Vastaselitys P-SHaO:lle koskien Lätäs 1 malminetsintälupaa
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry VASTASELITYS
Valtakatu 22
96200 Rovaniemi
puh. 040 823 2443
sähköp. lappi@sll.fi
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
Viite Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete 5135/16, 30.12.2016, 00969/16/7203
Asia Valituksemme Tukesin 7.7.2016 tekemästä malminetsintäpäätöksestä lupatunnus ML2014:0029, alueen nimi Lätäs 1 ja hakijana Geologian tutkimuskeskus (GTK)
Tukesin lausunnosta
TUKES toteaa, että malminetsintälupa tulee myöntää, jos sellaiselle ei ole esteitä. Natura-alueiden ja eri suojeluohjelmilla suojeltujen alueiden kohdalla esteenä on luonnonsuojelulaki ja sen edellytykset.
ELY-keskus toteaa lupapäätöksen liitteenä olleessa lausunnossaan, että alueella on useita uhanalaisten kasvien ja muiden lajien esiintymiä. Esiintymien tarkka paikka on määrittämättä. Ilmeisesti osa esiintymistä on pieniä. Mikäli malminetsintä sattuu esiintymän kohdalle, kairaustyö saattaa aiheuttaa merkittävää haittaa uhanalaisille lajeille. Kairauksen seurauksena maan pinnalle tulee kairaussoijaa ja se saattaa aiheuttaa paikallisesti alueen kemiallisiin olosuhteisiin muutoksia. Myös muutokset vesitaseeseen ovat mahdollisia. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että hakemuksen mukaisella toiminnalla voi olla haitallisia vaikutuksia myös linnustoon tärkeillä lintualueilla. Kairauslaitteiden liikkuminen alueella mahdollisine öljyvuotoineen on lisäriski alueelle.
Lupamääräyksistä puuttuvat sellaiset määräykset, joilla estetään haittojen syntyminen. Määräyksissä tulisi olla yksiselitteinen velvoite selvittää alueet ja paikat, joissa malminetsintä voi aiheuttaa luonnonsuojelulaissa kiellettyjä vaikutuksia. Määräyksissä tulisi olla selkeämmät ohjeet sellaisten alueiden välttämiseksi. Vähintään petolinnun reviireistä olisi sellainen määräys tullut antaa.
Malminetsinnän merkitystä tulee ajatella myös kaivostoiminnan mahdollisuuden suhteen. Luonnonsuojelulaki kieltää kaivostoiminnan alueella. Koska kaivostoiminta ei ole mahdollista, on malminetsinnän mahdollinen hyöty pieni. Vaikka kaivoslaki ei mahdollista tarkoituksenmukaisuusharkintaa, se kuitenkin vaikuttaa luonnonsuojelulain mukaisia luvanvaraisia poikkeusmahdollisuuksia arvioitaessa.
Arvioitaessa mahdollisia haittoja tulee ottaa huomioon varovaisuusperiaate. Uhanalaisten lajien toipuminen tai palautuminen niitä haittaavista toiminnoista on erittäin hidasta erityisesti Suomen pohjoisissa osissa. Malminetsinnän mahdollisien haittojen estämiseksi tarvitaan siksi normaalia paljon tarkemmat määräykset. Tämän hetkiset määräykset eivät edes Tukesin lupapäätöksen mukaan täysin estä haittoja. Päätöksen kohdassa 14 määrätään tekemään jälkikäteen seurantakäynti ja ”jos haitallisia vaikutuksia on ilmennyt” tulee tarkastuskäynti uusia myöhemmin. Määräysten tulee olla sellaisia, että varovaisuusperiaate huomioiden haitallisia vaikutuksia ei synny.
Tukes toteaa lausunnossaan, että kairauspisteiden vaikutusalue on noin 40-60 aaria (s. 5) eikä sillä ole olennaista vaikutusta poronhoitoon. Tähän toteamme, että yhtä suuri haitta jollei suurempikin on malminetsinnästä aiheutuva liikenne. Muiden Natura-arviointien yhteydessä on todettu, että kairaustoiminta on ympärivuorokautista routa-aikoina maan ollessa lumipeitteinen, joten melu- ja häirintävaikutus on paljon muutakin tuo Tukesin mainitsemat aarit.
