Vastaselitys Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Viiankiaapaa

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

Viite Vastaselityspyyntönne 9.3.2016 1070/16, 01652/15/7203

Asia Vastaselitys Tukesin lausuntoon ja AA Sakatti Mining Oy:n vastineeseen Tukesin lausunnosta

Tukes ei ota lausunnossaan mitään kantaa siihen, että se on muuttanut aikaisemman luvan KaivNro 7812/1-5 lupamääräystä 10 kuuluttamatta asiaa (liite 1 ja liite 2).

Tulkitsemalla kaivoslain 173 pykälää niin kuin Tukes lausunnossaan tulkitsee, ollaan tilanteessa, jossa luvan antanut maanomistaja saa korvauksen toisen maanomistajan alueella tehtävistä etsinnöistä. Tämän tilanteen välttämiseksi pitää syväkairaukseen olla aina kaivosviranomaisen malminetsintälupa, jossa todetaan missä malminetsintäalueen rajat menevät ja että ne luetaan pystysuuntaan.

Tukes väittää, että AA Sakatti Mining Oy on saanut Metsähallitukselta luvan tekemiinsä 25 kairausreikään ja, että kairauksille on ollut myös ELY-keskuksen lupa. Valituksen liite 8 ja tämän vastaselityksen liite 1 osoittavat, että ympäristöviranomaiset ovat olleet siinä uskossa, että yhtiö aikoo syväkairata vain yhden reiän kun niitä on kairattu ainakin 25 reikää.

Tukes katsoo, että aikaisemmilla ympäristöviranomaisten lausunnoilla ei ole enää merkitystä ja yhtiö on raportoinut heille tehdyistä tutkimuksista. Yhdistys katsoo, että niillä on merkitystä siinä suhteessa kun niistä ilmenee, että aikaisempia lupaehtoja on rikottu eikä ole noudatettu raportointivelvoitetta ELY-keskukselle ja Metsähallituksen Luontopalveluille.

Lapin ELY-keskus on 14.9.2012 (LAPELY/109/07.01/2012) todennut seuraavaa:”Lapin ELY-keskus haluaa kiinnittää lupaviranomaisen huomion siihen, että kaivosyhtiön toiminta Viiankiaavan Natura-alueella on ollut laajempaa kuin mitä Natura-arvioinnin hankekuvauksessa on kuvattu. Kairauksia on jatkettu vuosina 2010-2011 ja 2012-2013 ja niiden yhteismäärä Sakatin alueella on yli 90 syväkairausta. Lapin ELY-keskuksen mukaan on ongelmallista, että toiminnan yhteisvaikutuksia Viiankiaavan Natura 2000 –alueen luontoarvoihin ei ole arvioitu (LsL 65 §).”

Lapin ELY-keskuksen 25.8.2015 antamasta lausunnosta LAPELY/1088/07.01/2010 käy ilmi, että kairausten ja pohjamoreeninäytteiden määrä eroaa selvästi eri arvioinneissa. Lisäksi siinä todetaan, että: ”Arvioinnissa ei esitetä systemaattista tietoa vanhojen kairauspisteiden ja reittien kasvillisuuden palautumisesta, mutta palautumisaika on arvioitu olevan keskimäärin muutamasta vuodesta 15 vuoteen riippuen maan pinnalle jääneen soijan määrästä ja luontotyypistä.”

Lisäksi Lapin ELY-keskus toteaa lausunnossaan myös mm. seuraavaa: ”Mahdollisista muista Viiankiaavalle tai sen lähelle sijoittuvista suunnitelmista ei ole saatavissa sellaista tietoa, joiden avulla yhteisvaikutukset olisi mahdollista arvioida.” AA Sakatti Mining Oy:llä on Viiankiaavan ympärillä lukusia malminetsinlupia tai hakemuksia.

Viiankiaavan valtaukset ja malminetsintäalueet

Kuvaruutukopio http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/ -sivulta. Ruskeakeltaisella on merkitty jätetyt malminetsintähakemukset, sinisenvioletilla voimassa olevat valtaukset ja punaisella voimassa olevat malminetsintäalueet.

