Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Lapin piiri

Lappi
Navigaatio päälle/pois

Vastaus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Viiankiaavasta

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 23.6.2014

Viite                                    Lähetteenne 1692/14, 20.5.2014, 00357/13/RO/7203

 

Vastaus Tukesin lausuntoon ja AA Sakatti Mining Oy:n vastineeseen

Lapin ELY-keskus katsoo, että yhtiön hallinto-oikeudessa esitetyt selvitykset ja suunnitelma tulee käsitellä uudelleen lupaviranomaisessa ottaen huomioon yhtiön 14.2.2014 täydentämä Natura-arviointi ja jatkotutkimussuunnitelma. Lapin luonnonsuojelupiiri toivoo, että hallinto-oikeus ensisijaisesti päättää jo kertyneen aineiston perusteella, voidaanko malminetsintää enää jatkaa Viiankiaavalla sen koskemattomuuden ja eheyden vaarantumatta ja vasta toissijaisesti palauttaa päätöksen Tukesille lupahakemuksen uudelleen käsittelyä varten. Mielestämme tehdyt lisäselvitykset eivät muuta käsitystämme siitä, etteikö massiivinen malminetsintä soidensuojelu- ja Natura-alueella uhkaa alueen eheyttä ja näin ollen malminetsintälupaa alueelle ei voida myöntää. Lisäksi ennakoiva lupa tuleville kairauksille ei noudata Natura-arvioinnista annettua lainsäädäntöä.

 

Tukesin antamasta lausunnosta toteamme seuraavaa

Tukes toteaa 10.10.2013 antamassaan lausunnossa seuraavasti: ”Tukes on arvioinut tehdyn Natura-arvioinnin riittäväksi päätöksen tekemisen perusteeksi ja hankkinut täydentävää tietoa tekemällä useita maastokäyntejä malminetsintäalueelle. Tukes on katsonut, että Natura-arvioinnin mukaan valituksenalaisen lupapäätöksen mahdollistama malminetsintä (….) ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-aluetta, jolla toimintaa harjoitettaisiin ja joka sijaitsee sen läheisyydessä.” Lausunnosta on selvästi nähtävissä, että Tukesissa ei edelleenkään ymmärretä, mitkä asiat kuuluvat heidän päätettäväksi. Tukesilla ei ole tiettävästi palkkalistoillaan mm. biologiaan, ekologiaan ja biokemiaan perehtynyttä työntekijää, jolla olisi pätevyyttä arvioida malminetsinnän vaikutuksia suojelualueen eheyteen ja ekosysteemeihin pitkällä aikavälillä. Tukesin tulee päätöksissään tukeutua luonnonsuojelulaissa määritellyn viranomaisen arvioihin eli Lapin ELY-keskuksen lausuntoon.

Tukes ei näe aluetta kokonaisuutena vaan se näkee tutkimustyön suhteessa alueen luontoarvoihin vain mekaanisena suorituksena, jossa katsotaan vain, että kairausta ei tapahdu uhanalaisten lajien kohdalla. Kuten hyönteistutkijat totesivat, syväkairausten merkitystä mm. alueen hyönteislajeille ei voida sanoa mitään, koska sitä ei ole koskaan tutkittu. Koska käytettävissämme ei ole yhtään lupaehtojen määrittelemää raporttia tehdyistä selvityksistä eikä Ahma Ympäristö Oy:n tekemistä pinta- ja pohjavesiselvityksistä, on vaikea arvioida mitä on tutkittu. Epäilemme ettei kuitenkaan ole seurattu ja tutkittu mm. pohja- ja pintavesien sekoittumisen pitkäaikaisia vaikutuksia mm. suovesien happamuuteen ja pieneliöstöön. Näiden muuttumisella voi taas olla vaikutusta pitkällä aikavälillä suojeltuihin lajeihin ja luontotyyppeihin.

Lausunnossaan Tukes myös toteaa seuraavaa (s. 8): ”Luonnonsuojeluliitto viittaa valituksessaan aikaisempien lupien raporttien puuttumiseen, mutta ainakin Tukes kaivosviranomaisena on saanut kaikki tarvittavat kaivoslainmukaiset raportit.” Ympäristöministeriön 1.12.2010 antamassa luvassa (YM2/5721/2010) geologiseen tutkimukseen ja malminetsintään Viiankiaavan soidensuojelualueella YM edellyttää, että ”toiminnanharjoittaja seuraa uudistetun syväkairaustekniikan vaikutuksia ja ilmoittaa havainnoista kunkin maastokauden lopulla Metsähallitukselle ja tarvittaessa korjaa mahdollisia haittoja Metsähallituksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan tulee kuvata tutkimuksia seuraavana kesänä kaikki kairausreiät ja toimittaa kuvat sijaintitietoineen Lapin ELY-keskukselle ja Metsähallituksen Lapin luontopalveluille.” Tukesin lausunnosta ei saa selvää, mitä raportteja he tarkoittavat, mutta olemme edelleen sitä mieltä, että YM:n lupaehdoissa edellyttämiä vuosittaisia raportteja ja valokuvaamisia kairauskohteista ei ole tehty joka vuodelta. Toivomme, että hallinto-oikeus tarkistaa, että kaikki edellisten lupien edellyttämät raportit, selvitykset ja kuvat on toimitettu. Luonnonsuojelupiirille ei ole annettu yhtäkään luettavaksi.

