Vastaselitys hallinto-oikeudelle koskien malminetsintää Viiankiaavan lähellä
Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden vastaselityspyyntö koskien Tukesin lausuntoa ja AA Sakatti Mining Oy:n vastinetta Viiankiaavan lähelle annetuista neljästä valtausluvasta.
Viite Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden 3.2.2015 päivätty ilmoitus vastaselityksen antamismahdollisuudesta 11277/14/7203 lähete 608/15
Asia Koskee Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n 20.10.2014 tekemää valitusta AA Sakatti Mining Oy:lle Tukesin myöntämistä neljästä valtausluvasta Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueen lähelle
Vastaselitys Tukesin lausunnosta 2.3.2015
Tukes viittaa lausunnoissaan Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueelle tehtyihin Natura-arviointiin, joka on tehty 11.1.2010 ja täydennys 6.2.2013. Meidän tietojemme mukaan ensimmäinen Natura-arviointi on päivätty 8.12.2009, toinen 19.2.2012 ja täydennys 6.2.2013 sekä vielä yksi täydennys 14.2.2014. Kaikissa valatuspäätöksissä myös todetaan, että lisäselvityksiä on pyydetty 30.10.2012, mutta selvityspyynnön sisältöä ei kerrota eikä täydennyksiä ole ilmeisesti annettu, koska sellaisia ei päätöksessä mainita. Lisäksi päätöksistä ei selviä, onko karttaliitteissä valtausalueeksi merkityillä alueilla otettu jo huomioon Sodankylän kunnan vaatimus poistaa Kelujärvi-Rajala yleiskaavaan merkityt RK-alueet. Koska hakemuksen jättämisestä on kulunut useampi vuosi, Tukesin tulisi kiinnittää päätöksissään erityistä huomiota prosessin kulun raportointiin, päätösten rakenteeseen ja päivämääriin, jotta tehdyt toimenpiteet olisivat johdonmukaisia ja ymmärrettäviä. Päätöksistä on selvästi nähtävissä (mm. täysin samat lupamääräykset ja perustelut joka päätöksessä), että Tukes käsittelee valtaushakemuksia täysin kaavamaisesti ottamatta aidosti huomioon annettuja lausuntoja ja tarkastelematta kutakin valtaushakemusta omana kokonaisuutena.
Lupapäätöksissä noudatetaan vanhaa kaivoslakia 503/1965. Em. lain 1 §:n 3-kohdan mukaan voi alueen vallata vain Euroopan talousalueeseen kuuluva yritys. Päätöksessä pitäisi aina olla maininta, että tällainen tarkastelu on tehty.
Tukes vetoaa lausunnossaan Metsähallituksen ja Lapin ympäristökeskuksen tai ELY-keskuksen antamiin lausuntoihin Natura-arvioinneista, mutta unohtaa mainita, että Metsähallitus ja Lapin ELY-keskus ovat valittaneet luonnonsuojelupiirin lisäksi Tukesin tekemistä malminetsintäpäätöksistä Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueelle kahdesti ja molemmilla kerroilla hallinto-oikeus palautti päätökset Tukesille takaisin. Ensimmäinen päätös palautettiin Tukesille jouluna 2012 ja perusteena oli, että Tukes oli tehnyt päätöksen ilman yhteysviranomaisen eli Lapin ELY-keskuksen Natura-arvionnista antamaa lausuntoa. Toinen hallinto-oikeuden palautuspäätös tuli jouluna 2014 ja sen perusteluissa oli, että Tukes oli tehnyt päätöksen ennakoivasti kolmelle vuodelle, vaikka Natura-selvitys oli tehty vasta ensimmäisen vuoden aikana tehtäville kairauksille.
Luonnonsuojelulain 65 § edellyttää, että kaikessa Natura 2000 –alueilla ja niiden läheisyydessä harjoitettavassa toiminnassa on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteillä merkittävästi heikennetä alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Merkittävän heikentymisen todennäköisyys on aina selvitettävä ja tällaisen heikentymisen vaikutukset arvioitava asianmukaisella tavalla ennen luvan myöntämistä.
Tukesin valituksenalaiset päätökset on tehty 19.9.2014, joten niissä pitäisi ottaa huomioon kaikki jo tehdyt Natura-arvioinnit ja niiden täydennykset sekä yhteysviranomaisen ja Metsähallituksen lausunnot. Mutta ennen kaikkea viimeisimmät Natura-arvioinnit ja niistä annetut yhteysviranomaisen lausunnot, koska vaikutukset kumuloituvat ja laajenevat koko ajan.