Yhtiön vastineesta, jonka on laatinut Borenius Oy:n asianajana Casper Herler

Korvausvelvollisuudesta

AA Sakatti Mining Oy vaatii Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:tä korvaamaan täysimääräisesti asian käsittelystä hallinto-oikeudessa yhtiölle koituvat oikeudenkäynti-kulut korkoineen. Tähän yhdistys toteaa, että Suomi on sitoutunut kansainväliseen Århusin yleissopimukseen (Tasavallan presidentin asetus 122/2004), joka määrää ettei ympäristöasioihin vaikuttaminen saa olla niin kallista, että se olisi esteenä mm. valittamiselle ympäristöasioissa.

Taustaa

Vastineessaan yhtiö käy läpi asian taustaa. Herlerin taustoitus alkaa vasta vuodesta 2015 kun se olisi pitänyt aloittaa ainakin vuodesta 2012, koska silloin havaittiin yhtiön laiminlyöneen valtauspäätöksen KaivNro 7812/1-5 lupamääräyksiä ja ympäristö-ministeriön antamia määräyksiä.

Yhtiö on saanut tehdä etsintätöitä vuodesta 2004 lähtien keskeytyksettä, kunnes kesällä 2012 paikallinen asukas havaitsi pahoja malminetsijöiden jättämiä jälkiä suojelualueella. Hän otti yhteyttä Lapin luonnonsuojelupiiriin (nykyisin Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiriin) ja piirin selvitettyä asiaa, piiri totesi, ettei yhtiölle tule myöntää jatkolupaa malminetsintään, koska ei voida olla varmoja, etteikö etsintä haittaisi suojelualueen eheyttä ja koskemattomuutta.

Herler toteaa, että yhdistys on valittanut neljästä Viiankiaavan lähelle tehdystä valtauspäätöksestä. Piiri valitti niistä, koska ne kaikki sijaitsivat Viinakiaavan välittömässä läheisyydessä eikä niistä ollut tehty Natura-arviointia ja alueilla on selvä yhteys Viiankiaapaan. Kuten Tukesille antamassamme osuudessa todettiin, Viiankiaapan ympäristö on täynnä valtauksia ja malminetsintälupia.

Kiirehtimistä koskeva pyyntö

Hakemuksen poikkeuksellisen pitkä käsittelyaika johtuu osittain Tukesin osaamattomuudesta ja osittain yhtiön omasta toiminnasta. Kaksi ensimmäistä Tukesin myöntämää lupaa kaatuivat hallinto-oikeudessa, koska ensimmäisellä kerralla Tukes ei odottanut ELY-keskuksen lausuntoa Natura-selvityksestä ja toisella kerralla, koska Tukes hyväksyi jatkoluvan kolmeksi vuodeksi, vaikka Natura-selvitykset oli tehty vasta yhdeltä vuodelta. Jos yhtiö olisi tehnyt Natura-arvioinnin kolmen vuoden osalta eikä vain vuoden osalta ja hakenut vasta sen jälkeen jatkolupaa, eivät ympäristöviranomaiset olisi tehneet valitusta. Ja ei kai yhtiö odottanut, että se voi suojelualueella tehdä tutkimustoimintaa samalla vauhdilla ja intensiteetillä kuin ei-suojelualueella?

Aluetaloudelliset positiiviset vaikutukset ovat vain mielikuvia. Ainakaan Sodankylän kriittisissä taloudellisissa tunnusluvuissa (liite 3) ei näy kuin lisävelkaantumista. Kunta on velkaantunut aikavälillä 2011-2014 1.946 eurosta per asukas 2.991 euroon per asukas. Omavaraisuusaste on laskenut 59,1 %:sta 49,2 %:iin ja suhteellinen velkaantuneisuus noussut 38,1 %:sta 48,4 %:iin.

Yhtiön perustelut

Kappaleiden 23.-27. osalta toteamme, että valitettavasti tuolloin piiri ei ymmärtänyt, että Aikion havaitsemista kymmenpiikkisten kuolemasta olisi pitänyt ja kannattanut heti ilmoittaa virallisesti ympäristöviranomaisille. Aikio kuitenkin pysyy lausuntonsa takana ja hän muistelee, että jollekin läsnä olleista viranomaisista hän mainitsikin asiasta.