Tukes toteaa lausunnossaan, ettei sillä ”ole tiedossa, että hakija olisi laiminlyönyt kaivoslain mukaisia velvollisuuksia”. Kaivoslain 3 pykälän mukaan kaivoslain mukaista lupaa ratkaistaessa on otettava huomioon myös mm. luonnonsuojelulaki. Tukes ei ole päätöksessään eikä vastaselityksessä ottanut kantaa, miten vaikuttaa lupaharkintaan, että hakija on tehnyt mm. syväkairauksia suojelualueella ilman ympäristöministeriön lupaa.
Kaivosviranomainen tulkitsee kaivoslain 9 pykälän 1 ja 2 momentteja niin, että maanomistajan suostumus on riittänyt kun hakija on suorittanut aiemmin vuosina 2011-2012 käsivarren alueella 20 syväkairausta ja 86 pisteessä moreeninäytteenottoa ilman kaivosviranomaisen myöntämää malminetsintälupaa. Valituksellamme haluamme oikeuden tulkinnan siitä, tulkitseeko Tukes tätä kohtaa oikein.
Oikeuden tulee ratkaista, kuuluuko Tukesin ottaa huomioon tällaiset laiminlyönnit ja miten laiminlyönti vaikuttaa malminetsintäluvan myöntämiseen. Katsomme, että mikäli luvan hakijalle ei tule mitään seuraamuksia sen etsiessä malmia ilman vaadittavia lupia, antaa se viestin malminetsijöille yleensä, että Suomessa voi tehdä mitä vaan, jopa suojelualueilla, joutumatta siitä vastuuseen.
GTK:n vastine
GTK toteaa vastineessaan (s. 9), että ”sen lakisääteiseen tutkimustoimintaa on aina ollut asianmukaiset luvat… sen suorittamat toimet ovat tuolloin olleet sen lakisääteiseen tehtävään kuuluvaa geologista tutkimusta, joka on eri asia kuin malminetsintä, johon tarvitaan Tukesin lupa.” Lisäksi GTK vetoaa kaivoslain 9 pykälän 1. momenttiin. Kuten Tukesin lausuntoon antamassamme vastaselityksessä toteamme, katsomme, että kaivoslain 1. ja 2. momentit yhdessä edellyttävät, että suojelualueella toimiessa tulee olla malminetsintälupa. Vastineessaan GTK ei myöskään kerro, miksi he eivät ole hakeneet ympäristöministeriöltä soidensuojelulain mukaista lupaa eivätkä aikaisemmin Tukesin lupaa. Mikäli GTK katsoo, että aikaisempi toiminta ei edellytä luvan hakemista YM:ltä ja Tukesilta, mikä tilanteessa on muuttunut, että se hakee sitä nyt?
GTK luettelee vastineessaan sivulla 10 Tukesin lupamääräykset otsaketasolla. Ensimmäisessä Tukesin antamassa määräyksessä todetaan otsakkeessa, että määräys koskee malminnetsintätutkimusten ajankohtia ja menetelmiä. Otsakkeesta huolimatta Tukesin lupapäätöksen 1. kohdassa ei ole mitään määräyksiä ajankohdasta, jolloin malminetsintää saa tehdä.
Emme väitä valituksessamme, että GTK aikoo syväkairata 800 m, vaan koska Natura-arvioinnissa ja lupamääräyksissä ei kerrota tarkemmin tehtävistä toimenpiteistä, käytimme arvioon muista Natura-arvioinneista (Viiankiaapa ja Kairamaat) saamaamme taustatietoa.
Rovaniemellä 19.1.2017
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n puolesta
Seppo Aikio Tarja Pasma
puheenjohtaja toiminnanjohtaja