Valitus Pohjoisen Suomen HAO:een koskien AA Sakatti Mining Oy:n malminetsintälupaa
Päätös johon haetaan muutosta
Tukesin päätös 28.10.2015 lupatunnus ML2012:0036, alueen nimi Sakatti 1-5 (liite 1)
Selvitys valitusajasta
Päätös on annettu 28.10.2015 ja valitusaika (30 vrk) lasketaan sitä päivää lukuun ottamatta eli viimeinen valituspäivä on perjantai 27.11.2015.
Vaatimukset
Ensisijaisesti vaadimme, että Tukesin päätös ML2012:0036 on kumottava luonnonsuojelu- ja kaivoslain vastaisena. Toissijaisesti vaadimme, että asia palautetaan Tukesille uudelleen käsittelyä varten.
Taustaa
Malminetsintäalue sijaitsee suurelta osin Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueella. Suo on suojeltu ns. soidensuojelulailla (851/1988) ja asetuksella (852/1988). Lisäksi Viiankiaapa on hyväksytty Natura 2000 –verkostoon luontodirektiivin mukaisena yhteisön tärkeänä pitämänä alueena (SCI-alue). Alue on myös ilmoitettu komissiolle lintudirektiivin mukaisena erityisenä linnustoalueena (SPA-alue).
Lapin liitto on tilannut erillisselvityksen vuonna 2004 Joutsenaavan, Kokonaavan, Silmävuoman, Viiankiaavan ja Teuravuoman suolinnustosta ja selvityksessä todetaan, että luetelluista suojelualueista korkein pesimäaikaisen linnuston suojelupistearvo oli Viiankiaavalla (53,2). Direktiiveihin perustuva suojelupistearvo oli myös korkein (34,8). Eli kyse on luonnoltaan ja linnustoltaan erittäin arvokkaasta suokokonaisuudesta, jolle ei löydy Lapista korvaavaa aluetta.
Lapin Vesitutkimus Oy:n (nykyisin Ahma Ympäristö Oy) selvityksiin suhtaudumme hyvin varauksellisesti, koska edellä mainittu konsulttiyhtiö on tehnyt YVA-selvitykset mm. Talvivaaran ja Laivakankaan kaivoksille. Molemmissa on ollut mm. vesitaseongelmia. Lisäksi Suhangon laajennuksen YVA-selvityksen yhteydessä YVA-selvityksen laatija kyseenalaisti aikaisemmat Lapin Vesitutkimus Oy:n tekemät havainnot pitäen esimerkiksi korentohavaintoja (harvinaisten lajien Habrophlebia fusca –päiväkorento ja Perlodes diaspar –koskikorento) epätodennäköisinä.
Perustelut ensisijaiseen vaatimukseen
Malminetsintä aiheuttaa merkittävää haittaa luonnonsuojelualueen eheydelle ja laadulle
Luonnonsuojelulain (LSL) 15 §:n 7-kohdan (Luvanvaraiset poikkeukset rauhoitussäännök-sistä) perusteella malminetsintä on sallittua suojelualueella alueen hallinnasta vastaavan eli Metsähallituksen luvalla kunhan etsintä tehdään sen perustamistarkoitusta vaaran-tamatta. LSL 9 §:n mukaan luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella ei saa suorittaa sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen (toimenpiderajoitus).
Kaivoslain (621/2011) 11 pykälän mukaan malminetsintä ei saa aiheuttaa 1) haittaa ihmisten terveydelle tai vaaraa yleiselle turvallisuudelle; 2) olennaista haittaa muulle elinkeinotoiminnalle; 3) merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa; 4) harvinaisten tai arvokkaiden luonnonesiintymien olennaista vahingoittumista; 5) merkittävää maisemal-lista haittaa.
Merkittävyyttä on tulkittu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 2008:72 seuraavasti: ”ei ollut ennalta arvioiden objektiivisesti pois suljettua”. Päätöksessä todetaan myös, että luonnonolosuhteiden heikentymisen laadullinen ja määrällinen vaikuttavuus ovat yhtä tärkeitä.
