SLL Lappi lausunto: Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran rikastamon lupapäätöksen osittainen peruuttaminen, Pajala, Ruotsi
Mark- och miljödomstolen i Umeå
Viite:
Sähköpostinne 17.12.2019 Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirille <lappi.@sll.fi>. Subject: Brev från Umeå tingsrätt i M 1828-18
Asia:
Lausuntomme oikeusasiassa M 1828-18, asiakirjan liite 244,
sekä oikeusasiassa M 2090-19.
Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran rikastamon lupapäätöksen osittainen peruuttaminen, Pajala, Ruotsi.
Määräpäivä:
19.2.2020
Lausunnon antaja:
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry.
+358 40 823 2443
Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi
Lausunto
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry kiittää tiedonannostanne Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran rikastamon toimilupien oikeusasioiden käsittelyvaiheesta ja meille antamastanne mahdollisuudesta lausua niihin.
Viittaamme 1.7.2019 antamaamme lausuntoon, jossa katsoimme että Naturvårdsverketin hakemus Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran rikastamoluvan tuomiseksi oikeuskäsittelyyn vähintäänkin osittaiseksi toimiluvan peruuttamiseksi on valvovan viranomaisen vastuullista toimintaa ja että kaivostoimintaa ei saa sallia nykyisen lupamääräyksen puitteissa.
EU:n jäsenvelvoitteiden huomioonottaminen kaivosluvan oikeuskäsittelyssä
Yhdymme Naturvårdsverketin hakemuksessaan esittämään, että Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran rikastamon toiminta on ristiriidassa Ruotsin EU-jäsenvelvoitteiden kanssa, koska se ei vastaa nykyistä kansallista (siis ruotsalaista) asetusta, jolla on toimeenpantu kaivannaisteollisuuden jätehuoltoon liittyvät direktiivit ja komission päätökset. Lupapäätöksessä ei myöskään ole lainkaan käsitelty vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden ympäristölaatunormeja, ja jotka ympäristölaatunormit Naturvårdsverketin mukaan ylittyvät kaivosalueen läheisissä vesistöissä.
Naturvårdsverketin mukaan Aareajoen, Kaunisjärven, Patojoen sekä Kaunisjoen pintavesiesiintymien ekologinen tila on heikentynyt. Pohjaveden odotettua suurempi pinnanlaskeminen puolestaan vaikuttaa heikentävästi Ruotsin soidensuojeluohjelmaan kuuluvaan Kokkovuoman kosteikkoalueeseen sekä läheisen pohjavesiesiintymän määrälliseen tilaan.
Kaivostoiminta sijoittuu suojeltuun Natura 2000 -alueeseen (Tornio-Kalix -vesistöalue), jolla toiminta olisi Naturvårdsverketin mukaan vaatinut kiistatta ympäristökaaren (miliöbalken) mukaista lupaharkintaa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry lausuu, että nyt käsillä olevassa oikeuskäsittelyssä on erikoisesti otettava huomioon kyseisen kaivostoiminnan jätevesien vaikutukset suojeltuun Tornio-Kalix -vesistöalueeseen, joka on merkittävä uhanalaiselle meritaimenkannalle sekä Itämeren keskeisenä lohijokena.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry lausuu, että on saanut annetuista asiakirjoista käsityksen, että Ruotsin kansallisessa lainsäädännössä kaivannaisjätedirektiivin toimeenpanon lisäksi myöskään EU:n vesipuitedirektiivin velvoitteita ei ole täysimääräisesti saatettu voimaan estämään vesien tilan heikkenemistä.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri tuo esille, että myös Suomen kansallisessa lainsäädännössä on puutteita EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpanosta, jonka vuoksi katsomme, että Suomen ja Ruotsin yhteisen rajavesikomitean vuonna 2010 antamat Tapulin kaivostoimintaa sekä Kaunisvaaran rikastamotoimintaa koskevat lupamääräykset eivät voi olla riittäviä täyttämään EU:n vesipuitedirektiivin 2000/60 velvoitteita, jonka mukaan esimerkiksi 4 artiklan 1 kohdan a) alakohdan i) alakohdan mukaan jäsenvaltion on pantava täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, jotta ehkäistään kaikkien pintavesimuodostumien tilan huononeminen (huononemisen ehkäisemistä koskeva velvollisuus).
