Lapissa susivaino jatkuu

(muokattu 9.11.2018)

Suomen riistakeskus on myöntänyt tänä vuonna jo useita susiin kohdistuvia poikkeuslupia Lapin alueelle. Viimeisimmät neljä ovat kohdistuneet Ivalon paliskunnan alueelle. Ensimmäinen luvista on jo johtanut naarassuden tappoon Nellimissä 30.10.2018. Susi osoittautui myöhemmin lisääntyneeksi alfa-naaraaksi.

WWF:n 30.10. julkaiseman Living Planet –raportin mukaan selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt keskimäärin 60 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2014. Ihmisten susiin kohdistuma vaino on jatkunut jo paljon pidempään. Suomen susikanta on vaihdellut 2000-luvulla 100-250 sutta ja sen sisäsiittoisuusaste on voimakkaasti lisääntynyt. Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut nykyiseksi susien määräksi noin 200 sutta, Lapissa niitä oli maaliskuussa 2018 tehdyn Luken arvion mukaan vain muutama. Poronhoitoalueella sudet joutuvat edelleen pääsääntöisesti tappamisen kohteiksi heti kun niistä on saatu ensimmäinen havainto.

Uusimpia, Lapin ainoaan susilaumaan kohdistuvia, sudenkaatolupia perustellaan sillä, että sudet ovat kaataneet 7 poroa ja niistä joudutaan maksamaan 7000 euroa vahingonkorvausta ja tätä pidetään erittäin merkittävänä tappiona. Kuitenkin tappio kohdistuu valtioon eikä porotalouteen. Alueella liikkuu tuhansia poroja ja niillä on aina luontainen kuolleisuus. Tässä suhteessa neljän uhanalaisen eläinyksilön tappaminen, ilman että edes tiedetään onko mikään yksilöistä varmasti ollut osallisena porojen kuolemiin, on erittäin vakava asia. Hyvin todennäköisesti kaikki yksilöt hävitetään, elleivät eläimet siirry pikaisesti pois Suomen alueelta. Erityistä arvoa tällä susilaumalla on sillä Lapin alueella ei todistettavasti ole asunut lisääntyvää susilaumaa ainakaan 50 vuoteen. Riistakeskuksen mukaan Lapissa tavattiin susilauma noin 10 vuotta sitten. Asialla ei ole kuitenkaan merkitystä, sillä  tämäkin lauma hajotettiin ja usea lauman yksilö ammuttiin. Lauman yksilöt eivät saaneet jatkaa elämistään Suomen Lapissa.

Susipoikkeuslupien toimeenpanosta vastaa poronhoitoalueella luvanhakija, joka useimmiten on paliskunta. Lupaehtojen mukaisesti pyynnin tulee kohdistua nimenomaisesti vahinkoa aiheuttaneeseen suteen, ei summittaisesti mihin tahansa alueella liikkuvaan susiyksilöön. Suomen riistaviranomaiset eivät toistaiseksi ole olleet kiinnostuneita selvittämään sitä, kuinka hyvin tai huonosti kyseinen ehto nykymuotoisella poikkeuslupapyynnillä täyttyy. Selvityksiä asiasta voitaisiin tehdä, mutta ei ole tehty. Myös salametsästyksen valvonnan resurssit ovat riittämättömät.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri teki Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle valituksen Suomen riistakeskuksen 31.10. myöntämästä kolmen suden poikkeusluvasta. Riistakeskus ei tiedottanut luvasta luonnonsuojelupiiriä. Valitus lähetettiin perjantaina 2.11., heti kun olimme saaneet päätöksen tietoomme ja valituksemme kirjoitettua. Todennäköistä on, että Lapin ainoan susilauman sudet tapetaan ennen kuin päätöksen lainmukaisuutta tai täytäntöönpanon lainvoimaisuutta ehditään oikeudessa käsittelemään. Lapin piiri on tehnyt viimeksi vuonna 2015 suden poikkeusluvasta valitukset hallinto-oikeuteen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Susi on edelleen ilman lainsuojaa Lapissa.

Kuvan susi asustaa Ranuan eläinpuistossa.

 

Tiedote Rovaniemellä 5.11.2018 Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry.