Valitus KHO:oon Länsi-Lapin maakuntakaavasta
Korkein hallinto-oikeus
Päätös johon haetaan muutosta
Ympäristöministeriön päätös 19.2.2014, DNr:o YM1/5222/2013
Valitus Ympäristöministeriön vahvistamasta Länsi-Lapin maakuntakaavasta
Selvitys valitusajasta
Päätös on annettu julkipanon jälkeen 19.2.2014 ja valitusaika 30 vrk lasketaan sitä päivää lukuun ottamatta eli 20.2.-21.3.2014 30 vrk ajan ja näin ollen valitus on katsottava saapuneen määräajassa.
Vaatimukset
Uudistamme kaikki aikaisemmat valituksemme/vaatimuksemme ja vaadimme täten maakuntakaavan hylkäämistä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) vastaisena. Katsomme myös, että kaavapäätös rikkoo vesipuitedirektiiviä (VPD) ja luontodirektiiviä.
Vaihtoehtoisesti vaadimme päätöksen palauttamista valmisteluun esittämämme vaatimukset huomioiden. Lisäksi toteamme, että valitukseemme on tullut kirjoitusvirhe eli olemme tarkoittaneet EOT-alueita eikä EO-alueita. Virheen mahdollisuuden olisi voinut ottaa huomioon, koska emme perusteluissa puhuneet mitään maa-aineisten ottoalueista.
Vaadimme maakuntakaavan toimenpidekieltoa ja täytäntöönpanon välitöntä keskeyttämistä M- ja MU -alueilla sekä turvetuotantoon varatuilla EOT-alueilla, ettei muutoksenhaku osoittautuisi mitättömäksi.
Perustelut / Lisävaatimukset
Direktiivien, MRL:n ja VAT:n vastaisuus
Katsomme, että vahvistettu Länsi-Lapin maakuntakaava ei ole riittävästi ottanut huomioon maankäyttö- ja rakennuslakia sekä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava ei ole tasapainoinen eli siinä on liikaa otettu huomioon tuulivoima-, turve- ja kaivosteollisuuden nykyiset ja tulevat tarpeet eikä kiinnitetty tarpeeksi huomioita mm. ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen torjumiseen.
Ympäristöministeriö katsoo päätöksessään, ettei sillä ole MRL:n 31 § 3. momentin mukaisesti toimivaltaa kaavan vahvistamismenettelyn yhteydessä muuttaa maakunnan liiton tekemää kaavaratkaisua, vaan ainoastaan tutkia kaavan lainmukaisuus ja katsoo, että kaava täyttää sille 28 §:ssä asetetut sisältövaatimukset. Edellä mainitulla tulkinnalla maakuntavaltuustoille annetaan liikaa valtaa päättää asioista, joita kuitenkin edellytetään VAT:ssa. Lapin maakuntien asukkaat, yritykset, kunnat ja yhteisöt eivät ole yhdenvertaisessa asemassa toisiin maakuntiin nähden, joissa noudatetaan VAT:n ohjeistusta.
Toteamme myös, että tietojemme mukaan YM on kuitenkin aikaisemmin vahvistamispäätöksissään edellyttänyt tiettyjä toimia seuraavilla kaavakierroksilla. Tällaista ohjeistusta ei ole annettu valituksenalaisessa päätöksessä, vaikka YM itse toteaa muiden valitusten osalta, ettei selvityksiä ole tehty tarpeeksi mm. merituulivoimapuistojen vaikutuksista vaelluskaloihin tai maisemavaikutuksia tuulivoimapuistojen sijoittamisessa arvokkaille maisema-alueille. Lisäksi huomautamme, että mikäli Lapin liitolla on jäänyt Varevuoman lupatilanne huomioimatta niin voiko olla, että myös muiden turpeenottoalueiden osalta on selvitystyö tehty huolimattomasti? Lisäksi kaavaa laadittaessa on arvioitava sen vaikutukset lajistoon siltä osin kun se kaavaa vahvistettaessa on tarpeen. Alueen eläimistöä ja kaavaratkaisun vaikutuksia niihin ei ole arvioitu riittävästi.