Herler luettelee, että 10.9.-7.10.2011, 11.10.-11.11.2011 ja 23.11.-5.1.2012 on tehty kairauksia viranomaisten luvalla ja ainakin kaksi ensimmäistä reikää on kairattu ennen kuin maassa on ollut suojaava lumipeite. Liitteenä ei ole kuitenkaan kuin Metsähallituksen aluepäällikön 27.5.2011 antama lupa, jossa aluepäällikkö myöntää luvan valtausalueilla Sakatti 1 ja 3 vain kivennäismaalle ajalle 1.8.-31.12.2011. Lisäksi ehdoissa lukee, että toiminnassa on noudatettava YM:n 1.12.2010 myöntämää lupaa. Ehdoissa lukee myös, että luvanhaltijan on raportoitava yhteyshenkilölle havaitsemistaan ongelmista. Yhtiö laiminlöi raportointivelvollisuutensa kun se ei ilmoittanut, että keliolosuhteiden vuoksi maastoon jäi mm. pressuja ja kairaussoijaputkiloita.

Tehdyt kairaukset ovat olleet YM:n 1.12.2010 YM2/5721/2010 ja TEM:n 22.9.2010 antaman lupamääräys 10 vastaisia. Tukes on 13.6.2012 antanut määräyksen edellä mainittuun TEM:n lupaan 10, että ”valtausoikeuden haltija saa suorittaa malminetsintätutkimuksia rajoitetuilla osilla myös kesäkaudella” (liite 1). Tukes ei ole kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi kuuluttaa lupamääräyksen muutoksesta (liite 2). Katsomme, että Tukes on toiminut tällöin virheellisesti eikä Tukesin päätös ole ollut lainvoimainen. Lisäksi Tukesin päätös on annettu vasta 2012 ja Herlerin luettelemat kairaukset on tehty ennen Tukesin päätöstä.

Kappaleiden 28.-31 osalta viittamme Tukesin lausunnosta antamaamme vastaselitykseen.

Kappaleiden 32.-36. osalta viittamme myös Tukesin lausunnosta antamaamme vastaselitykseen ja toteamme käsityksenämme, että AA Sakatti Mining Oy on antanut virheellistä tietoa Lapin ELY-keskukselle ja poliisille, minkä vuoksi mm. poliisi jätti asian tutkimatta. Yhtiö perustelee asiaa niin, että yhdistyksen karttaan merkitsemällä alueella ei ole kairattu kuin yksi reikä. Yhtiön on täytynyt käsittää, että yhdistys ja ympäristöviranomaiset ovat kiinnostuneita kaikista muistakin suojelualueen alle tehdyistä kairauksista. Syntyy epäilys, että niitä voi olla jopa enemmän kuin 25 reikää, koska yhtiöllä on useita valtauksia ja malminetsintäalueita suojelualueen ympärillä.

Emme tiedä mitä hydrologinen vaikutus pitää sisällään, joten emme voi ottaa kantaa onko tehty selvitystä siitä, miten kairauksessa käytetyt lisäaineet ovat vaikuttaneet tai tulevat vaikuttamaan pohja- ja pintavesien tilaan. Todennäköisesti niitä ei ole selvitetty, koska vastineessa ei puhuta mitään mineraaliöljytisleestä eikä etyksoloidusta alkoholista.

Kappaleessa 39. yhtiö antaa jälleen virheellistä tietoa. Yhdistys ei ole kieltäytynyt yhteistyöstä AA Sakatti Mining Oy:n kanssa (liite 4). Näin jälki käteen on vaikea muistaa miksi viimeinen yhteydenotto (Kuntonen-van’t Riet, Joanna 6.10.2015) ei johtanut tapaamiseen. Syynä saattoi olla, että juuri tuohon aikaan tuli paljon vastaselityspyyntöjä oikeudelta sekä Kemihaaran altaan asia, joten muut kiireet menivät tapaamisen ohi.

