Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Lapin piiri

Lappi
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Rovaniemen ja Itä-Lapin maa­kun­ta­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta

Viite              Lausuntopyyntönne 14.12.2015 240/10.02.00/2015

Lausunto Itä-Lapin ja Rovaniemen maakuntakaavaehdotukseen

 

Yleistä

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (myöhemmin yhdistys) kiittää mahdolli-suudesta lausua Itä-Lapin ja Rovaniemen maakuntakaavasta. Yhdistys on huolissaan useista kaavaehdotuksessä esille tulleista asioista, erityisesti kaavan pyrkimyksistä sijoittaa maankäytöllistä toimintaa Natura-alueille. Yhdistys pitää näitä toimia olemassa olevan maankäyttölainsäädännön vastaisina.

Merkille pantavaa on myös, että kaavassa ei ole yhtään luo-merkintää, joilla osoitettaisiin uusia suojelualueita esimerkiksi suojelemaan Lapin viimeisiä suojelemattomia aarniometsiä. Lapin liiton asenneilmapiiri Lapin luontoa kohtaan on hämmästyttävän tyly kun ottaa huomioon kuinka suuri merkitys Lapin ainutlaatuisella ja puhtaalla luonnolla on matkailulle, Lapin ainoalle kasvavalle elinkeinolle.

 

MRL ja menettelytapavirheet

Yhdistys pitää kaavaa puutteellisesti ja virheellisesti valmisteltuna eikä se täytä MRL:n asettamia sisältövaatimuksia.

MRL:n mukaan maakuntakaavan ehdotus on asetettava nähtäville ja siitä on pyydettävä lausunnot. Kaavassa on sovellettu lausuntoja pyydettäessä lainsäädäntöä, joka ei ole kaavasuunnittelun aikaan voimassa. Lainmuutos astuu voimaan vasta 1.2.2016 lausuntoajan jälkeen, eikä sitä voida soveltaa nyt käynnistettyyn kaavamenettelyyn. Maakuntakaavaa valmisteltaessa ei ole noudatettu MRL:n vaatimuksia ja kaava tulee siten palauttaa uudelleen valmisteluun. Mikäli kaavan nähtäville asettamista ei uudisteta, on lausuntoaikaa uuden lain perusteella jatkettava 1.2.2016 jälkeen kuulutettavalla uudella lausuntokierroksella ja kuukauden lausuntoajalla MRL muutoksen mukaisesti.

Allashankkeen kaavaratkaisun perusteena on käytetty Kemijoen vesistöalueen tulvariskinen hallintasuunnitelmaa, jota laadittaessa ei ole vertailtu vaihtoehtoja eikä laadittu Natura-arviointia LSL mukaisesti. Tämä tarkoitushakuinen menettely jättää LSL kannalta merkittävän vaiheen, eli vaihtoehtojen vertailun, tekemättä. Tulvariskien hallintasuunnitelma ei ole lainvoimainen, eikä sitä voida käyttää maakuntakaavan perusteena.

 

Natura-arvioinnit osana maakuntakaavaa

Vaikka Natura-arvioinneista on pyydetty lausunnot kesäkuuhun mennessä, lausumme jo tässä vaiheessa tärkeimmiltä osin asiasta.

 

Kemihaaran (Vuotoksen) tulvasuojelualtaan Natura arviointi

Aluksi huomautamme, että vaikutusten arviointia ei ole tehty siinä laajuudessa kun erilaisia vaikutuksia on oletettavissa. Vaikutukset ulottuvat ylävirtaan koskiensuojelulailla suojellulle alueelle ja alavirtaan Perämerelle, ja huomattavan suurien kasvihuonekaasujen päästöjen välityksellä ilmastoon. Kemihaaran soiden aluetta on hoidettu lintu- ja luontodirektiivin vastaisesti, sillä osa lajeista on taantunut metsien hakkuiden seurauksena, ja etenkin metsälajien huono tila kuvaa suojelun puutteita. Lintudirektiivi edellyttää lajien ja myös metsäisten biotooppien suojelua, ennallistamista ja aikaansaamista sekä suojelualueella että sen välittömässä läheisyydessä.

Alueen luonnontilan selvitykset ovat puutteelliset, eikä niissä oteta huomioon tilannetta, että Kemihaaran soiden alueella pesii 2-3 kalasääkseä, lisäksi esiintyy 1-2 majavaa, 2-3 saukkoreviiriä, jokirapu, pikkunahkiainen, järvinahkiainen sekä erikoisuutena harvinaisesti puussa pesivä muuttohaukka.

Kasvillisuuskartoituksissa on vakavia puutteita, tai niitä ei ole tehty, johon puutumme jatkossa. Tarkastelussa ei ole myöskään huomioitu metsätalouden ja suunnitellun altaan yhteisvaikutuksia ja niiden vaikutuksia erikseen.

Kalojen vaelluksia ei ole arvioitu, eikä vesipuitedirektiivin edellyttämää hyvän tilan saavuttamista. Kalojen vaelluksia alueella ovat ainakin ahvenen nousu, mateen ja hauen vaellukset sekä kuoreen ja harjuksen vaellukset tavanomaisten vaelluskalojen lisäksi.