Lohi elää Kemijoessa Isohaaran padon alapuolisella alueella eikä pääse esteettä vaeltamaan potentiaalisille kutualueilleen. Lohen ja muiden vesieliöiden suotuisan tason suojelu ja vesipuitedirektiivi säätelevät myös maakuntakaavoitusta. Kaavasta edelleen puuttuvat määräykset kalojen ja vesieliöiden vapaasta kulusta Kemijoella. Kaava-alueen voimalaitokset ovat tulppana yläpuolisten kutualueiden ja merialueen kasvualueiden välillä niin lohella, lohen sukuisilla kaloilla, ankeriailla, nahkiaisilla sekä nisäkkäillä jotka käyttävät vesireittejä kulkemiseen.
Vesipuitedirektiivin mukaan vedet pitää olla hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Siirtymäaikaa vesipuitedirektiivin noudattamiselle on ollut riittävästi vuodesta 2000 vuoteen 2015 saakka, eli myös tätä kaavaa laadittaessa vesipuitedirektiivi olisi pitänyt ottaa huomioon. Kemijoki on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jota se on pääasiassa jokiallastuksen vuoksi. Voimakkaasti muutetuissa vesissä on päästävä parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää direktiivin mukaan vaellusyhteyden avaamista ja esteettömyyden turvaamista jokivesissä, myös voimakkaasti muutetuissa vesissä. Maakuntakaava on todettava vesipuitedirektiivin vastaiseksi ja siten hylättävä. Vaihtoehtoisesti Kemijoen uoma ja siihen liittyvät sivujoet sekä valuma-alueet on jätettävä vahvistamatta ja kaava palautettava valmisteluun.
Maakuntakaavassa ei ole huomioitu kalatiestrategian velvoitetta suunnitella alueet niin että kalat pääsevät vaeltamaan esteettä jokivesistössä. Kalatiestrategia on hyväksytty 8.3.2012 Valtioneuvoston periaatepäätöksenä, jota myös Ympäristöministeriön olisi tullut kaavapäätöstä tehdessään noudattaa.
Vesiensuojelu
Maakuntakaavassa ei ole riittävästi selvitetty metsätalouden ja turvetuotannon haitallisia vaikutuksia vesiluonnolle. Maanmuokkaukset ja ojitukset aiheuttavat haittaa virtakutuisille kalalajeille ja jokihelmisimpukalle, pikkunahkiaiselle ja ankeriaalle. Maanmuokkaukset ja ojitukset aiheuttavat metyylielohopean huuhtoutumista vesistöihin ja elohopean rikastuminen haittaa kalojen talouskäyttöä. Vesistövaikutuksia M-alueille annetuissa kaavamääräyksissä ei ole arvioitu, joten kaavan sisältöä ei voida pitää MRL mukaisesti riittävänä. M-alueilla elää uhanalainen euroopanmajava (Castor fiber), joka on Lapissa rauhoitettu ja luontodirketiivillä rauhoitettu laji, jonka suojelusta Suomi ei huolehdi. Majavia tapetaan kaavan alueella luvatta metsätalouden harjoittamisen perusteella. Kaavaratkaisu ei turvaa luonnon monimuotoisuutta ja luontaisten eliölajien elämää metsätalousalueella, joten sitä ei voida pitää MRL mukaisesti riittävän selvästi perusteltuna ja kaava tulee hylätä.
Arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien huomioiminen kaavassa
Ympäristöministeriö on perustellut vaatimuksemme hylkäämistä sillä, ettei selvitys arvokkaista rantamuodostumista ole valmistunut ennen kaavan laadintaa. Kaavan on perustuttava riittäviin selvityksiin ja myös valtakunnallisesti arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien merkintä kaavaan ja selvitykset olisi pitänyt tehdä ennen kaavan laadintaa, koska tiedettiin, että tällainen selvitys oli tekeillä. Ministeriön linjaus merkinnän puuttumisesta ja sen perusteluista on hyvä osoitus siitä, ettei kaava-alueen luontoa ole arvioitu riittävästi kaavaan verrattuna MRL:n vaatimusten mukaisesti. Vaikka alueet on mainittu kaavaselostuksen liitekartassa, ei merkintä turvaa valtakunnallisesti arvokkaiden muodostumien säilymistä, koska kaavaselostus ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja.