Yhtiön toteamus, että lupamääräyksiä ei ole syytä muuttaa

Yhtiö vetoaa, että Lapin ELY-keskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut ovat todenneet, että malminetsinnällä ei todennäköisesti ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia alueeseen. Oletamme, että lausunnon laatijat ovat biologeja ja heillä ei välttämättä ole tietoa mineraaliöljytisleen ja etyksoloidun alkoholin mahdollisista haitallisista vaikutuksista.

Liitteen 1 osalta todettakoon, että kun yhdistys valitti Ympäristöministeriön luvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, totesi YM myöhemmin, että he olivat selvittäneet etsinnän vaikutukset alueeseen puutteellisesti ja ministeriö pyysi KHO:tta palauttamaan päätöksen YM:lle uudelleen käsittelyä varten.

Liitteissä 8-10 on hyönteistutkimusten tulokset. Selvitysten epävarmuustekijöissä todetaan, että kesällä 2015 oli poikkeuksellisen kylmää ja kosteaa. Kosteus teki kartoittamisesta lähes mahdotonta. Perhosen osalta selvityksen perusteella tutkijat ovat johtopäätöksensä saaneet ennemminkin arvioimalla hyönteisten kasvuympäristöä kuin käytetyillä menetelmillä. Kovakuoriaisselvityksen mukaan kylmä ja sateinen sää on todennäköisesti laskenut myös harvinaisempien lajien (esim. pohjankuusijäärä Tetropium aquilonium, pohjantyppyjäärä Acmaeops septentrionis) havaitsemisen todennäköisyyttä.

Vaikka Metsähallituksen selvityksessä todetaan, että uhanalaiseksi määriteltyä lajia Boletina dubia (NT) on havaittu runsaasti 2010 uhanalaisarvioinnin jälkeen, on se kuitenkin uhanalaisten luettelossa ja tutkimustoimenpiteissä se tulee ottaa huomioon.

Tehdyt hyönteisselvitykset osoittavat, että alueella on muutama uhanalainen hyönteislaji ja vaarantunut kovakuoriaislaji, mutta niissä ei kerrota, miten tämä pitää ottaa huomioon malminetsinnässä. Esimerkiksi miten ne talvehtivat ja mitkä lajit ovat niiden ravintokasveja. Selvityksessä todetaan, että mm. Sakatista löydetty kultaruoko-kuoriaisen (VU) ravintokasvia ei tiedetä. Mikäli kairauksia tehdään tällaisen laj ravintokasvin kohdalla, voi siitä olla haittaa kuoriaisen menestymiseen alueella. Myös tietyt kovakuoriaslajit puuttuivat selvityksistä kokonaan kuten vedessä elävät kuoriaiset.

Varaamme itsellemme oikeuden täydentää lausuntoamme myös jatkossa.

Rovaniemellä 23.3.2016

Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta

Seppo Aikio Tarja Pasma

puheenjohtaja 19.3.16 lähtien toiminnanjohtaja

LIITTEET

Tukesin lähettämät asiakirjat: Natura-selvitys 1.6.2004, AA:n valtaushakemus 4.6.2004, KTM:n päätös 17.8.2004 KaivNro 7812, YM:n soidensuojelulain mukainen lupa 30.11.2009, TEM:n jatkopäätös 22.9.2010, Lapin ELY-keskuksen lausunto valtauspäätöksen muuttamisesta koskemaan kesäkautta 1.6.2012, Metsähallituksen lausunto sallia kesäaikaiset kairaukset 29.3.2012, Tukesin määräys valtausoikeudella suoritettavasta tutkimuksesta 13.6.2012, AA Sakatti Mining Oy:n vastaus rajalla kairauksesta 15.1.2014
Tukesin perustelut miksi KaivNro 7812 lupamääräyksen muuttamista ei tarvinnut kuuluttaa
Kaivoskuntien vakavaraisuuslukuja 2011-2014
Viestinvaihtoa tapaamisesta + pöytäkirjanote piirihallituksen kokouksesta 25.4.2015