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 5 §:n mukaan luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään.
Euroopan komission mukaan epäselvät tilanteet tulee ratkaista varovaisuusperiaatteen mukaisesti, jolloin luonnon arvoille ei koidu vahinkoa edes tulkinnanvaraisissa tilanteissa. EYTI C-127/02 tekemän ratkaisun mukaan: ”Näin ollen näyttää siltä, että kyseessä oleva suunnitelma tai hanke voidaan hyväksyä vain sillä edellytyksellä, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat varmoja siitä, ettei sillä ole haitallisia vaikutuksia kyseisen alueen koskemattomuuteen. Kun siis suunnitelmasta tai hankkeesta kyseisen alueen koskemattomuudelle aiheutuvien haitallisten vaikutusten puuttuminen on epävarmaa, toimivaltaisen viranomaisen on kieltäydyttävä hyväksymästä sitä.”
Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.9.2005 Viiankiaavan Natura 2000 –alueen hoito- ja käyttösuunnitelman. Siinä todetaan, että ”Viiankiaavan tärkeimpiä käyttömuotoja ovat poronhoito, metsästys, marjastaminen ja muu virkistäytyminen. Luonnonsuojelulain mukaisesti alueen hoidon ja käytön tärkein tavoite on luonnon suojelu, ja muiden käyttömuotojen on tuettava tätä tavoitetta. Alueen nykyisten ja suunnitelmassa esitettyjen käyttömuotojen ei katsota vaarantavan niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon.” Massiivinen malminetsintä alueella ei tue tätä tärkeintä tavoitetta.
Golder Associatesin raportissa (liite 2) luvussa 2.0 (Teoreettinen tarkastelu) luetellaan kallioperäkairausten jälkeen jäävien kairausreikien vaikutuksia alueeseen. Yhteenvedossa todetaan, että Naturan alle ulottuvien kairausreikien ei oleteta aiheuttavan ympäristölle haittaa, jos yhtiö noudattaa tiettyjä varotoimia. Lisäksi luvussa 5.0 (Jatkotoimenpide-ehdotukset) todetaan, että mikäli tietyt toimenpiteet eivät auta, suositellaan kairareikien täyttämistä betonilla. Eli kairausputkien päiden tulppaukset eivät ole varmoja menetelmiä eikä liene tutkittu, kuinka pitkään putket ja tulpat kestävät Lapin routaisessa maassa.
Yhteysviranomaisen lausunnossa (25.8.2015, s. 3/13) todetaan, että luontoon jää haitallisia aineita mm. mineraaliöljytislettä 6,4 litraa ja etoksyloitua alkoholia 0,24 litraa. ELY:n mainitsema tarkemmin määrittelemätön mineraaliöljytisle voi sisältää luvanvaraisia aromaattisia aineita. Lisäksi on otettava huomioon öljyjakeille pohjavesien ympäristölaatunormiasetus 341/2009. Jos tisleen tiheys on 1kg/l, niin yksi litra voisi pilata 20.000 pohjavesilitran laadun ja 6,4 litraa 128.000 litran laadun. Edellisellä tiheysoletusta käyttäen pintavesiä tisle voisi pilata 914.000 litraa (liite 3, -vol 2 ch 8.3b, sivu 8.3-297). Myös etyksyloidun alkoholin vaikutuksista ympäristöön etsintätoiminnassa tiedetään liian vähän. Siitä löytyy tietoa liitteestä 4 (Austaralian and New Zealand guidlines for fresh and marine water quality, taulukosta 3.4.1 sivu 3.4-10.)
Yhteysviranomaisen lausunnossa (25.8.2015, s. 7/13) todetaan myös seuraavaa: ”Luonto-direktiivin luontotyyppiraportoinnin (2007-2012) mukaan kaikkien Viiankiaavalla esiintyvien Natura-luontotyyppien suojelutaso on luokiteltu epäsuotuisaksi. Pääosalla luontotyypeistä suojelutason kehityssuunta on heikkenevä.” Vaikka lausunnossa todetaan, että pinta-alaltaan vaikutukset eivät ole suuret, ei se ole peruste heikentää entisestään luontotyyppien suojelutasoa. Lisäksi määrällisen vaikuttamisen lisäksi laadulliset vaikutukset ovat yhtä tärkeitä.
Yhteysviranomaisen lausunnossa (25.8.2015, s. 7/13) todetaan myös, että ”aikaisemmin soilla on tehty 65 kairausta, joista 47 on kartoitettu jälkikäteen, varsinaista systemaattista seurantaa vanhoilla kairauspisteiltä ja reiteiltä ei kuitenkaan esitetä”. Sama todetaan myös sivulla 9 ja lisäksi arvioidaan, että kasvillisuuden palautuminen on arvioitu muutamasta vuodesta 15 vuoteen. Ei ole yhtään varmaa, että sama kasvillisuus palautuu vaurioituneille kohdille.
Ohessa (liite 5) on myös sodankyläläisen, piirin varapuheenjohtajan Aikion lausunto kun hän osallistui ympäristöministeriön maastokatsaukseen Viiankiaavalle 6.7.2012 ja 1.10.2012. Hänen lausunnossaan todetaan, että 1.10.2012 vierailun aikana vetisellä rimmellä oli useita kuolleita pikkukaloja vedessä. Aikio arvelee, että yksi mahdollinen syy joukkokuolemaan voi olla, että kairausreiästä ylös purkautuvassa vedessä on voinut olla pienille eliöille ja kaloille myrkyllisiä määriä raskasmetalleja.
Väitämme, että toiminta Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueella voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa pitkällä aikavälillä ja lajien sekä luontotyyppien mahdollista vahingoittumista. Epävarmuutta tuo mm. apuaineiden ja mahdollisen betonoinnin vaikutukset ympäristöön, mahdolliset muutokset vesistöjen kemiallisessa ja fysikaalisessa koostumuksessa, vaikutuksista mm. ravintoketjujen kautta lintuihin, vuosia jatkuva melu- ja häirintävaikutus alueen eläimistöön, vaikutukset lintupopulaatioihin pitkällä aikavälillä, vieras- ja tulokaslajien leviämisen todennäköisyydet ja raskaiden laitteiden vaikutuksen maaperän tiiviyteen. Lisäksi isojen kairaus- ym. koneiden toiminta suojaverkkoineen ja kairausreiät yms. suojelualueella on merkittävä maisemallinen haitta, jota on kestänyt jo 10 vuotta, siksi malminetsintätoimia ei voi enää jatkaa Viiankiaavalla. Perusteluina viittamme myös valituksen lopussa lueteltuihin viimeisimmän Natura-arvioinnin puutteisiin.
Aikaisempia lupamääräyksiä on rikottu
Tukes toteaa päätöksessään, että aikaisemmin vuosina 2004, 2009 ja 2010 myönnetyistä luvista ei ole valitettu. Niistä ei valitettu, koska alussa malminetsintä oli paljon vähäisempää kuin nykyisin ja valitus on nyt ajankohtainen, koska yhtiö on rikkonut aikaisempia lupamääräyksiä.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry (nykyisin Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry) on valittanut ensimmäisen kerran Tukesin myöntämästä jatkoluvasta syyskuussa 2012, koska paikallisilta tuli viesti ja valokuvia (liite 6), että etsintätyö on jättänyt ikävät jäljet alueelle. Asiaa tutkittiin ja yhtiö silloinen toimitusjohtaja Bo Långbacka myönsikin, että yhtiö on kairannut alueella sulan maan aikana. Alla on ote Ajankohtaisessa kakkosessa 21.8.2012 olleesta jutusta (koko juttu liitteessä 7).