Ekologiset käytävät
Viheryhteydet suojelualueiden välillä sekä Kemijokea pitkin ja maakannaksella Suomen ja Ruotsin välillä puuttuvat ja kaava on tällöin MRL mukaisesti puutteellisesti laadittu ja se tulee hylätä. Susien ja majavien vaellukset valtakuntien välillä täytyy huomioida kaavassa. Viheryhteydet Kemijoelle, Kemijokisuuhun ja Tornionjokisuuhun ovat välttämättömiä kalojen ja muiden veteen sidoksissa olevien luontaisten eliöiden kulun turvaamiseksi. Nahkiaisten ja ankeriaitten kulku Kemijoen uomassa on turvattava Kemijärven ja Perämeren välisellä alueelle sekä padotuissa sivuvesissä. Kulkuyhteyden puuttuminen kaava merkinnöistä ja kaavakartasta on MRL:n ja VAT:n vastaista ja kaava tulee hylätä.
Edelleen valituksessamme vaadimme huomioimaan sen, että Kemijoen hyvä tila ja paras mahdollinen ekologinen potentiaali voidaan vesipuitedirektiivin mukaisesti saavuttaa kun joka patoon rakennetaan 20 % ekologisen ohivirtaaman käyttävät kalatiet ja ohitusuomat korvaamaan menetettyjä poikastuotantoalueita jokaisen kosken yhteyteen.
Hiljaiset alueet
Maakuntakaavassa ei ole huomioitu hiljaisia alueita ja niiden hiljaisuuden turvaamista. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa on vaatimus, että hiljaiset alueet täytyy kaavoituksessa huomioida. Asutuksen ja liikenteen sekä muun infran rakentaminen ja liikenneratkaisut aiheuttavat hiljaisten alueiden tuhoutumista ja puute on niin merkittävä että kaava tulee hylätä.
Vaatimus kaavan voimaantulon keskeyttämisestä
Vaadimme maakuntakaavan täytäntöönpanon keskeyttämistä M-alueilla sekä eot- ja EOT-merkityillä alueilla. Vaatimus on perusteltu siltä osin kuin se tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi.
Perustelut
Metsätalouden ja turvetuotannon vesistövaikutukset ovat niin merkittäviä, ettei toimia tule sallia, ennen kuin on selvitetty miten vesiluonnolle aiheutettu haitta korjataan ja alkuperäinen metsäluonnon eläimistö otetaan huomioon metsätalousalueilla. Euroopanmajava kuuluu luontaisena osana alueen metsiin ja pienvesiin ja riittävä kanta vähäjärvisellä alueella on 5-10 majavaa 1000 ha alueella, keväisin ennen lisääntymiskautta laskettuna. Mikäli maanmuokkaus ja metsien ja soiden ojitus jatkuu, ei vesien hyvää tilaa voida saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Metsätalouden on korjattava vesiluonnolle aiheutettu haitta ja maakuntakaavalla ratkaistava alueidenkäyttö on tehtävä niin, ettei luonnon monimuotoisuutta vaaranneta ja voidaan noudattaa myös EU:n lainsäädännön ja direktiivien velvoittavuutta. Ennakoivat hakkuut voivat vaarantaa luonnon monimuotoisuuden, liito-oravan, pohjalepakon, viitasammakon, pikkunahkiaisen, kolo- ja risupesijöiden sekä lukuisten muiden eliölajien suotuisan suojelutason säilyttämisen tai siihen pääsemisen kaavan alueella joten vaatimus on perusteltu. Euroopanmajavien levinneisyys ja luontainen alueen elinympäristöjen soveltuvuus selviää kun majavat asuttavat pienvesistöt eikä niitä metsästetä. Myös patojen hajottaminen metsätalousalueilta on perusteetonta sillä majava kuuluu metsätalousalueille samoin kuin ahma, susi, ilves, karhu, hirvi jänis ja kettukin.
Metsien ja soiden maanmuokkaukset ja ojitukset aiheuttavat lisäksi tulvariskin kasvamista eikä niitä voida sallia, sillä Kemijoen ja Torniojoen valuma-alueet ovat vähäjärvisyydestä johtuen erityisen tulvaherkkiä eikä valuma-alueilla voida sallia sellaisia toimia jotka aiheuttavat tulvariskin kasvua. Tämä on myös valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaista. Lisäksi Torniojoen valuma-alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja puiden kaataminen, maamuokkaus ja ojitukset aiheuttavat haittaa vesi vesiluonnolle eikä kaavaratkaisusta ole tehty Natura-arviointia siten kuin luontodirektiivi ja luonnonsuojelulaki edellyttävät.
Rovanimellä 21.3.2014
Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta
Sari Hänninen Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri