajemmalle.
• Sivulla 471 todetaan, että kuljetuskäytävän rakentamiseen liittyvät vaikutukset selvitetään myöhemmin. Lisäksi kerrotaan, että Natura-arviointi aiottiin tehdä myöhemmin, mutta ei sanota syytä. YVA-selostusta ei tule hyväksyä, ennen kuin nämä selvitykset on tehty.
• Sivun 468 kuvan 11-8-2 perusteella näyttäisi siltä, että Saivojärven II luokan pohjavesialue voi pilaantua, koska pohjavesivirtaukset näyttäisivät kulkeutuvan louhokselta päin.
• Selvityksessä ei kerrota tuleeko mahdollisesti kielto käyttää alueen pintavesiä kasvien kasteluun ja saunavetenä. Kuinka laajalle tällainen mahdollinen kielto ylettyisi?
• Nykytilaluvussa ei taulukkojen yhteydessä ole ohjearvoja, jotta annettuja pitoisuuslukuja esim. sivuilla 147 ja 150 olisi helpompi hahmottaa.
• Selostuksessa epäillään, että liikenneonnettomuudet eivät lisäänny. Tilastollisesti tarkastellen tämä tuskin pitää paikkansa.
• Selostuksessa ei kerrota onko kokemuksia hihnakuljettimen käytöstä muilla kaivoksilla ja arviota siitä, toimiiko se kovissa pakkasissa.
• Selostuksessa ei käsitellä liikenteen ja lämmityksen vaikutuksia pienhiukkaspäästöihin.
• YVA-selostuksessa ei kerrota, voiko kaivoksella sattua sellainen onnettomuus, jossa pitää evakuoida lähiasukkaita ja matkailijoita. Pelastautumissuunnitelmissa on otettava huomioon mm. sesonkiaikaiset turistit, joita voi olla n 20.000.

 

Sulkeminen, jälkityöt ja seuranta

Suomen ympäristökeskuksen tekemän kartoituksen mukaan eri puolilla maata on 40 riskikaivosta ja 53 niiden jätealuetta. Yksi näistä on Kolarin kunnassa sijainnut Rautuvaaran rauta-kuparikaivos. Tutkimus on osoittanut, että vanhoista kaivoksista valuu edelleen hapanta ja metallipitoista vettä. Kuten Hannukaisen YVA-selostuksessa todetaan (s. 477) rikastushiekka- ja sivukivialueilta tapahtuva suotautuminen jatkuu vielä jokivesistöön pitkän aikaa kaivoksen sulkemisen jälkeen. Myös louhosten ylivuotovirtaama Kuerjokeen ja Äkäsjokeen saastuttavat jokia. Selostuksessa kerrotaan, että sulkemisen jälkeisiä toimenpiteitä vielä selvitetään. Kaivosyhtiö lupaa myös seurata kaivoksen vaikutuksia. Koska vaikutukset jatkuvat vuosikymmenien päähän on vaikea uskoa, että seurantaa tehdään vuosikymmeniä.

Mikäli kaivos saa toimintaluvat, kaivosyhtiön pitää ottaa käyttöön jo markkinoilla olevia jatkuvan mittauksen järjestelmiä, joista saadaan reaaliaikaista dataa suoraan verkkoon. Lisäksi veden ja ilman laatua tulee seurata koko ajan ja tiedottaa välittömästi asukkaille ja matkailijoille haitallisista ympäristömuutoksista, jotta he eivät syö esimerkiksi elohopeapitoisia kaloja. Lisäksi kaivosyhtiö tulee velvoittaa täyttämään avolouhokset aktiivisesti, jos se YVA-selostuksen mukaan vähentää myrkyllisten metallien syöpymistä veteen.

 

Vakuudet

Mikäli kaivos saa toimintaluvat, niin vakuudet tulee olla niin suuret, että ne kattavat 5 vuoden sulkemistoimenpiteet sekä vuosikymmeniä jatkuvan seurannan ja mahdollisesti vielä muut jälkitoimenpiteet, mikäli niitä vielä tarvitaan sulkemisen jälkeenkin.

 

Hanke ei ole toteuttamiskelpoinen

Sivulla 463 taulukossa 11-8-1 on hyvin kuvattu eri toimenpiteiden vaikutuksia ja seurauksia pohjaveteen. Jo yksistään taulukossa luetellut mahdolliset seuraukset ovat niin merkittäviä, ettei hanke ole toteuttamiskelpoinen. Myös pöly-, melu- ja tärinävaikutukset ovat niin merkittävät sekä ihmisiin että luontoon, ettei hanke toteuttamiskelpoinen ainakaan vain yhden kilometrin suojavyöhykkeellä. Kaivosyhtiön suosittelema vaihtoehto 4 ei ole juuri parempi muita ympäristövaikutuksiltaan, koska kaikissa vaihtoehdoissa vesipäästöt pilaavat Muoni-Torniojoen vesistöt vuosikymmeniksi eikä voida taata, etteikö hanke vaikuttaisi mm. alueella havaittuun saukkoon ja meritaimenkantaan.

 

Ympäristövaikutusten arviointi ei täytä vaatimuksia

Esitämme, että yhteysviranomainen palauttaa YVA-selostuksen hankevastaavalle, koska se ei täytä YVA-lain ja –asetuksen edellyttämiä vaatimuksia. Vaadimme lisäselvityksiä edellä luetelluihin asioihin.

Lapin Luonnonsuojelupiirin puolesta

 

Sari Hänninen                                                     Tarja Pasma

puheenjohtaja                                                    sihteeri