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman käyttäminen perusteena ei ole relevanttia sillä suunnitelma ei ole lainvoimainen. Em. suunnitelmaa laadittaessa on esitetty vaihtoehtoisia tulvantorjunnan keinoja sekä tulvariskien määrittelyn arvoja, joiden perusteella altaan rakentamien ei ole ainoa vaihtoehto.

Natura-arvioinnissa on jäänyt huomiotta, että merkittäville tulvariskialueille on koko Suomessa ja etenkin Lapin maakunnan sisällä asetettava tasapuolisesti 1/100 tulvariskit. Perustuslain mukaisesti ihmisten oikeus lain edessä on oltava samanlainen ja tulvariskien arviointi, 1/250 Rovaniemellä ja Kemijärvellä sekä 1/ 100 Kittilässä ja muualla maakuntakaavan alueella, aiheuttaa sen, että tulvariskien torjuntatoimet aiheuttavat huomattavia haitallisia vaikutuksia vesiluonnossa, eikä tulvariskien hallintasuunnitelmaa siten tule käyttää Natura-arvioinnin perusteena. Kaavaratkaisussa ei ole perusteltu sitä, miksi 1/100 tulvapenkereet on jätetty Rovaniemeltä arvioinnista pois. Huono hyväksyttävyys ei ole laillinen peruste, sillä kaavassa täytyy sovittaa yhteen eri toimenpiteet niin, ettei luonnolle aiheudu haittaa.  Esimerkiksi Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa on päädytty siihen, että penkereiden korottaminen Ivalon kohdalla on ylivoimaisesti halvin ja toimivin ratkaisu.

Olennaista on, että tulvasuojelulle on olemassa vaihtoehtoja, joita ei ole suunnitelmassa tuotu esille, eikä arvioinnissa huomioitu. Jo yksin luonnolle ja vesien laadulle kaavaratkaisusta aiheutuva haitta on niin suuri, ettei kaavaa tule hyväksyä. Natura-arvioinnissakin on perusteltu allashanketta sillä, että allas tulvariskien hallintakeinona ei vaadi yhteiskunnalta rahallista panostusta. Näinhän ei ole, koska esimerkiksi tehty Natura-selvitys on tehty yhteiskunnan varoilla.

 

Turvetuotantopotentiaalisista alueista (eot) poistettava luonnontilaiset suot

Kaavassa on varattu turvetuotantoon myös luonnontilaisia soita. Merkinnät luonnontilaisilta soilta on poistettava. Luonnontilaiset suot on merkittävä kaavaan keväisten tulvavesien pidättäjänä, niiden toimiessa pysyvänä luonnontilaisena tulva-altaana. Tulvasuojelun kannalta tulvien ennalta ehkäiseminen säilyttämällä suoalueet luonnontilassa on ehdottoman järkevää. Luonnontilaiset turvealueet toimivat samalla vedenlaadun parantajina ja niiden säilyttäminen on myös vesipuitedirektiivin velvoitteen mukaista.

 

Natura arviointi ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

VAT: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä.

On huomattavaa, että KHO on jo todennut, ettei Rovaniemelle tule osoittaa rakentamista alle 1/100 vuodessa tapahtuvan tulvan alapuolelle.  Tämän rajan nostaminen olisi kohtuutonta Rovaniemellä, johon kaavassa esitetty ratkaisu johtaa. Rakentamisen alimmat korkeudet Rovaniemellä on otettava 1/100 mukaisesti riittävällä varmuusvaralla myös maakuntakaavamääräyksiin, muuten kaava ei täytä VAT määräyksiä.

VAT: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt.

Vuotosjoki on arvioitu erityisen merkittäväksi ja kunnostusta vaativaksi vesistöksi vesienhoidon yhteydessä ensimmäisellä vesienhoitokaudella. Viranomaisten on suunnitelmia, kuten maakuntakaavaa, laatiessaan pyrittävä parantamaan joen veden laatua ja ekologisia ominaisuuksia.

Kasvihuonekaasujen vähentämistä ei arvioinnissa ole käsitelty. Suunnitellusta altaasta nousee mm. metaania, joka on merkittävimpiä kasvihuonekaasuja, eikä esitys siten hillitse kasvihuonekaasujen päästöjä VAT:den mukaisesti. Tulvasuojeluallas-merkintä on poistettava Natura-alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä.

 

Sallatunturin Natura-arviointi

On huomioitava että Sallatunturiin suunnitellulle maankäytölle on olemassa vaihtoehtoja, eikä suunniteltu ratkaisu ole matkailukeskuksen edun mukaista. Esitys ei ole myöskään alueen luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta mahdollinen sen uhatessa juuri niitä arvoja, joita varten alue on suojeltu. Laskettelurinteen rakentaminen ei ole peruste Naturasta poikkeamiselle. Sallatunturilla on jo runsaasti laskettelurinteitä, eikä niiden lisärakentamisella voida perustella matkailun perusteena olevan suojellun metsäalueen tuhoamista.

 

Haikara-aavan Natura-arviointi

Huomattavaa on että suojelua ei ole toteutettu hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Soidensuojeluohjelma on alueella osittain toteuttamatta, ja suojelumerkintä tulee maakuntakaavassa merkitä suojelurajauksen mukaisesti eli laajimman mukaisesti. Kaavakartasta ei voida päätellä, onko näin menetelty, ja asiaa tulee selventää.