Sodankyläläiset luontoaktivistit Riikka Karppinen ja Seppo Aikio löysivät toukokuussa Viiankiaavan Natura-alueelta telaketjun jälkiä, katkottuja puita, kairausjälkiä ja -jätteitä. ”Kuvasimme todisteet ja ilmoitimme asiasta valvoville viranomaisille. Ikävä vain, että he eivät oikein uskoneet meitä.” Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Bo Långbacka myöntää, että yhtiö on kairannut sulan maan aikana Viiankiaavan Natura-alueella. ”Kairasimme siellä muutaman kerran viime syksynä. Saimme luvan maan omistajalta Metsähallitukselta”.
Tukes toteaa päätöksessään (s. 2), että Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen puoltavien lausuntojen jälkeen Tukes katsoi voivansa muuttaa voimassa olleen valtauksen 7812/1-5 lupamääräystä 10 ja sallia kesäaikaiset kairaukset osalla aluetta. Katsomme, että Metsähallitus ja Lapin ELY-keskus ovat ylittäneet valtuutensa myöntämällä kairausluvan sulan maan aikaan vastoin Ympäristöministeriön 1.12.2010 antamaa lupaa YM5/5721/2010.
Edellä mainitussa Ympäristöministeriön päätöksessä (YM2/5721/2010) todetaan mm. että ”Tutkimussuunnitelman mukaisesti toteutettuna suunnitelluilla tutkimuksilla Viiankiaavan Natura-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei merkittävästi heikennetä, mikäli toimenpiteet toteutetaan maan ollessa lumipeitteinen ja jäätyneenä. Lisäksi syväkairausta ja pohjamoreeninäytteenottoa ei tule suorittaa uhanalaisten eliölajien esiintymäpaikkojen välittömässä läheisyydessä.”
YM:n edellyttää päätöksessä myös, että ”toiminnanharjoittaja seuraa uudistetun syväkairaustekniikan vaikutuksia ja ilmoittaa havainnoista kunkin maastokauden lopulla Metsähallitukselle ja tarvittaessa korjaa mahdollisia haittoja Metsähallituksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan tulee kuvata tutkimuksia seuraavana kesänä kaikki kairausreiät ja toimittaa kuvat sijaintitietoineen Lapin ELY- keskukselle ja Metsähallituksen Lapin luontopalveluille.”
Lisäksi Metsähallituksen Luontopalvelut edellyttää 15.2.2012 annetussa päätöksessään 214/662/2012, että puustoisilla luontotyypeillä kulkureitit tulee suunnitella huolellisesti niin, ettei synny puustovaurioita ja yhtiöllä on raportointivelvollisuus. Lisäksi todetaan, että maastotöissä mahdollisesti aiheutuneista maasto- ja puustovaurioista tai muusta vahingosta on ilmoitettava 31.5.2012 mennessä.
Yhtiö ei ole seurannut ja raportoinut kairauksien vaikutuksia suojelualueeseen kausilta 2009-2010 ja 2010-2011. Kaudelta 2011-2012 ne tehtiin, koska luonnonsuojelupiiri valitti asiasta. Asian toteaa ELY-keskuksen ylitarkastaja Ari Neuvonen Ajankohtainen kakkonen –jutussa (liite 7). Lisäksi liitteen 6 kuvat osoittavat, että puustoa on kaadettu ja kaatunut eikä niistä ole raportoitu.
Huomautamme myös, että yhteysviranomainen toteaa 14.9.2012 antamassaan lausunnossa LAPELY/109/07.01/2012 seuraavaa: ”Lapin ELY-keskus haluaa kiinnittää lupaviranomaisen huomion siihen, että kaivosyhtiön toiminta Viiankiaavan Natura-alueella on ollut laajempaa kuin mitä Natura-arvioinnin hankekuvauksessa on kuvattu. Kairauksia on jatkettu vuosina 2010-2011 ja 2012-2013 ja niiden yhteismäärä Sakatin alueella on yli 90 syväkairausta. Lapin ELY-keskuksen mukaan on ongelmallista, että toiminnan yhteisvaikutuksia Viiankiaavan Natura 2000 –alueen luontoarvoihin ei ole arvioitu (LsL 65 §).”