Kivennäismaasaarekkeiden metsien iällä tai aikaisemmalla käytöllä ei ole merkitystä malminetsintälupalupaharkinnassa, vaan lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltion on pyrittävä suojelualueiden ulkopuolella estämään elinympäristöjen pilaantuminen ja huonontuminen. Ja luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan mm. kaikki hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön ja saattavat vaikuttaa alueeseen on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Metsäsaarekkeilla ja suojelualueen rajalla harjoitettavista malminetsintätoiminnoista on arvioitava em. direktiivien mukaisesti. Näin Tukes ei ole tehnyt vaan sallinut myös suojelualueen rajalla massiivisen malminetsinnän ilman malminetsintälupaa (ks. liite 1 viranomaisten kanssa käydystä viestinvaihdosta + liite 2 15.1.2014 AA Sakatti Mining Oy:n vastaus selvityspyyntöön).

Kuten lausunnossa todetaan Metsähallitus pitää maastoliikennettä koskevia lupamääräyksiä välttämättöminä, koska malminetsintäalueella ei uuden kaivoslain voimaantulon jälkeen tarvita enää erillistä maastoliikennelain mukaista maastoliikennelupaa. Lausunnossaan Tukes viittaa myös uuteen maastoliikennelakiin eikä ota lainkaan huomioon, että päätösprosessia ohjaavat myös mm. luonnonsuojelulaki. Lisäksi toteamme, että 2.10.2012 tehdyn muistion mukaan (liite 3) Metsähallituksen edustaja Yrjö Norokorpi on jo tuolloin kiinnittänyt huomiota, että Tukesin lupamääräyksistä puuttuivat maastoliikennettä koskevat asiat ja määräykset. Muistion mukaan myös ympäristöministeriön Heikki Korpelainen vahvistaa Norokorven vaatimuksen. Muistiossa käsiteltiin aikaisempaa lupapäätöstä, jonka Rovaniemen hallinto-oikeus palautti Tukesille sen omasta pyynnöstä. Merkille pantavaa on, että Tukes tekee saman virheen uudessa päätöksessään.

Samaisessa muistiossa Aulikki Alanen viittaa 1.10.2012 tehtyyn maastokäyntiin ja toteaa, että sulan maan aikaan kivennäismaalla tehty kairaus ja erityisesti siihen liittyvä maastoliikenne on jättänyt maastoon melko suuria jälkiä. Pekka Herva Lapin ELY-keskuksesta edellyttää, että kairausjärjestys harkitaan tarkkaan, jotta soijajäte saadaan pois maastosta tutkimuskauden aikana. Tätäkään ohjeistusta Tukes ei ole ottanut huomioon lupamääräyksissään.

Puutteellisesta hakemuksesta toteamme vain, että hyvän hallintotavan mukaan hakemuksessa tulisi olla mukana kaikki lupaharkinnassa tarvittavat liitteet (mm. edellisen kauden toiminnasta) ja liitteet tulisi olla kaikkien nähtävillä kun lupahakemuksesta kuulutetaan verkossa tai vähintään lähettää ne joko paperisena tai sähköisenä niitä pyydettäessä. Natura-arvion saamisesta viittaamme eri asian yhteydessä käytyyn viestinvaihtoon Tukesin Ilkka Keskitalon ja YM:n Heikki Korpelan kanssa (liite 5). Lausunnossaan sivulla 8 Tukes katsoo, että tiivistelmä riittää tiedon saamiseksi. Meillä on ollut koko prosessin ajan suuria vaikeuksia saada tarvittavia asiakirjoja nähtäväksemme.

Toistamme vielä, että Valtioneuvoston asetuksessa kaivostoiminnasta (391/2012) 12 pykälän 3 kohdan mukaan, pitää malmietsintähakemuksessa tai sen liitteenä olla selvitys hakijan käytössä olevan henkilöstön ammatillisesta pätevyydestä. Tukes ei lausunnossaan kerro, miten se on varmistunut, että Lapin Vesitutkimus Oy:n (nykyisen Ahma Ympäristö Oy) henkilöstön pätevyys on varmistettu.