Melun leviämisen arviointia ei ole tehty alueen suunnitellun käytön mukaisesti, joten emme voi lausua tässä vaiheessa kattavasti puutteellisesta kaava-aineistosta. Kaavan laatijan on liitettävä suunnitellun käytön mukaiset meluselvitykset kaava-aineistoon ja asetettava kaava uudelleen nähtäville sekä varattava yhdistyksellemme tilaisuus antaa lausuntomme. Melun leviäminen on tutkittava myös C-äänenpainetasolla tai muulla sopivalla mitta-asteikolla, jossa matalien ja infraäänien leviäminen tulee kattavasti esille. Matalien taajuuksien esiintyminen ja vaikutukset ihmisille ja luonnon eläimille on arvioitava.

Mikäli aluetta laajennetaan, on maakuntakaavassa asetetulle ampuma-aluevarauksel-le asetettava metsän käsittelylle kielto, koska alueen pääkäyttötarkoitus on esitetty, ja se on muu kuin metsätalous. Euroopassa ampuma-alueet ovat osin arvokkaita luonnonympäristöjä nimenomaan metsien ja runsaan eläimistön ansiosta. Saksan mm. suurimmat susitiheydet ovat ampuma-alueilla ja niiden läheisyydessä, ja se on myös Suomessa ainutlaatuinen mahdollisuus.

 

Natura-alueita koskevasta selvityksestä

Maakuntakaavan tarkoitushakuiset ja MRL:n vastaiset tavoitteet, jotka ovat läpileikkaavia kaikissa kaavaratkaisuissa, ovat nähtävillä selvityksen alussa:

 

3.3 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET

 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa käsiteltävistä keskeisistä asioista seuraavat liittyvät tässä selvityksessä käsiteltäviin maankäyttöratkaisuihin:

1) Ilmastonmuutoksen huomioiminen tulvariskien hallinnassa

2) Energiantuotanto, erityisesti vesivoima ja vesivoimaan perustuvan säätövoiman lisääminen

3) Matkailun kehittäminen.  Matkailuelinkeinon paikallinen merkitys korostuu erityisesti syrjäisillä alueilla sijaitsevissa matkailukeskuksissa. Alueiden elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa tiiviillä yhteistyöllä Norjan, Ruotsin ja Venäjän Barentsin alueiden sekä koko arktisen alueen kanssa (Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet). Matkailutoiminnot muodostavat omat vyöhykkeensä. Matkailun ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Itä-Lappia ja Kuusamoa yhdistää maakunnan rajan ylittävänä yhteistyöalueena erityisesti matkailullisesti tärkeä Koillis-Suomen käytävä.

4) Puolustusvoimien tarpeiden huomioiminen

Asetetut tavoitteet eivät vastaa MRL:ssa annettuja sisältötavoitteita. Maakuntakaavalla on tarkoitus yhteensovittaa eri toimintoja. Kaavassa ollaan vahingoittamassa luontokohteita siten, että toisella alueella voidaan rakentaa ja toimia vastoin valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteita.

Lausuntomme asetettuun tavoitteeseen:

  • Ilmastonmuutokseen varautuminen kaavassa on oltava läpileikkaava teema, eikä sitä voi käyttää suunnitellulla tavalla tulvariskien hallintaan. Tulvasuunnitelmaa ei ole hyväksytty, eikä se ole lainvoimainen, joten sen tavoitteita ei voida käyttää kaavoituksessa perusteluina.
  • Energiantuotannossa ja sen kestävyydessä on huomioitava kestävä energiantuotanto, kuten tuuli- ja aurinkoenergia ja sille varatut alueet. Säätövoiman tarve vähenee, eikä sen tuotanto vaadi vesivoiman lisärakentamista. Säätövoiman tuotannon monimuotoisuus kehittyy, eikä suuria luontoa pilaavia ratkaisuja tarvita oletetun säätöenergian tarpeen tyydyttämiseen. Vesivoiman lisääminen maakuntakaavan tavoitteena ei täytä kaavan sisältövaatimuksia.
  • Matkailun kehittäminen on kaavassa esitetty tavoitteellisena luonnon tuhoamisena Natura-alueiden hävittämisen muodossa. Matkailija arvostaa koskemattomia metsiä ja luonnon monimuotoisuutta niin pienissä matkailukeskuksissa kuten Sallatunturilla ja Savukoskella, kuten myös suuremmillakin Pyhätunturilla ja Ounasvaaralla. Lasketteluun ei pidä osoittaa alueita suojelualueilta, vaan alueen säilyttäminen entisellään on matkailun ja koko suunnittelualueen etu.
  • Puolustusvoimien toiminta aiheuttaa päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään. Vuosikymmeniä jatkuneen ammunnan seurauksena metallien ja räjähdysainejäämien on havaittu kertyvän pohjavesiin ja maaperään. Euroopan suurimman ampuma-alueen varaamien maakuntakaavassa luontoa tuhoavaan ammuntakäyttöön on kompensoitava luonnolle vastaavalla alueella samoin kuin itse ampuma-alueella tehtävillä toimilla. Ampuma-alueelle on annettava kaavamääräys metsien hakkuukiellosta, ja uhanalaisten eliölajien rauhoittamisesta alueella. Alueen pääkäyttötarkoitus on niin raju, ettei muuta luonnon tuhoa alueella tule sallia. Ampuma-alueesta saataisiin kaavassa muodostettua koko alueen merkittävin viheryhteys ja suuri luonnon askelkivi uhanalaisten lajien leviämiselle ja kululle Venäjän ja Ruotsin väillä. Alueen merkittävin viheryhteys on kaavaan merkitsemättä sillä Rovajärven ampuma-alueen maankäyttö on ratkaistu kaavan valmistelussa puolustusvoiminen käyttöön, mutta suojelevat kaavamääräykset puuttuvat.  Alueella ei tule harjoittaa tehometsätaloutta luonnolle aiheutetun haitan minimoimiseksi. Se on myös merkittävä etu porotaloudelle.