Liitteessä 1 on Tukesin päätöksen 2012:0036 liittyvä kartta malminetsintäalueesta ja liitteessä 2 on kaivosyhtiön Ympäristöministeriölle lähettämä hakemus malminetsintään soidensuojelualueella (hakemuksen saapuminen on päivätty 8.10.2010). Molempien asiakirjojen karttaliitteet osoittavat, että malminetsintää on tehty nykyisten valituksenalaisten alueiden läheisyydessä. Siksi Tukesin olisi pitänyt pyytää ennen päätöksen tekemistä vielä uudestaan yhteysviranomaiselta ja Metsähallitukselta arviota siitä, pitäisikö lähialueiltakin tehdä vielä Natura-arviointi, joissa arvioidaan jo tehtyjen malminetsintätoimien yhteisvaikutuksia. Samalla pitäisi myös arvioida vaikutuksia, mikäli kaikilla neljällä valtausalueella tehdään malminetsintää (mm. syväkairausta) yhtä aikaa yötä päivää Viiankiaavan itärajalla. Jotta voitaisiin olla varmoja, ettei alueella ja sen läheisyydessä tehtyjen toimenpiteiden yhteisvaikutukset ole haitallisia Natura-alueen luontoarvoihin, sen koskemattomuuteen ja eheyteen.
Tukes perustelee, että se on lupamääräyksissä 12, 13 ja 15 ottanut huomioon Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen lausunnot. Määräykset ovat epätarkkoja ja edellyttävät, että lukija hyppää lukemaan luonnonsuojeluviranomaisten lausunnot ja liitteessä 1 kohtaan Tutkimusten arvioitu määrä ja laatu. Päätösten tulee olla varsinaiset lupamääräysten osalta niin yksityiskohtaisia, ettei niistä jää noin paljon tulkinnan varaa kuin nyt määräyksissä on. Etenkin kun on esitetty epäilys, ettei AA Sakatti Mining Oy ole toiminut Viiankiaavan osalta lupaehtojen mukaisesti. Tämä prosessi on vielä kesken, mutta Tukesin pitäisi korjata toimintaansa jo aikaisempien valitusten ja oikeuden palautusten perusteella. Lupamääräyksessä 13 otetaan huomioon vain petolinnut eikä anneta selviä määräyksiä potentiaalisten uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tuhoutumisen ennaltaehkäisemiksi. Lupamääräyksessä 15 pitäisi olla selkeästi sanottuna, että tutkimussuunnitelma pitää myös hyväksyttää ennen toimintaan ryhtymistä vielä suojelualueiden valvojalla Lapin ELY-keskuksella ja suojelualueen hallinnoijalla Metsähallituksella.
Valituksessamme emme vetoa nykyisen kaivoslain 46.1 pykälään, vaan toteamme vain, että koska AA Sakatti Mining Oy:n kanssa on ollut erityisiä ongelmia lupamääräysten ja kaivoslain noudattamisessa, tulee Tukesin olla erittäin huolellinen ja tarkka antaessaan lupamääräyksiä yhtiölle, jottei mitään tulkinnan varaa synny.
Valtauspäätös 8772
KaivNro 8772 päätöksessä todetaan, että ELY-keskuksen ja Metsähallituksen lausuntojen perusteella valtausalueella tai sen välittömässä läheisyydessä saattaa sijaita luonnonsuojelulailla rauhoitetun lintulajin pesimäreviiri. Metsähallitus edellyttää, että alueella ei saa toimia ajalla 15.2.-31.7. Tukes ei anna lupamääräys 13:ssa tarkkaa aikarajoitetta ja vain koneelliselle malminetsinnälle annetaan rajoitteita. Tutkimusten mukaan linnut häiriintyvät myös ihmisen lähestymisestä pesäalueelle. Viiankiaavan Natura-arvioinnin mukaan syväkairaus talviaikaan kestää yleensä n. 100 päivää ja on ympärivuorokautista. Tästä voi olla keväällä merkittävää haittaa lintujen soidin- ja pesintäaikana. Tätä häirintää on tapahtunut jo lähes kymmenen vuotta Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueella. Koska AA Sakatti Mining Oy on laiminlyönyt aikaisemmissa päätöksissä Viiankiaavan alueelle annettuja lupamääräyksiä ja laajentanut tutkimustoimintaa ilman Natura-selvitystä (ks. liitteestä 3 yhteysviranomaisen lausunto 14.9.2012), pitää määräysten olla erittäin yksityiskohtaisia, ettei jää mitään tulkinnanvaraa asiaan. Liitteessä 3 olemme kuvanneet valtaus- ja malminetsintäprosessia Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueella vuodesta 2004 vuoteen 2014. Kaikkia viranomaispäätöksiä siihen ei ole muistettu kirjata tai kuvata päätöksen sisältöä, mutta yhteenvedosta saa yleiskuvan tähän mennessä tapahtuneesta ja päätetystä.
Valtauspäätös KaivNro 8838
Maastoltaan KaivNro 8838/5-6 valtausalueet sijaitsevat läntiseltä ja etenkin luoteisosaltaan hyvin lähellä Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-aluetta ja ulottuu Hiivanahaaran länsipuolellekin eivätkä jää siis joen taakse. Alue 8838/9 taas sijaitsee Ympärysjoen eteläpuolella Virnikkaseljänaavan päällä. Myös tämä aapa on kytköksissä Viiankiaapaan ja vaikka suojelualueen rajat noudattavat näitä jokia ei se tarkoita, etteikö joen toisellakin puolella olisi vastaavanlaista luontoa kuin Viiankiaavalla. Lisäksi Metsähallituksen lausunnossa todetaan, että ”valtausalueella virtaa mm. Ympärysjoki, joka laskee Kitisen pääuomaan. Toimintaa näillä alueille tulee välttää sekä vesiensuojelullisista että maisemallisista syistä. Lisäksi on tärkeää, että alueen lähiympäristöt säilyvät mahdollisimman luonnonmukaisessa tilassa.” Lupamääräyksissä olisi pitänyt ottaa tämä paremmin huomioon. Myöskin vaatimus merkata syvät tutkimuskuopat värillisillä nauhoilla olisi pitänyt selkeästi sanoa lupamääräyksissä.