Lisäksi toteamme, että pyydetty lausunto ei ole sama asia kuin poronhoitolain 53 §:n tarkoittama viranomaisen neuvotteluvelvollisuus. Todettakoon vielä, että valittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirijärjestö eli Lapin luonnonsuojelupiiri ry eikä luonnonsuojeluliitto.

 

Kaivosyhtiön antamasta vastineesta toteamme seuraavaa

Vastineen antaja, asianajaja Jaakko Hietala Bird & Bird Oy:stä, toteaa 7.4.2014 päivätyssä vastineessaan seuraavaa: ”Yhtiö haluaa tuoda esiin, että Yhtiön aiempien, samalle alueelle kohdistuneiden malminetsintälupien kanssa vastaavia ongelmia ei ole ollut. Yhtiö on siten kohtuuttomasti joutunut uuden kaivoslain voimaantulon vuoksi välikäteen lain tulkintaerimielisyyksien johdosta.” Näinhän asia ei ole.

Koko valitusprosessi on lähtenyt liikkeelle siitä, että kyläläiset ottivat yhteyttä kesällä 2012 luonnonsuojelupiiriin ja kertoivat, että kaivosyhtiö on jättänyt siivotonta jälkeä suojelualueelle mm. kairaussoijaputkiloita, pressuja ja pahoja jälkiä maastoon, kaatanut puita ja jättänyt pitkiä syväkairausputkia vastoin lupaehtoja. Piirin varapuheenjohtaja Seppo Aikio kävi paikalla toteamassa asian ja otti valokuvia 23.5.2012 Kärväslammen itäpuolelta sekä vielä syyskuussa ja marraskuussa 2012 n. 300 metrin päästä Sakattilammesta. Liitteenä olevat kuvat puhuvat puolestaan maastossa näkyvistä jäljistä, jotka malminetsijät ovat jättäneet. Tekemämme lisäselvitykset osoittivat, että yhtiö ei ole noudattanut muitakaan lupaehtoja mm. raportointivelvollisuuttaan.

Lisäksi lähialueen kyläläiseltä tuli ilmoitus vuoden 2013 lopulla, että AA Sakatti Mining Oy on kairannut jo lähes kaksi vuotta Viiankiaavan länsirajalla. Selvitysten jälkeen kävi ilmi (ks. liitteet 1, 2 ja 4), että kaivosyhtiö on syväkairannut alueella maanomistajan luvalla. Alussa kaivosyhtiö ilmoitti, että he olivat kairanneet vain yhden syväkairausreiän Natura-alueen alle, mutta Golder Associatesin laatiman raportin (Nro 13502150036) mukaan: ”Osa kairauksista (vuosina 2012 ja 2013) on tehty viistokairauksina Natura-alueen ulkopuolelta siten, että kairareiät ulottuvat Natura-alueen alapuolella kallioperään. Näitä kairareikiä on kaikkiaan 25 kappaletta ja niiden sijainti on esitetty Liitteessä A.” Eli AA Sakatti Mining Oy antoi harhauttavaa tietoa sähköpostitse väittäessään, että viistokairausreikiä on vain yksi. Golder Associatesin raportista ei näy tarkkoja päivämääriä milloin kairaukset rajalla on aloitettu ja milloin lopetettu, mutta meidän tietojen mukaan siellä kairattiin vielä ainakin 30.3.2014 saakka. Kerroimme Tukesille asiasta jo 18.12.2013 lähetetyllä sähköpostiviestillä eikä se ole ryhtynyt kaivoslain 7 ja 9 pykälien edellyttämiin toimiin asian vuoksi. Mielestämme syväkairausta ei voi tehdä maanomistajan luvalla Natura-alueen rajalla. Valitettavasti työkiireiden vuoksi virallinen vireillepanopyyntö jäi meillä tekemättä, joten piirihallitus on päättänyt tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Aloite ja havainnot aikaisemmin tehdyistä malminetsinnän haittavaikutuksista ovat tulleet nimenomaan alueen asukkailta. Koska he ovat huolissaan lähialueensa turmeltumisesta eikä pelkkä Natura-arviointi mahdollista mm. alueen asukkaiden laajaa kuulemista, tulee hankkeesta tehdä harkinnanvarainen ympäristövaikutusten arviointi, mikäli malminetsintää ei kokonaan evätä.

 

Rovaniemellä 23.6.2014

 

Sari Hänninen                                                        Tarja Pasma

puheenjohtaja                                                         sihteeri