Huomattavaa on, että kaavassa on esitetty puolustusvoimien käytössä oleville alueille erilaisia kaavamerkintöjä, joiden sisältö osoittautuu luontoa ja muuta luonnonkäyttöä haittaavaksi kaikissa tapauksissa.

 

Kaavan taustaselvitykset ja niiden puutteet

Missään ei arvioida, miten Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen laajennus koillissuuntaan vaikuttaa Pyhä-Luoston kansallispuistoon.

Maakuntakaavan taustaselvityksen lähdeviitteissä ei mainita Suomen ympäristö 6/2015 julkaisua Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Lapissa. Kaavoittajan tulee tarkistaa, ettei kaavakartalla ole esimerkiksi merkitty maa-ainesottoalueeksi alueita, jotka on mainittu em. julkaisussa.

Hiljaiset alueet puuttuvat kokonaan maakuntakaavasta. Vaikka hiljaisuus on useimmille lappilaisille nykyisin itsestäänselvyys, kannattaa niiden lisääntyvä kysyntä jo tiedostaa ja valvoa, että Itä-Suomeen turvataan myös kaavoituksella hiljaisia alueita. Myös ”pimeät alueet” ovat yksi tulevaisuuden matkailutrendejä ja Lapissakin kannattaa panostaa tähän meille itsestäänselvyyteen (http://darksky.org/idsp/).

 

Majavan palauttaminen ja metsäojien tukkiminen

Rovaniemen yläpuolelle on kaivettu yli 100.000 km metsäojia, jotka lisäävät valumaherkkyyttä ja siten tulvahuippuja. Majavan (euroopanmajava) palauttaminen vähäjärviselle ja metsätalouden pilaamille valuma-alueelle olisi luonnonmukaista tulvanriskien torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä.

Metsäojien tukkimisen tavoitteena tulee olla 50 % kunnostus vuoteen 2020 mennessä. Kaavamääräyksiin on lisättävä, ettei uusia metsäojia tule kaivaa, ja ojikkoalueiden mahdollisimman suureen ennallistamiseen on pyrittävä. Turvemaiden käyttö metsätalouteen pilaa pintavesiä, ja vesien hyvään tilan saavuttaminen tulee olla myös maakuntakaavan tavoite. Alueen majavakartoitus puuttuu. Vuotoksen, Savukosken ja Sallan alueen Venäjältä alueelle tulevat euroopanmajavat tuottavat merkittäviä ekosysteemipalveluita koko kaava alueelle. Kaavaan on lisättävä suunnittelumääräys, että viranomaisten on tuettava euroopanmajavan palauttamista alueelle.

 

Kalasto

Kalastoselvityksiä ei ole tehty tai selvitykset ovat vanhentuneita, eivätkä perustu vesiekologian tuntemukseen. Veden laatu riippuu maankäytöstä ja tätä ei ole huomioitu maakuntakaavassa. Sakari Kännön (1985) arvio taimenen vaellusten vähäisyydestä ei perustu tutkimukseen. Tuon ajankohdan jälkeen on koko Kemijoen vesistöalue kokenut suuria muutoksia. Kolmesta alueen joesta kaksi on tuhottu (Kitinen ja Luiro) ja kaavassa suunnitellaan kolmannen jokisysteemin tuhoamista.

Kitinen padottiin vuonna 1990, ja uitto lakkasi vuonna 1992. Kitisen patoamien sulki Kitiseen nousevilta kaloilta kutureitit. Taimen, siika, harjus, ahven, kuha, hauki, made, kuore, säynävä, nahkiaiset ja lisäksi muut taloudellisesti vähemmän arvokkaat kalalajit menettivät kulkuyhteyden lisääntymisalueilleen. Uiton lakkaaminen lopetti Luiroon juoksutettavan lisäveden ja kuivatti sen huonoon ekologiseen tilaan. Luiron merkitys vaeltavien kalojen elin- ja lisääntymisalueena heikentyi. Luirojoen kalataloudellinen kunnostus on tehty uiton päättymisen jälkeen, mutta se ei auta Luiroa, jos sinne ei saada vettä.

Vuosina 1999-2000 Kitiselle on kotiutettu jokirapu (Astacus astacus) Lapin kalatalouskeskuksen (kalatalousjohtaja Olli Tuunainen, kunnanjohtaja Pauli Laurila) toimesta. Istutus on onnistunut ja rapu lisääntymisessään ja on jo vuonna 2005 levittäytynyt niin Luiroon kuin Yli-Kemille ja 2010 Vuotosjoelle.  Taimen ja kuha vaeltavat Kemijärvestä ylöspäin.

