Valitus KHO:een Soklin kaivospiirin muutoksesta

Valitus KHO 7.5.2015

Päätös johon haetaan muutosta

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 7.4.2015, päätösnumero 15/0132/1, diaarinumerot 00490/13/RO/7203, 00494/13/RO/7203, 00497/13/RO/7203, 00499/13/RO/7203, 00500/13/RO/7203 ja 00501/13/RO/7203.

 

Selvitys valitusajasta

Päätös on annettu julkipanon jälkeen 7.4.2015 ja valitusaika 30 vrk lasketaan sitä päivää lukuun ottamatta eli viimeinen valituspäivä on 7.5.2015. Näin ollen valitus on katsottava saapuneen määräajassa.

 

Vaatimukset

Toistamme vaatimuksemme eli päätös tulee kumota mm. kaivos-, poronhoito- ja luonnon-suojelu- ja hallintolain vastaisena sekä sen vuoksi, että kaivosviranomainen ei ole noudattanut asiakirjojen julkisuudesta annettua lakia.

 

Perustelut

Tulkinta KHO:2013:173 vuosikirjaratkaisusta

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus viittaa päätöksensä perusteluissa korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vuosikirjaratkaisuun 2013:173, joka koski Kemijoki Oy:n Sierilän voimalaitoshanketta. Tulkitsemme edellä mainittua KHO:n päätöstä kuitenkin niin, että vuosikirjastatuksestaan huolimatta päätöstä ei ole tarkoitettu linjanmuutokseksi oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä aiemmin omaksuttuun pääsääntöön, jonka mukaan luonnonsuojelulain (LSL) suojelusta poikkeamisen edellytykset olisi ensin selvitettävä, vaan hankkeita pitää tarkastella aina myös tapauskohtaisesti.

KHO on päätöksessään 2013:173 selostanut tapauskohtaisessa arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja. LSL:n poikkeamisten ajallista ensisijaisuutta puoltaa seuraavat seikat: ”Luonnonsuojelulain 49 §:n 3 ja 4 momentin mukaan myönnettävää poikkeusta saattaa olla tarkoituksenmukaista edellyttää ennen muuta päätöstä, jos kysymys on sellaisesta hankkeesta, jossa lajiensuojelua turvaavia vaihtoehtoja ei käytännössä ole. Tällöin viranomaisen päätös hankkeen sallimisesta johtaa varmuudella lajin yksilöiden häviämiseen hankealueelta eikä hankkeen suunnittelussa tai viranomaisen päätöksessä ehtoja asettamalla voida myöskään sanottavasti estää hankkeen haitallisia vaikutuksia lajiensuojelulle. Ennalta nähtävissä oleva luonnonsuojelulain mukaisen poikkeusluvan myöntämisen epävarmuus voi yksittäistapauksessa myös puoltaa luonnonsuojelulain mukaisen poikkeuksen ajallista ensisijaisuutta.” Hallinto-oikeus ei päätöksessään ole selkeästi perustellut, miksi juuri tässä hankkeessa ei ole tarpeellista selvittää luonnonsuojelulain edellytykset ennen kaivospiiripäätöstä.

 

Tehtyjen selvitysten epävarmuus ja puutteellisuus

Yhteysviranomainen toteaa Natura-arvioinnista annetussa lausunnossaan (21.8.2009, LAP-2008-R-1-531) seuraavaa: ”Lisäksi on todettava, että eri toimintojen pitkäkestoisiin yhteisvaikutuksiin saattaa liittyä ekologisia riskejä, joita on mahdotonta vielä tässä vaiheessa arvioida.” Varovaisuusperiaatteen mukaisesti, mikäli ei voida todeta, ettei hankkeella ole pitkällä aikavälillä haitallisia vaikutuksia alueen eheyteen ja koskematto-muuteen, ei hanketta voida toteuttaa.

 

Säteily- ja ydinenergialain mukaista toimintaa

Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Sekä Tukesin että hallinto-oikeuden päätöksestä ei selviä, miksi kaivospiiritoimituksen yhteydessä ei ole pyydetty säteilylain 11 §:n ja 45 §:n mukaista säteilyturvakeskuksen lausuntoa siitä, onko toimintaa pidettävä säteilytoimintana. STUK on selvittänyt vain alueen pitoisuuksia.