Tukesin verkkosivuilta ei löydy 13.5.2012 tehtyä päätöstä, jossa muutetaan valtaus-päätöstä 7812/1-5 lupamääräyksen 10 osalta. Epäilemme, että muutoksesta ei ole kuulutettu asianmukaisesti. Osallisten pitää pystyä luottamaan siihen, että kun kaivosviranomainen ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen päätösvaltainen viranomainen tekevät päätöksensä, ne pitävät. Niiden perusteella osalliset päättävät, ovatko lupamääräykset riittäviä vai valitetaanko niistä.
Olemme lähettäneet 25.11.2015 TEM:n kirjaamoon asiakirjapyynnön, jossa pyydämme lähettämään sähköisesti KTM:n 17.8.2004 myöntämän ja TEM:n 7.7.2009 sekä 22.9.2009 päivätyt valtauspäätökset Anglo American Exploration B.V.:lle valtausalueista Sakatti 1-5. Emme ole niitä vielä saaneet, joten meiltä on vielä tekemättä em. valtauslupien lupamääräysten läpikäynti. Mahdollisesti täydennämme vielä valitusta, kun ne saamme.
Syväkairauksia suojelualueen rajalla suojelualueen alle ilman malminetsintälupaa ja Natura-arviota
AA Sakatti Minin Oy on kairannut Natura-alueen rajalla, alueen ulkopuolelta viistoon Natura-alueen alle ainakin 25 syväkairausreikää. Asiasta käytiin viestinvaihtoa yhtiön, Tukesin ja ELY-keskuksen kanssa (liite 8), jossa yhtiö väittää kairanneensa vain yhden reiän Natura-alueen alle ja saaneensa siihen luvan. Metsähallitus vahvistaa, että se on antanut luvan. Käsittääksemme lupa on vain yhdelle kairausreiälle. Kuitenkin AA Sakatti Mining Oy:n Golden Associatesilta tilaamassa raportissa (liite 2) todetaan selvästi, että kairauksia on tehty 25 kappaletta ja yhtiön toimitusjohtaja Jukka Jokela myöntää asian myös Helsingin Sanomien artikkelissa (liite 9). Golden Associatesin raportoi, että heidän tutkimat 25 syväkairausreikää on tehty vuosina 2012 ja 2013. Paikallisen ilmoituksen mukaan alueella on kairattu vielä vuonna 2014 maaliskuun lopulla, joten kairausreikiä voi olla enemmänkin kuin 25 kappaletta.
Kaivoslain 9 §:n mukaan muuta kuin vähäistä etsintää voi tehdä myös maanomistajan luvalla. Kuitenkin kaivoslain 11 § mukaan etsinnästä ei saa aiheutua merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa, harvinaisten tai arvokkaiden luonnonesiintymien olennaista vahingoittumista tai merkittävää maisemallista haittaa. Luonnonsuojelulain 65 § edellyttää, että Natura 2000 –alueilla ja niiden läheisyydessä harjoitettavassa toiminnassa on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteillä merkittävästi heikennetä alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Lisäksi kaivoslain 173 §:n mukaan malminetsintäalueen rajat luetaan syvyyssuuntaan pystysuorasti.
Väitämme, että AA Sakatti Mining on rikkonut toiminnallaan sekä luonnonsuojelulakia että kaivoslakia. Kaivoslain 61 §:n mukaan jatkolupaa ei voi myöntää, jos hakija on laiminlyönyt kaivoslain velvoitteita. Maanomistajan luvalla ei voi kairata viistoon toisen maanomistajan alueelle etenkin kun kyse on suojelualueesta. Metsähallituksen aluepäällikönkään lupa asiaan ei riitä, koska Natura-arviointia ei ollut tehty. Lisäksi käsittääksemme lupa on ollut vain yhdelle kairausreiälle. Kun suuret kairauskoneet kairaavat soidensuojelu- ja Natura-alueen läheisyydessä lähes vuorokauden ympäri, koituu siitä merkittävää maisemallista haittaa ja luonnonrauhan rikkoutumista suojelualueella.