Yli-Kemillä elävä puronieriä ei ole alkuperäislaji, vaan istutettu haitallinen vieraslaji, jonka leviäminen on todennäköistä jos allas rakennetaan. Yli-Kemillä elää alkuperäinen rautu (Salvelinus alpinus) jääkaudenaikaisena reliktinä. Laji on vahvistettu vuonna 2000 (Graig Primmer, Helsingin Yliopisto). Lajin esiintymisalueet on merkittävä kaavaan kalastusrajoitusalueena. Joen merkitys on noussut huomattavasti vuodesta 1989 ja on kiistatonta, että Kemijärven kalojen elinolosuhteiden ja lisääntymisen kannalta Yli-Kemi on korvaamaton. Missään muualla Suomessa ei ole jäljellä yli 200 ha poikastuotantoaluetta yhdistettynä 200 km:n pituiseen jokisysteemiin ja suureen yli 200km2 järvialtaaseen. Kalastoselvityksissä olevien virheiden takia kaava on palautettava valmisteluun.

 

EU:n luontodirektiivilajit

Viitasammakko (Rana arvalis)

Maakuntakaavassa koko kaava-alueen vahvin viitasammakkokanta elää Kokonaavan soilla, lammilla ja rimmikoissa. Viitasammakko on puutteellisesti tunnettu. Lapissa se elää elinalueensa pohjoisreunalla ja on siten erityisesti suojeltu. Sompion Lapin eliömaakunnan alueella vahvimmat viitasammakkokannat ovat suojeluilla soilla Viiankiaavalla ja Kokonaavalla, joihin myös kohdistuu suurimmat uhat luonnon käyttöön. Viitasammakon esiintymis- ja talvehtimispaikat ovat aina suojeltuja. Niiden suojeluun Natura-alueilla ei voida soveltaa poikkeamista. Lapin luonnon arvioinneissa säännönmukaisesti jätetään sammakot arvioimatta uskoen maan routaisuuden heikentävän sammakoiden selviytymistä. Sammakot ovat ilmastonmuutoksen ensimmäisiä uhreja ja erilaiset virukset (Rana-), ultraviolettisäteilyn voimistuminen ja maankäytön muutokset uhkaavat sammakoita.

 

Liito-orava (Petromys volans)

Suunnittelualueella elää liito-oravia, mutta metsien käsittely estää niiden elämän. Lajista on havaintoja Rovaniemeltä eteläosista sekä Ranuan rajoilta. Uudempia havaintoja alueelta on Pyhätunturilta (2015), jonne liito-oravan levinneisyys ulottuu yhä useammin ilmaston lämmetessä. Metsien suojavyöhykkeet pohjoisen ja etelän välillä on lisättävä kaavaan.

 

Vesien ekologinen tila

Vesipuitedirektiivi edellyttää hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi esteettömän kulkuyhteyden aikaansaamista vesimuodostelmassa joten se on lisättävä kaavaan.

Kaava-alueen suuret joet eivät ole täysin luonnontilaisia, sillä joista puuttuvat nahkiainen, ankerias, lohi, meritaimen, vaellussiika ja muut merivaelteiset kalat sekä majava kuten koko kaava-alueeltakin. Vedet eivät ole hyvässä ekologisessa tilassa vaan ihmistoiminnan häiritsemät. Jokien ennallistamiseksi on VPD mukaisesti kaavaan asetettava määräys vaellusyhteyden palauttamiseksi meren ja valuma-alueen välissä sekä 20%-10% suuruisen ekologisen ohivirtaaman turvaaminen kaikissa padoissa ja muilla esteillä suljetuissa vesistöissä.

Kaavassa on tarkasteltu ainoastaan erittäin harvinaista tulvaa (1/250 a) tulvaa, jota ei ole hyväksytty tulvansuojelutasoksi muualla Kemijoen vesistöalueella ja muualla Suomessa. Vesistöjen tilaa on tarkasteltu vain elinkeinojen ja turvetuotannon näkökulmasta. Maakuntakaavan tarkkuuteen nähden kunnioitettava vesistöjen kolmannen jakovaiheen tarkastelu on tehty soille ja valuma-alueille vain elinkeinojen ja turvetuotannon kannalta. Kaavan valmistelun tarkoitushakuisuutta osoittaa, että luonnon tilaa ei ole selvitetty vesistöittäin samoin kolmannen jakovaiheen mukaisesti tarkasteltuna. Majavan ja jokihelmisimpukan arviointi on tehtävä jokaisessa vesimuodostelmassa 3 jakovaiheen mukaisesti. Tällöin saadaan myös tietoa muun alemman asteen maankäytön suunnitteluun, mikä on myös maakuntakaavan tavoite.

Maakuntakaavasta on poistettava EO merkinnät Natura-alueiden yläpuolisilta valuma-alueilta, koska niiden vesien tila ei kestä turvetuotannon vaikutuksia. Erityisesti Sallan Majava-aavan ja Poroaavan turvetuotanto on ongelmallista alempana sijaitsevien suojeltujen vesistöjen kannalta. Kuivatut suoalueet lisäävät myös tulvariskiä.

