Valitus malminetsintäluvasta Lätäsenon-Hietajoen suojelualueelle
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry VALITUS
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
Päätös johon haetaan muutosta
Tukesin päätös 7.7.2016 lupatunnus ML2014:0029, alueen nimi Lätäs 1 (liite 1)
Selvitys valitusajasta
Päätös on annettu 7.7.2016 ja valitusaika (30 vrk) lasketaan sitä päivää lukuun ottamatta eli valitusaikaa on 6.8.2016 saakka. Koska 6.8. on lauantai, viimeinen valituspäivä on maanantai 8.8.2016.
Vaatimukset
Päätös on kumottava. Vaihtoehtoisesti sen määräyksiä on tarkennettava siten, että toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa.
Perustelut
Etsinnän haitalliset vaikutukset alueen koskemattomuuteen mahdollisia
Viiankiaavan Natura-selvityksen yhteydessä on Lapin ELY-keskus todennut lausunnossaan (liite 2), että kairauksessa käytetään apuaineena mm. mineraaliöljytislettä ja etyksoloitua alkoholia. GTK:n selvityksessä (2.10.2015) kerrotaan, että he käyttävät biohajoavaa öljyä ja Bandvagenissa mineraaliöljyä. Selvityksessä ei kerrota sisältääkö mineraaliöljyt luvanvaraisia aineita.
GTK:n laatiman yhteisvaikutusten arvioinnin mukaan (s. 15) alueen luontotyypeistä tunturikankailla, tunturikoivikoilla ja palsasoilla on epäsuotuisa suojelutaso ja kehityssuunta on edelleen heikkenevä. Kairaustoiminta ja moottoriajoneuvoilla liikkuminen tulee vaurioittamaan jonkin verran tunturikoivikkoja, joten ainakaan tunturikoivikon suojelutaso ei siis säily suotuisana. Kesän 2015 maastokartoituksissa on löydetty lähteet- ja lähdesuot –Natura-luontotyypiä. Siitä ei ole kerrottu, mikä sen suojelutaso on.
Edellä mainituista syistä sekä, koska tutkijat eivät tiedä tarpeeksi metapopulaatioista eli miten eri lajien populaatioiden muodostama kokonaisuus toimii (Hanski, Ilkka: Kutistuva maailma. Elinympäristöjen häviämisen populaatioekologiset seuraukset. Helsinki: Gaudeamus, 2007. ISBN 978-952-495-000-8), ei malminetsintälupia voida myöntää suojelualueille. EYTI C-127/02 tekemän ratkaisun mukaan viranomaisten tulee olla varmoja, ettei toiminnalla ole haitallisia vaikutuksia alueen koskemattomuuteen.
Puutteellinen Natura-arviointi
Natura-arvioinnin pohjana on käytetty Metsähallituksen biotooppidataa ja elokuussa 2015 tehtyjä kartoituksia. Kartoitusajankohta on liian myöhäinen eikä Metsähallituksen biotooppidataa voida pitää tarpeeksi luotettavana. Oletettavasti alue on niin laaja, ettei sitä ole kartoitettu kunnolla. Kesällä 2015 kartoitettiin vain kairauspisteet eikä reittejä eikä muita tutkimuskohteita. Valitettavasti emme ole saaneet vielä GTK:n selvityksessä mainittuja liitteitä, joten saattaa olla, että täydennämme valitustamme myöhemmin, kunhan ne saamme.
GTK tehnyt etsintää alueella ilman asianmukaisia lupia
Lapin ELY-keskuksen 14.12.2015 lausunnon mukaan GTK on mm. syväkairannut 20 reikää ja tehnyt 86 pisteessä moreeninäytteenottoa Lätäsenon alueella vuosina 2011-2012. Kairaukset on tehty talvella eikä soijaa ei ole kerätty talteen. Mönkijöitä on käytetty kesäaikaan olemassa olevilla urilla sekä harkitusti niiden ulkopuolella.
Lätäsenon-Hietajoen soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan (liite 3, s. 62) ”vähäinen näytteidenottaminen soidensuojelualueelta vaatii Metsähallituksen luvan ja malminetsintään tarvitaan ympäristöministeriön lupa.” GTK:lla ei ole ollut ainakaan YM:n voimassa olevaa malminetsintälupaa alueelle (liite 4). Lisäksi GTK olisi tarvinnut myös Tukesin luvan, koska syväkairaus ja moreeninäytteenotto eivät ole vähäistä malminetsintää ja etenkin kun on toimittu erämaa- ja suojelualueella.