AA Sakatti Mining Oy:n luotettavuus ja valvonta
Kokemuksemme mukaan AA Sakatti Mining on antanut koko ajan virheellisiä tietoja mm. viistoonkairauksesta ja toimenpiteiden määristä. Lisäksi emoyhtiöllä Anglo Americanilla on sekä ympäristö- että ihmisoikeusrikoksia ympäri maailmaa (liite 10). Siksi emme usko, että AA Sakatti Mining Oy toimii nytkään lupaehtojen mukaisesti. Tämän mahdollistaa myös Tukesin lepsu ote yhtiöiden toimintaa kohtaan sekä ELY-keskusten resurssien puute valvoa suojelualueilla tehtäviä toimenpiteitä.
Perustelut toissijaiseen vaatimukseen
Vaadimme, että Tukes kuuluttaa malminetsintähakemuksen uudelleen, koska nähtävilläoloaikana ei ollut vielä valmistunut yhteysviranomaisen lausunto Natura-selvityksistä. Huomautamme asiasta mielipiteessämme, jonka jätimme kuulutuksen johdosta (liite 11). Lisäksi vaadimme lupamääräyksien muuttamista seuraavien lupamääräysten osalta.
4. Jätehuoltosuunnitelma
Mawson Oy:n tilaaman Natura-arvion mukaan syväkairaus tuottaa kivipölyä 500-1000 kg kairattua 100 m kohden. Viiankiaavan 22.2.2012 päivätyn Natura-arvion mukaan kairaus-nopeus on n. 40 m/vrk. ELY-keskuksen Natura-lausunnossa todetaan, että keskimääräinen kairaussyvyys isoilla kairauskoneilla on yli 800 m ja pienemmillä n. 350 m. Eli kun keskimääräinen kairausreikä on 575 m ja kairausreikiä on 220 kappaletta, kertyy kairaus-soijaa 632.500 – 1.265.000 kg. Tämä ei ole ihan vähäinen määrä etenkin kun kyse on suojelualueesta, joten jätehuoltosuunnitelma pitäisi olla. Lisäksi siinä on kerrottava mitä tehdään kaikille muulle jätteelle, jota syntyy toiminnassa.
8. Kaivoslaissa kielletyn seurauksen syntymisestä
Kaikki kairausreiät on tulpattava, koska niihin voi pudota pieneläimiä.
Lupamääräyksessä todetaan, että kairauksessa käytetty jäähdytysvesi on pyrittävä kierrättämään suljetussa systeemissä ja vesi on otettava ensisijaisesti lähimmästä kairausreiästä. Kairauksen jäähdytysveden tarve on 30-40 l/min. eli 57,6 m3/vrk. Aikaisemmissa lupamääräyksissä edellytettiin, ettei vettä saa ottaa alueen pienvesistä. Määräys on puutteellinen ja antaa yhtiölle mahdollisuuden käyttää lähialueen vettä. Nautra-arvioinnissa ei ole mukana suunnitelmaa vedenotosta. Vaadimme, että sellainen täytyy tehdä.
9. Yleinen ja yksityinen etu
Tukesin tulee antaa tarkat ohjeet lupamääräyksissä eikä viitata tehtyyn Natura-arviointiin etenkään kun se ei ole päätöksen liitteenä.
12. Haittojen vähentäminen erityisellä poronhoitoalueella
Mistään ei käy ilmi, että Tukes on järjestänyt Oraniemen paliskunnan kanssa poronhoito-lain edellyttämän viranomaisneuvottelun.
13. Natura-arviointi
Alla on lueteltu Natura-arviossa havaittuja puutteita tai
ELY esittää melua vähentävien tekniikoiden kehittämistä ja hyödyntämistä, mikäli mahdollista. Meluvaikutuksia ei ole otettu huomioon tarpeeksi lupamääräyksissä.
Yhteisvaikutusten arviointi muiden hankkeiden kanssa ei ole tehty. Keskeneräisten hankkeiden vuoksi ei ole tarvittavia tietoja vaikutusten arvioimiseksi.