Ekologinen yhteys virtavesiä pitkin on jäänyt merkitsemättä maakuntakaavaan. Virtavesien tila edellyttää vaellusyhteyden sallimista kaikille vesieliöille sekä ylös että myös alaspäin kuten ankeriaalle, jonka turbiinissa tapahtuva kuolleisuus on merkittävä säännöstellyssä vesistössä ja koko kaavan alueella. Ankeriasta elää kaavan alueella nykyään Kemijärvellä saakka, ja ennen säännöstelyä Sodankylässä ja Savukoskella saakka.

 

Erityisesti poronhoidolle varattu alue

Maakuntakaavassa on esitetty erityisesti poronhoidolle varattu alue. Kaavamääräyksistä kuitenkin puuttuvat määräykset siitä, kuinka alue poikkeaa muusta alueesta. Erityisesti poronhoidolle varatulla alueella metsien käyttö on toteutettava poronhoidon ehdoilla. Kaavaan on lisättävä määräys, ettei avohakkuita ja metsäojituksia tule sallia alueella. Erityisesti poronhoidolle varatun alueen ulkopuolella on vastaavasti annettava pedoille mahdollisuus elää. Kaavaan on lisättävä määräys, että petoeläimet on rauhoitettu alueen eteläpuolella suojelualueilla sekä erityisalueilla (ampuma-alue).

 

Ekologiset yhteydet

Viheryhteyksien merkitys kaavaratkaisussa jää vajaaksi ja sitä tulee täydentää. Viheryhteyksien muodostaminen kaikkien suojelualueiden välille sekä vesimuodostelmiin aina Perämerelle saakka tulee merkitä kaavaan. Alueen läpi on merkittävä ekologiset yhteydet jossa kaavamääräyksenä on kalojen esteetön kulku niin Luiroa Lokkaan, Kitistä Sodankylään, Nuorttia Venäjälle, Tuntsaa Venäjälle, Ounasjokea Kittilään kuin Kemijokea Perämerelle pääuomaan sekä sivuvesiin.

Suojelualueiden välille ja ympärille suunnitellut suojametsävyöhykkeet on hyvin laadittu, mutta niitä ei ole viety maakuntakaavaan. Metsätalouden pysyvä rajoittaminen suojavyöhykkeillä on tarpeen koska kaavan selvityksissä on todettu että metsälajit alueella ovat erityisesti uhanalaisia ja etenkin koska mm. lintudirektiivin perusteella suojellut linnut edellyttävät suojelua niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Tätä ei ole kaavassa huomioitu.

Selvityksessä mainitaan Romppaan alueen olevan koko alueen merkittävin uraaniesiintymä, jonne ei ole päästy kairaamaan. Luonnonsuojelualueille ei tule osoittaa malminetsintää. Kaavasta on poistettava kaivosaluemerkinnät suojelualueilta LSL vastaisina. Romppaan alueella metsien suojelu on erittäin merkittävää. Suojelualueiden välille on esiselvityksessä selvitetyn mukaisesti merkittävä suojavyöhykkeet jossa metsätalouden harjoittaminen on kiellettyä. Tämä ohjaa rahaa metsien suojeluun tilanteessa, jossa varojen myöntäjän on myös toteutettava sitä maakuntakaavassa esitetyn mukaisesti.

Tuulivoima-alueiden kaavoitus tuo paineita ennakkohakkuille ja kaavaan on lisättävä yleismääräys jossa kaavoitettaessa on huolehdittava metsien ja puiden säilymisestä kaavoituksen ajan eli MRL mukainen toimenpiderajoitus. Tuulivoimaa varten ei tule sallia alueiden ennakollista hakkaamista.

Energiansäästöön ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäämiseksi on pohjoisilla alueilla tiivistettävä rakentamista asutuille alueille. Kaavan on otettava määräys, ettei uusia asuntoja tule rakentaa alueille joilla ei ole olemassa olevaa vesi- ja sähköhuoltoa.

Viittaus vesivoiman olevan ainoa mahdollisuus tuulivoiman aiheuttaman säätösähkön tarpeen kattamisessa on perusteeton. Säätöenergiamarkkinat kehittyvät samalla kun aurinkoenergian merkitys ja yönaikainen varastointi kehittyvät.

Arvokkaiden maisema-alueiden reunapuustot sekä peltoja ympäröivät metsät on osoitettava suojeluun esimerkiksi luo-merkinnällä.

Eliömaantieteellistä arviota eri alueiden välillä ei ole tehty. Suunnittelualue jakaantuu Sompion Lappiin, Pohjois-Pohjanmaahan, ja Koillismaan seutuun. Näiden alueiden välille on turvattava eliöiden kuten metsälajien ja suurpetojen liikkeet ja lisääntyminen.

Kemihaaran soiden alueelta puuttuvat yksityisten suojelualueiden alueet.

Ekosysteemipalveluista on todettu että metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen tulee tulevaisuudessa vaatimaan hyötyjen yhteensovittamista. Tämä on jäänyt maakuntakaavassa huomioon ottamatta. Metsätalous tulee kaavassa sovittaa muihin käyttömuotoihin sekä viheryhteyksiin.