Valtauspäätös KaivNro 8912
Maastoltaan KaivNro 8912/1-4 valtausalueet sijaitsevat läntisiltä osaltaan välittömästi Viiankiaavan soidensuojeu- ja Natura-alueen lähellä ja etenkin Hiivana-aapa on kytköksissä Viiankiaapaan ja nimensä mukaan samanlainen luontotyypiltään kuin Viiankiaapa.
Valtauspäätös KaivNro 9396
Maastoltaan KaivNro 9396/12, 14, 16-19 valtausalueet sijaitsevat läntisiltä tai eteläiseltä osaltaan välittömästi Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueen lähellä. Metsähallitus toteaa lausunnossaan, että alueella sijaitsee muutama rauhoitettu kasvilaji, jotka ovat tyypillisiä lettosoille. Lettosuot ovat luontodirektiivin priorisoitu luontotyyppi. Valtausalueella saattaa pesiä myös uhanalaisia petolintuja. Kaikki nämä olisi pitänyt ottaa selkeästi lupamääräyksissä huomioon.
Vastaselitys AA Sakatti Mining Oy:lle/Asianajotoimisto Borenius Oy:lle
Vastineessaan kohdassa 12 Asianajotoimisto Borenius Oy toteaa, että ”Natura-arviointien mukaisesti Yhtiön kairaustoiminta Viiankiaavalla ei heikennä merkittävästi alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja tai Natura-aluetta kokonaisuutena.” Mikäli AA Sakatti Mining Oy käyttäisi koko ajan samaa asianajotoimistoa, tietäisi nykyinen asianajotoimisto kokonaisuuden paremmin. Viittamme edellä Tukesin lausunnosta antamaamme vastaselitykseen tehtyjen Natura-arviointien riittävyydestä.
Vastineessa vedotaan myös Leila Suvantolan teokseen ja todetaan, että ”Viiankiaavan kaltaiseen laajempaan alueeseen saattaa sisältyä eräänlainen puskurivyöhyke, joka vähentää sen valinnan perusteena oleviin luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia”. Tämä on vain teoreettinen olettamus ja asia pitää tutkia etenkin kun sekä Metsähallitus että Lapin ELY-keskus toteavat, että alueet ovat potentiaalisia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymisalueita ja koska valtausalueet ovat kytkeytyneet Viiankiaapaan.
Vastineessa todetaan (s. 4) seuraavaa: ”Ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Yhtiön tulee myös toimittaa kaivosviranomaiselle tarkempi tutkimussuunnitelma. Tämä mahdollistaa tarpeen tullen valvonnallisen puuttumisen toimenpiteisiin, sekä tarkempien määräysten antamisen toimenpiteiden suorittamisesta.” Ensinnäkin kaivosviranomaisella ei ole käytössään tarpeellista asiantuntemusta eikä aineistoa, jotta se pystyisi valvontaa tekemään. Toiseksi kuten oheisesta kantelusta (liite 4) on nähtävissä, luonnonsuojelupiirissä ei ole luottamusta Tukesin toimintaan puolueettomana viranomaisena. Valvontaa ei voi jättää vain Tukesin varaan.
Vaikka Lapin syyttäjävirasto on tehnyt päätöksen tekemämme tutkintapyynnön lopettamisesta, ei se todista etteikö epäilty olisi syyllistynyt epäiltyyn rikokseen kuten sivulla kolme todetaan. Olemme päättäneet kannella valtakunnan syyttäjälle asian uudelleen tutkimiseksi, koska sillä on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä nimenomaan tarkasteltaessa Tukesin puolueettomuutta ja asennetta.
Asianajotoimisto väittää, ettei AA Sakatti Mining Oy ole rikkonut annettuja lupaehtoja. Lisäksi sivulla 6 se toteaa, ettei kairaustoiminta suojelualueen ulkopuolella voi olla haitallisempaa alueen suojeluperusteena oleville luontoarvoille tai alueelle kokonaisuutena, kuin kairaustoiminta suojelualueen sisällä. Koska ei ole olemassa vielä oikeuden päätöstä, joka ottaisi kantaa siihen, onko monta vuotta jatkunut intensiivinen kairaustoiminta haitallista vai ei Natura-alueelle, on ennen aikaista vetää johtopäätöksiä asiasta.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta
Teuvo Niemelä Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri
Liitteet
- Karttasivu Tukesin päätöksestä 2012:0036
- Anglo American Exploration B.V.:n jättämä malminetsintähakemuslupa soidensuojelualueelle
- Yhteenveto Viiankiaavan malminetsinnästä
- Kantelu oikeusasiamiehelle Tukesista