Tuomme myös tiedoksi ja tuomioistuimen kyseisissä oikeusasioissa huomioon otettavaksi, että Suomen korkein hallinto-oikeus KHO on päätöksessään 19.12.2019 (Taltionumero 6070), katsonut että Suomen ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohdan mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Mainitun lainkohdan tulkinnassa lähtökohtana ovat vastaanottavassa vesistössä ilmenevät pilaantumisseuraukset, jotka aiheutuvat lupaharkinnan kohteena olevasta toiminnasta sekä kaikesta muusta vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta.
Ympäristönsuojelulain 51 §:n 1 momentin mukaan 49 §:n 2 kohdassa tarkoitetun seurauksen merkittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla on pantu kansallisesti täytäntöön vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY).
KHO:n 19.12.2019 ratkaisun perustelujen mukaan asiaa arvioitaessa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain ja vesipuitedirektiivin velvoitteiden toteutumisen kannalta on erityisesti otettava huomioon unionin tuomioistuimen 1.7.2015 asiassa C-461/13 antama ennakkoratkaisu vesipuitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan tulkinnasta (Bund für Umwelt und Naturschutz Deutschland e.V. vastaan Saksan valtio; ns. Weser-tuomio).
Unionin tuomioistuin on Weser-tuomiossa linjannut, että vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklan1 kohdan a alakohdan i alakohdassa olevaa käsitettä pintavesimuodostuman ”tilan huononeminen” on tulkittava siten, että kyseessä on huononeminen heti, kun ainakin yhden kyseisen direktiivin liitteessä V tarkoitetun laadullisen tekijän tila huononee yhdellä luokalla, vaikka tämä huononeminen ei johda pintavesimuodostuman luokan alenemiseen kokonaisuudessaan.
KHO linjasi ratkaisussaan, että Suomen ympäristönsuojelulain 51 §:n 1 momentin ja vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 21 §:n 1 momentin 1 kohdan ja niillä täytäntöön pannun vesipolitiikan puitedirektiivin unionin tuomioistuimen edellä mainitussa Weser-tuomiossa vahvistaman tulkinnan mukaan kansallinen viranomainen ei saa myöntää lupaa toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman jonkun laadullisen tekijän tilaluokka heikkenisi. Näin ollen ympäristönsuojelulain 49 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä pilaantumisena tai sen vaarana on pidettävä sellaista olennaisen lisäkuormituksen vesistössä aiheuttamaa kokonaisvaikutusta, joka johtaa pintavesimuodostuman tilan tai sen laadullisen tekijän heikkenemiseen. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan seurausten todennäköisyyttä ja haitallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös ympäristönsuojelulain 20 §:n 1 kohdan mukainen varovaisuusperiaate.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry lausuu kantanaan, että käsiteltävän oikeusasian M 1828-18 ja oikeusasian M 2090-19 asiakirjoista ei ilmene, että kaivoksen ja rikastamon jätevesien vaikutuksia Aareajoen, Kaunisjärven, Patojoen, Kaunisjoen, sekä suojeltuun Natura alueeseen (Tornio-Kalix -vesistöalueeseen) olisi riittävästi selvitetty EU:n vesipuitedirektiivin velvoittamalla tavalla, eikä myöskään kaivoshankkeen ja muiden päästölähteiden (esim. Suomen puoleisten kaivoshankkeiden) yhteisvaikutuksia mainittuihin vesistöihin ole selvitetty riittävästi EU:n vesipuitedirektiivin tarkoittamalla tavalla.
Edellä kuvattuihin perusteluihin viitaten Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry lausuu kantanaan, että kyseisissä oikeusasioissa on ratkaistava ei pelkästään sitä, että missä määrin kaivosyhtiön toiminta on Rajavesikomission vuonna 2010 myöntämän ympäristöluvan vastaista, vaan myös se, että missä määrin kyseinen toiminta on EU:n vesipuitedirektiivin velvoitteiden vastaista.