Epämääräiset lupamääräykset
Lupa on myönnetty linnustolle tärkeälle alueelle. Luvassa ei ole selkeää määräystä siitä, miten haitat linnustolle estetään. Lupaan tulee lisätä aikarajat, joiden välillä maastossa ei saa liikkua. Aikarajat tulee asettaa siten, että mahdollisesti säiden vaihtelujen aiheuttama pesinnän aikaistuminen tai poikasten varttumisen mahdollinen viivästyminen otetaan huomioon.
Luvassa on hyvin epämääräisesti ohjeistettu välttämään porotaloudelle aiheutuvaa haittaa. Määräyksissä tulee kieltää malminetsintä porojen lisääntymisaikana siten, että mahdollisen olosuhteiden vaikutus lisääntymisajan aikaistumiseen tai myöhästymiseen otetaan huomioon.
Luvassa on annettu ohjeeksi, että Natura-selvityksessä esitettyjä vaihtoehtoisia suosituksia haittojen vähentämiseksi voidaan noudattaa. Haittojen vähentämiseksi tarkoitetut toimenpiteet on lueteltava suoraan määräyksissä.
Määräyksissä on huomioitava myös kairauksen jätteiden vaikutus kasvistoon. Uhanalaisten kasvilajien kohdalle ja niiden ympärille tulee määrittää alue, jossa ei saa kairata ja johon kairausjätteet eivät saa valua. Alueet on esitettävä luvassa.
Määräyksissä on todettava, että kairanreiät tulee aina tulpata, jottei niihin putoa pikku-lintuja ja –nisäkkäistä.
Kairauksessa tarvittavasta vedenotosta määräyksissä pitää ottaa huomioon, että toimitaan erittäin herkällä alueella eikä vettä saa ottaa mistä tahansa. Tukesin tulee myös kohdella kaikkia malminetsijöitä tasapuolisesti. Muissa suojelualueille luvatuissa päätöksissä mm. Tukesin 28.10.2015 tekemässä päätöksessä ML2012:0036 on edellytetty (liite 5), että kairauksessa käytettävä jäähdytysvesi on pyrittävä kierrättämään suljetussa systeemissä ja vesi on otettava ensisijaisesti lähimmästä kairareiästä. Lupamääräyksiin tulee lisätä, että vettä ei saa ottaa alueen vähävetisistä lammista ja puroista.
GTK:n selvityksessä kerrotaan kuinka paljon aikaisemmin on kertynyt kairaussoijaa per reikä, mutta aineisto ei kerro kuinka syviä kairausreikiä tulevissa kairauksissa aiotaan tehdä. Erilaisten aikaisemmin tehtyjen Natura-selvitysten mukaan syväkairaus tuottaa kivipölyä 500-1.000 kg kairattua 100 m kohden ja keskimääräinen kairaussyvyys isoilla kairaus-koneilla on yli 800 m ja pienemmillä n. 350 m. Eli jos keskimääräinen kairausreikä on 575 m ja kairausreikiä on 20 kappaletta, kertyy kairaussoijaa 57.500 – 115.000 kg. Tämä ei ole ihan vähäinen määrä etenkin kun kyse on suojelualueesta, joten GTK:lla pitää olla jätehuoltosuunnitelma. Lisäksi määräyksissä on kerrottava mitä tehdään kaikille muulle jätteelle, jota syntyy toiminnassa.
Maastokartoituksessa löydetty isonuijasammaleiden esiintymä on vain 40 m päästä suunnitellusta kairauspisteestä. Lupamääräyksissä olisi pitänyt ottaa tämä huomioon.
Varaamme itsellemme oikeuden täydentää lausuntoamme myös jatkossa.
Rovaniemellä 4.8.2016
Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta
Seppo Aikio Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri
Liitteet
Tukesin päätös 7.7.2016 lupatunnus ML2014:0029
Lapin ELY-keskuksen lausunto 25.8.2015, s. 3/13 Viiankiaavan Natura-arvioinnista
Lätäsenon-Hietajoen soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Ympäristöministeriön Alasen sähköpostit 1. ja 2.8.2016
Tukesin lupa 28.10.2015, ML2012:0036