Pieniä vaikutuksia lettoihin syntyy suunnitellusta toiminnasta varmasti, erityisesti lettojen puustoisille osille. Hankealueen letot muodostavat yhden Viiankiaavan tärkeimmistä uhanalaisten kasvilajien keskittymistä. Lajistollisesti arvokkaat osat on rajattu pois hankkeen toiminnan lähialueelta. Natura-arvio: Itse kairauksen, kairaussoijan ja apuaineiden aikaansaamien vaikutusten seurauksena kasvillisuus kairausreiän kohdalta häviää ja sen välittömässä lähiympäristössä muuttuu, heikkenee eriasteisesti tai häviää.
Kairaustoiminnasta aiheutuu maaperän ja kasvillisuuden tallautumista, tiivistymistä ja kulumista kairausalueen ympärillä ja kulkureiteillä. Talviteillä ja kairauspisteillä vaikutukset ovat hyvin samankaltaisia, joskin kairauspisteillä tallausvaikutus on pitkäkestoisempaa ja sitä aiheuttaa moottorikelkkojen ja kairakoneiden lisäksi myös kävellen liikkuminen.
Natura-arvioinnissa apuaineiden vaikutuksia arvioidaan normaalitilanteessa, häiriötilanteita ei käsitellä
Apuaineet: epävarmuuksina puutteelliset kemikaalitiedot ja tarkkojen maaperä- ja pohjavesitietojen puuttuminen
Suomessa puustoiset suot –luontotyypin suojelutason kokonaisarvio oli vuonna 2013 luokassa ’epäsuotuisa, riittämätön’, ja kehityssuunta ’heikkenevä’. Tälle luontotyypille on jo tehty ja suunnitteilla lisää kairauksia vaikka pienen osan luontotyypistä arvellaan heikentyvän voimakkaasti (yhteensä 0,0052 ha).
Kiiltosirppisammaleeseen, joka on uhanalainen ja rauhoitettu, voi kohdistua heikentäviä vaikutuksia. Aiemmalla toiminnalla on voinut olla joka tapauksessa yksittäisiä esiintymiä heikentävä vaikutus. Lajin suojelun taso on Suomessa epäsuotuisa riittämätön. Sakatti 1−5 malminetsintäalueelle ja sen ympäristöön sijoittuu joka tapauksessa erittäin merkittävä lajin esiintymisalue koko Natura-alueen ja tunnetuilta osin myös koko Suomen Natura-verkoston mittakaavassa
Natura-arvioinnin liitteenä ei ole hyönteistutkimusta, mutta tutkimusten mukaan Sakatti 1-5 –malminetsintäalueen rimpiletoilta tavattiin mm. vastikään tieteelle uutena kuvattua lajia Neoplatyra noorae (Salmela & Suuronen 2014) sekä Euroopalle uutta lajia Leia nigricornis (Polevoi & Salmela painossa) (Salmela Jukka, kirjallinen tiedonanto 24.2.2015 ).
Varaamme itsellemme oikeuden täydentää valitustamme myös muilta osin jatkossa.
Rovaniemellä 27.11.2015
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n puolesta
Tuomi-Tuulia Ervasti Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri
LIITTEET
Tukesin 28.10.2015 antama päätös ML2012:0036
Golden Associatesin raportti 19.2.2014: Natura-alueen ulkopuolelta kairattujen kallionäytekairausten vaikutus Natura-alueeseen
Australian and New Zealand guidlines for fresh and marine water quality, WQG vol 1 – Aquatic esosystems ch 1 to 7
Australian and New Zealand guidlines for fresh and marine water quality WQG vol 1 – Aquatic esosystems ch 8
Seppo Aikion lausunto maastokatsauksilta 6.7.2012 ja 1.10.2012
Valokuvia 2012 malminetsinnän jäljistä
Yle:n Ajankohtainen kakkonen artikkeli 21.8.2012
Viestinvaihtoa eri viranomaisten kanssa joulu 2013 – huhti 2014
Helsingin Sanomien artikkeli 13.7.2014 viistoonkairauksesta
Track regord Anglo Americanista
Piirin mielipide 25.6.2015 malminetsintähakemuksesta