Molempien oikeusasioiden käsittelyn yhteensovittaminen
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry katsoo, että oikeusasioiden M 1828-18 ja M2090-19 käsittelyjen yhteensovittaminen on perusteltavissa yhteisten kosketuskohtien osalta.
Katsomme eräiksi sellaiseksi yhteisiksi kosketuskohdiksi EU:n kaivannaisjätedirektiivin sekä vesipuitedirektiivin vaatimusten täyttymisten dokumentoitu riittävä selvittäminen.
Huomautamme, että asiakirjojen mukaan sellaista selvitystä ei ole vielä tehty.
Kysymys aikataulusta
Tuomioistuin ilmoittaa harkitsevansa aikatauluja lausuntoaikojen, pääkäsittelyn ja katselmuksen osalta.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry viittaa edellä lausumaansa.
Katsomme puuttuvien selvitysten EU-direktiivien velvoitteiden täyttymisestä/täyttymättömyydestä olevan mahdollisesti sellainen asia, joka saattaa vaikuttaa molempien oikeusasioiden käsittelyprosessiin ja käsittelyaikatauluun.
Katsomme että, jotta pääkäsittelyssä voitaisiin ottaa kantaa kyseisiin direktiivien velvoitteiden täyttymiseen/täyttymättömyyteen oikeudellisesti pätevästi ja perustellusti, tulisi tuomioistuimella olla käytettävissään riittävästi dokumentoidut ja perustellut asiakirjat kyseisestä asiasta. Katsomme, että tällä hetkellä sellaiset asiakirjat puuttuvat.
Tuomioistuin ilmoittaa harkitsevansa joustoa pääkäsittelyn aikatauluun esimerkiksi pitämällä mahdollisesti katselmuksen pääkäsittelyn ulkopuolella lumettomana aikana vuonna 2020.
Katsomme menettelyn mahdolliseksi, mikäli edellä lausumamme vaatimus EU-direktiivien vaatimusten täyttymisestä/täyttymättömyydestä on dokumentoiduin analyysinäytteiden perusteella osoitettu riittävästi selvitetyn tuomioistuimelle, ja sulan maan aikaan pidettävän katselmuksen yhteydessä voidaan varmistua analyysien perusteena olleiden näytteiden ottopaikkojen olevan riittäviä määrältään, sijoituspaikaltaan ja laadultaan, jotta voidaan arvioida analyysitulosten olevan päteviä käytettäväksi ympäristövaikutusten arvioinnin perustaksi.
Yhteenveto
Lausumme kantanamme, että Naturvårdsverketin hakemuksessa on riittävästi esitetty Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran rikastamon toiminnan olevan Rajavesikomitean myöntämän ympäristöluvan vastaista, jonka vuoksi kaivosyhtiön ympäristölupa on peruttava.
Lausumme lisäksi kantanamme, että EU-oikeuden mukaan kansallinen viranomainen ei saa antaa toimilupaa toiminnalle, joka ei täytä EU-direktiivien velvotteita. Katsomme, että kaivannaisjätedirektiivin vastainen menettely on jo tuotu oikeusistuimen käsittelyyn, eikä toisaalta ole osoitettu selvitetyn, että kaivoksen jätevedet täyttäisivät EU:n vesipuitedirektiivin vaatimukset.
Katsomme Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran rikastamon toiminnan rikkovan EU:n kaivannaisjätedirektiiviä sekä vesipuitedirektiiviä, jonka vuoksi vaadimme, että Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran rikastamon ympäristöluvat on peruttava ja ympäristöä pilaava toiminta on lopetettava.
Tietopyyntö
Pyydämme tiedottamaan meille molempien oikeusasioiden käsittelyihin liittyvistä seikoista.
Kunnioittaen
Rovaniemellä 19.2.2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry.
+358 40 823 2443
Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n puolesta
puheenjohtaja Seppo Aikio toiminnanjohtaja Mika Flöjt