 

Kaavakartta, kaavamääräykset ja niiden selitykset

Soklin vaihemaakuntakaava kumottava

Soklin vaihemaakuntakaava on kumottava samalla kuin Rovaniemen samaan aikaan hyväksytty maakuntakaava tällä kaavalla kumotaan. Eri alueita ei saa samalla selvitysalueella asettaa eriarvoiseen asemaan. Soklin vaihemaakuntakaavan voimaan jättämistä ei ole kaavassa perusteltu. Sen Natura-alueille vaikuttavat kaivoksen jätepäästöt ja Natura-alueella kulkeva junarata on tarkasteltava uudelleen tällä kaavalla.

 

Aurinkoenergia ja ilmaston muutos

Maakuntakaavaan on varattava jokaiseen kuntaan yksi ja Rovaniemelle 3 aluetta aurinkoenergian tuotantoon kantaverkkojen lähellä siten, että ne mahdollisesti pystyttäisiin liittämään myös kaukolämpöverkkoon. Puun kasvattaminen sitoo aurinkoenergiaa vain 0,1 % auringon energiasta ja nykyisillä aurinkokennoilla päästään jo 15 % hyötysuhteeseen. Varaamalla kaavaan aurinkoenergian tuotantoalueet saataisiin kuntien energian tuotantoa kestävämmälle tasalle rakentamalla maalämpöä, aurinkosähköä ja lämpöä sekä tasaavia puupohjaisia lämmön ja sähkön tuotannon yhteisyksiköitä.

 

Kaavamerkinnät

MU-1 6008 Yli-Kemi tulee laajentaa alavirtaan aina Kemijärvelle saakka ja ekologinen yhteystarvemerkintä suurien jokien latvoilta Perämereen saakka niin Kitiselle, Luirolle ja Yli-Kemille.

SL 4279 suojelualue on laadittava hyväksyttyjen suojeluohjelmien mukaan. Aluetta on laajennettava. Harjujen ja metsien käsittelylle on annettava rajoitus. Puita eikä metsiä saa käsitellä lintudirektiivin mukaisten lajien suojeluperusteella SPA ja SCI alueella.

SL alueet on laajennettava suojeluohjelmien mukaisesti ja myös soidensuojelu-ohjelmaan kuuluvat alueet on rajattava suojeluun ja metsätalouden sekä malminetsinnän ulkopuolelle.

Kaavamääräystä ”säilytetään luontoarvot”- on avattava. Sen mukaisesti lajien suojelu on oltava tärkeintä koskien myös petoeläimiksi luokiteltuja eläimiä kuten karhua, sutta, ahmaa ja ilvestä. Myös luonnon ennallistamiseen tähtäävien toimien, ojitusten tukkiminen ja majavan palauttaminen on mahdollistettava alueilla.

RM1433 alue on poistettava kaavasta. Samalla Sallatunturin ympäristössä oleville RM 1421 ja MU 6004 alueille on määrättävä toimenpiderajoitus, jossa rakentamista, metsien hakkuita, maan kaivua tai maa-ainesten ottoa ei tule sallia ilman oikeusvai-kutteista kaavaa.

Kaavaan on lisättävä Yleismääräys, että luonnonarvot on turvattava kaavoituksen ajan, kunnes kaava on saanut lainvoiman.

EO 2488 tulee poistaa maa-aines alueista. Toiminto sijoittuu matkailualueen keskelle, eikä se ole kestävästi suunniteltu.

EN 2423 on lisättävä määräys 10 % ekologisesta ohivirtaamasta, kalatien ja ohitus-uoman rakentamisesta.

EN 2276 tulee poistaa maakuntakaavasta.

EOT 9156 ja EOT 9161 turvetuotantoalueet on poistettava maakuntakaavasta, ne sijaitsevat Natura-alueen yläpuolella ja turvemaiden käyttö vaikuttaa haitallisesti alapuoliseen veden laatuun. Alueesta ei ole tehty Natura-arviota ja kaavamerkintä on siten LSL 65 § vastainen.

MY 3913 on laajennettava Karasinvaaraan jota uhkaavat ennakolliset hakkuut. Viheryhteyden muodostamiseksi laajentamien on perusteltua ja alueelle annettava toimenpidekielto.

TV 2316 ja siihen liittyvä sähkölinja sijoittuu suunnittelualueen maakotkien tiheim-mälle asuinalueelle. YVA vaiheessa tuulivoimarakentamisen menestyminen on epätodennäköistä, joten nuo alueet on osoitettava metsien suojeluun turvaamaan metsistä riippuvaisten lajien esiintyminen talousmetsien alueella.

Rovaniemellä Ounasvaaran alueella matkailurakentaminen on sovitettava alueen luontoarvoihin ja kaavaan lisättävä suunnittelumääräys, jolla tämä toteutuu. Rovaniemen asuinalueiden ympärille on kaavoitettava vihervyöhyke, jossa metsien käsittely ja maanmuokkaus on rajoitettua ja sallittua vain oikeusvaikutteisen kaavan avulla. Kaavamerkintä RM 1430 on hyvä ja turvaa luonnonarvot ja samaa soisi nähtävän myös muuallakin saman maakuntakaavan alueella. Virkistysmetsät ovat tärkeitä myös luonnonarvoiltaan ja hajanainen mökkirakentaminen pitkin Ounasvaaraa ei ole kenenkään etu.