Hallinto-oikeus vetoaa ydinenergialain 2 §:ään, jossa todetaan, että lakia sovelletaan kaivos- ja malminrikastustoimintaan, jonka tarkoituksena on uraanin tai toriumin tuottaminen. Vaikka hakija ei aiokaan tuottaa em. malmeja, on hyvin todennäköistä, että Soklissa käy kuten Talvivaarassa eli aletaan ottaa talteen uraania ja toriumia, koska ne haittaavat tuotantoprosessia. Aikomusta tärkeämpää on selvittää, onko käytännössä mahdollista, ettei säteilevää malmia tarvitse erottaa tuotantoprosessissa ja samalla on järkevää hyödyntää sitä.

Kaivospiiristä olisi ehdottomasti pitänyt rajata pois kaikki tunnetut radioaktiiviset malmiot (liite 2). Näin saataisiin ehkä paremmin varmistettua, ettei Yara Suomi toimi kuten Talvivaaran kaivosyhtiö on toiminut eli vasta kaivoksen käynnistämisen jälkeen on haettu lupaa hyödyntää uraania sillä perusteella, että se haittaa prosesseja. Vaikka fosfaattiin on myös sitoutunut radioaktiivisia aineita, saataisiin ainakin erittäin radioaktiivinen niobimalmi jätettyä hankkeen ulkopuolelle.

Huomattavaa haittaa poronhoidolle

Lapissa on kolme toimivaa kaivosta: Elijärvi Keminmaassa, Suurikuusikko Kittilässä ja Kevitsa Sodankylässä. Lisäksi on yksi konkurssissa oleva kaivos eli Pahtavaaran kaivos Sodankylässä. Kaivoshankkeita Soklin lisäksi on menossa Kittilän kaivoksen laajennus (Kuotko), Pahtavaaran laajennus konkurssista huolimatta (Länsimalmio), Hannukainen Kolarissa ja Suhanko Ranualla. Kaikista näistä kaivoksista ja kaivoshankkeista Sokli on ylivoimaisesti eniten poronhoitoon vaikuttava hanke. Mikäli Soklin tapauksessa katsotaan, että siitä ei ole huomattavaa haittaa poronhoidolle, niin voidaan vain todeta, että tuo pykälä poronhoito-laissa on kuollut pykälä.

Erityisenä rasitteena poronlihan tuotannolle on Soklin radioaktiiviset malmit. Mikäli tulee pienintäkään epäilystä, että nykyisin Suomen puhtaimmilla alueilla laiduntavat porot ovat saaneet säteilyä, voi imagomenetyksen myötä porotalous loppua kokonaan. Eikä yksistään Kemi-Sompion alueella vaan koko Lapissa.

Todettakoon vielä, että mm. poronhoitoalueiden prosentuaalinen tarkastelu suhteessa paliskunnan alueeseen on liian yksipuolinen tapa tarkastella asiaa. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden perustelut osoittavat heikkoa porotalouden ja poronhoitokulttuurin tuntemusta.

Menettelytapavirhe eikä kantelu

Valituksemme siitä, että emme olleet saaneet pyytämiämme asiakirjoja nähtäväksi Tukesin toimistolla kuulemisaikana on menettelytapavirhe eikä kantelu kuten Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätti. Olemme kyllä tehneet kantelun Tukesin puolueellisesta ja osaamattomasta toiminnasta oikeusasiamiehelle, mutta katsomme, että oikeuden tulisi päättää onko Tukes menetellyt oikein kun ei ole antanut asiaan liittyviä asiakirjoja nähtäväksi kuulemisaikana vedoten asian käsittelijän lomaan ja virastotalon remonttiin.

Lapin luonnonsuojelupiirin lausuntoja, valituksia, mielipiteitä yms. laativat kulloinkin käytettävissä olevat vapaaehtoiset, hallituksen jäsenet ja toiminnanjohtaja kulloistenkin resurssien mukaan.

Varaamme itsellemme oikeuden täydentää lausuntoamme myös jatkossa.

Rovaniemellä 7.5.2015

Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta

 

Tuomi-Tuulia Ervasti                                                                            Tarja Pasma

puheenjohtaja                                                                                      sihteeri

 

 

LIITTEET

1. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 7.4.2015 nro 15/132/1
2. STUK:n Raimo Mustosen esityskalvosarja 31.1.2008 Savukoskella aiheesta Sokli ja säteilysuojelu