M alueella pesii uhanalaisia lajeja joita ei kaavassa ole suojeltu. Kotkan, merikotkan, kalasääksen, kanahaukan, huuhkajan, piekanan, hiirihaukan, tervapääskyn, uivelon, telkän, lepakoiden ja muiden metsälintujen tilan on heikko ja kaavaan tulee lisätä määräys metsäbiotooppien suojelemisesta, aikaan saamisesta ja ennallistamisesta.

Kaikki sellaiset EK-merkinnät tulee poistaa, joista ei ole tehty ympäristövaikutusten arviointia ja LSL:n Natura-arviointeja. Pelkkä arvio alueen potentiaalisista malmivaroista ei mahdollista merkinnän käyttöä.

 

Kaavamääräykset

Vapaan rantaviivan ja rannansuuntaisten kulkuyhteyden turvaaminen on kuuluttava myös asutuille alueille eli A, AA, at alueilla on myös turvattava rannan yleinen käyttö ja tästä on annettavaa suunnittelumääräys. Matkailualueille annettu suunnittelumääräys vapaasta rantaviivasta on hyvä.

Kaavoituksessa on turvattava luontoarvot aina kaavoituksen ajan. Kaavamääräyksissä puututaan kiitettävästi ainoastaan tuulivoiman haitallisiin vaikutuksiin, mutta ei muuhun alueiden käyttöön ja sen vaikutuksiin. Maakuntakaavaan on annettava kaavamääräys, jossa luontoarvot on aina turvattava kaavoituksen ajan. Liian paljon suunnittelualueella nähdään suunnittelematonta maankäyttöä ja luontoarvojen ennakollista tuhoamista vastoin MRL tarkoitusta.

Poronhoitoalueellakin on turvattava kaikkien muiden eläinten luontainen lisään-tyminen.  Petojen esiintymiselle on kaavan alueelle löydettävä rauhoitusalueet, jossa metsien käsittely ja eläinten häiritseminen ja tappaminen on oltava kiellettyä. Vedenalaisten muinaisjäännösten suojelumääräys on hyvä ja otettava käyttöön myös metsätaloudessa jossa vedenalaisia muinaismuistoja tuhotaan säännöllisesti ojittamalla arvokkaita puroja.

Kaavaan on lisättävä määräys, jolla turvataan pienvedet myös Lapissa vesipuitedirek-tiivin määräysten mukaisesti.

Rakentamisrajoitusalueisiin on lisättävä myös tuulivoima-alueet. Lisäksi alueille on annettava toimenpiderajoitus metsien käsittelylle. Luonnonmetsien uhanalaisuus on alueella totta ja eritysalueiksi suunniteltujen alueiden luonnonarvot ja maankäyttö on turvattava toimenpiderajoituksella.

Länsi-Lapin maakuntakaavamerkinnöissä eot-merkinnän yhteydessä on määrätty seuraavaa: ”Turpeenottoalueiksi voidaan ottaa jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita tai käytöstä poistettuja suopeltoja.” Alueiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi, tulisi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa olla samat merkinnät kuin vahvistetussa Länsi-Lapin maakuntakaavassa.

EOT-merkintään on lisättävä seuraavaa: ”Turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana tulee olla turvetuotannon aiheuttaman vesistökohtaisen kuormituksen selvä vähentäminen ja luontoarvojen säilyminen. Toiminta ei saa estää vesistön tilan parantamista vähintään hyvään tilaan. Vesistön mahdollista hyvää tai erinomaista tilaa ei saa vaarantaa.” Tai seuraavaa: ” Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää.” Em. suunnittelumääräys on käytössä mm. Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä – merkinnät ja määräykset (http://www.keskisuomi.fi/filebank/23774-ks_maakuntakaavayhdistelma_merkinnat_ja_maaraykset.pdf).

 

Lopuksi

Kaava-alue on Suomen pahin sukupuuttojen alue. Alueen eläimistö on kärsinyt ihmisen aiheuttamia sukupuuttoja viimeisen 200 vuoden ajan. Metsäpeura, majava, susi, lohi ja muut veteen liittyvät merivaelteiset eläimet on tapettu sukupuuttoon. Asia täytyy ottaa huomioon ja tehdä tarvittavat kaavamääräykset luonnon monimuotoisuuden palauttamiseksi maakuntakaavaa laadittaessa.

Maakuntakaavasta annettu lausunto on annettu siinä puutteellisessa ajassa mikä on ollut käytettävissä. Kaava-aineistot ja kaavakartta eivät ole olleet julkisesti nähtävillä ja yhdistys pitää tätä menettelyä laittomana. Kaavan lausuntoja varten oleva nähtävilläolo ja lausuntoaika voi alkaa MRL muutoksen mukaisesti aikaisintaan 1.2.2016.

Olemme useassa kohden havainneet vakavia puutteita kaavan valmistelussa. Yhdistys toteaa, ettei Lapin liitto ole noudattanut lakia valmistellessaan kaavaa. Kun Lapin liitto on täydentänyt kaavaa esittämällämme tavalla, varaamme itsellemme mahdollisuuden lausua asiasta uudelleen.

Rovaniemellä 1.2.2016

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n puolesta

 

Tuomi-Tuulia Ervasti                                                      Tarja Pasma

puheenjohtaja                                                                sihteeri