Lausunto Kaunisvaaran kaivoshankkeen lupahakemus ja ym­pä­ris­tön­vai­ku­tus­ten arviointi, Pajala, Ruotsi

Lapin ELY-keskus

kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntönne 09.09.2021 LAPELY/3705/2018 asiassa Kaunisvaaran kaivoshankkeen lupahakemus ja ympäristövaikutusten arviointi, Pajala, Ruotsi

Asia: Lausunto lausuntopyyntöön 09.09.2021 LAPELY/3705/2018.

Määräpäivä: 8.11.2021

Meille on annettu lisäaikaa lausunnon antamiseksi 10.11.2021 saakka.

Lausunnon antaja:

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry.

---

Lausunto lausuntopyyntöön 09.09.2021 LAPELY/3705/2018.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (myöhemmin SLL Lappi) lausuu Lapin ELY-keskuksen 9.9.2021 lähettämään lausuntopyyntöön Kaunisvaaran kaivoshankkeen lupahakemus- ja ympäristövaikutusarviointiasiaan seuraavasti jaotellen:

• Lausuntopyynnön kohde, oikeudellinen peruste ja lausuntopyynnön tarkoitus on selostettu harhauttavasti
• Kaivoksen nykyisten lupien käynnissä olevaa peruuttamiskäsittelyä Ruotsin ympäristötuomioistuimessa ei Lapin ELY-keskus lausuntopyynnössä selosta
• Lausuntopyyntö kohdistuu vain kaivosyhtiön ympäristölupahakemukseen nykyisen toiminnan jatkamiseksi ja laajentamiseksi, eikä Lapin ELY-keskus selosta, että sekin hakemus on käsiteltävänä Ruotsin ympäristötuomioistuimessa
• Lausunnon tiivistelmä

1. Lausuntopyynnön kohde, oikeudellinen peruste ja lausuntopyynnön tarkoitus on selostettu harhauttavasti

SLL Lappi katsoo, että Lapin ELY-keskus ei lausuntopyyntöasiakirjassaan selosta Århusin sopimuksen, EU:n YVA-direktiivin, vesipuitedirektiivin, perustuslain oikeusturvaperiaatteen ja hallintolain velvoitteiden mukaisesti koko käsillä olevaa asiakokonaisuutta, sen aikaisempia lupakäsittelyvaiheita, voimassa olevia lupia ja lupamääräyksiä, parhaillaan käynnissä olevia lupien peruuttamiskäsittelyjä Ruotsin ympäristötuomioistuimessa, eikä ympäristötuomioistuimen katselmuksia yhtiön nykyisen toiminnan luvanmukaisuuden osalta, vaikka on selvää, että nykyisen luvan peruuttamiskäsittelyn tulos on oikeudellinen perusedellytys sille, että kaivosyhtiön ympäristölupahakemukselle nykyisen toiminnan jatkamiseen ja laajentamiseen on minkäänlaista oikeudellista perustetta

Koska Lapin ELY-keskus jättää selostamatta tämän lausuntopyyntöönsä oleellisesti vaikuttavan nykyisen luvan oikeuskäsittelyn, on lausuntopyyntömenettely kaivostoiminnan jatkamisesta ja laajentamisesta katsottava oleellisen puutteelliseksi ja suorastaan harhauttavaksi.

SLL Lappi huomauttaa, että on asian johdosta aikaisemmin Uumajan käräjäoikeuden pyynnöstä lausunut (1.7.2019, 19.2.2020 sekä 1.3.2021) suoraan Uumajan käräjäoikeudelle (Maa- ja ympäristötuomioistuin) kyseisen Tapulin kaivoshankkeen ja rikastamon lupien peruuttamista koskevaan asiaan (oikeusasia M 1828-18) kaivosyhtiön uuteen ympäristölupahakemukseen sekä YVA-selostukseen kaivostoiminnan jatkamisesta ja laajentamisesta (oikeusasia M 2090-19).

SLL Lappi huomauttaa, että vaikka Lapin ELY-keskus nyt lausuntopyynnössään lausuu toimivansa ”viranomaisena rajajokisopimuksen nojalla lupa-asian osalta ja ympäristöministeriö Espoon sopimuksen nojalla viranomaisena YVA-menettelyn osalta. Näiden kahden eri sopimuksen mukainen kuuleminen järjestetään samassa yhteydessä”, niin Lapin ELY-keskus ei kuitenkaan lausuntopyyntöasiakirjassaan ollenkaan selosta edellä mainittuja kahta oikeusasiaa M 1828-18 ja M 2090-19, vaan luo lausuntopyyntöasiakirjallaan todellisuuden vastaista mielikuvaa kuin oikeusasian M 1828-18 kesken olevalla käsittelyllä ei olisi mitään merkitystä, eikä rajajokisopimuksen Suomen puolen viranomaisilta, asukkailta ja yhteisöiltä olisi tarvetta pyytää lausuntoja, muistutuksia tai mielipiteitä nykyisen kaivostoiminnan lupien peruuttamista koskevaan oikeuskäsittelyyn joko erikseen tai tämän käsillä olevan lausuntopyyntömenettelyn yhteydessä.

Lapin ELY-keskuksen lausuntopyynnön liiteasiakirjoista kuitenkin ilmenee, että kaivosyhtiön nykyisen toiminnan peruuttamisen oikeuskäsittely on Uumajan Maa- ja ympäristötuomioistuimessa edelleen kesken ja että Lapin ELY-keskus on itse osallistunut Ruotsin Maa- ja ympäristötuomioistuimen järjestämään katselmukseen nykyistä toimintaa koskevassa asiassa, mutta Lapin ELY-keskus ei tätä oleellista kaivosyhtiön nykyisen luvan peruuttamiskäsittelyä ja sen käsittelyn merkitystä lausuntopyynnössään selosta, eikä pyydä suomalaisilta asianosaisilta lausuntoa ja kannanottoja kaivoksen nykyisen toiminnan luvanmukaisuuteen liittyen, vaan pelkästään pyytää lausuntoa kaivosyhtiön uuteen ympäristölupahakemukseen ja YVA-selostukseen kaivostoiminnan jatkamiseksi ja laajentamiseksi.

Lapin ELY-keskus ei esitä lausuntopyynnössään mitään hyväksyttävissä olevaa oikeusperustaa kyseiselle menettelytavalleen.

SLL Lappi viittaa YLE-uutisten 5.11.2021 laajaan artikkeliin, jossa YLE kysyi ympäristöministeriöltä ja Lapin ELY-keskukselta perusteluja moiseen menettelyyn. Artikkelissa Suomen ympäristöministeriö katsoi, ettei Naturvårdsverket (NV) lausuntoa ole tarvinnut mainita tai kääntää suomeksi. ”Pimittämisestä ei tosiaan ole kysymys ollenkaan vaan kyllä me mennään ihan näiden sopimusten ehtojen mukaisesti”. Lapin ely-keskus on samalla kannalla.

SLL Lappi katsoo, että ympäristöministeriön viittaus liittynee Espoon sopimuksen 4 artiklaan ’Ympäristövaikutusten arviointiasiakirjojen laadinta’:

1. Aiheuttajaosapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettavista ympäristövaikutusten arviointiasiakirjoista on käytävä ilmi vähintään II liitteessä tarkoitetut tiedot.

II LIITE

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIASIAKIRJOJEN SISÄLTÖ

Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointiasiakirjoihin sisällytetään 4 artiklan mukaisesti vähintään seuraavat tiedot:

1. a) kuvaus ehdotetusta hankkeesta ja sen tarkoituksesta,
2. b) soveltuvin osin kuvaus ehdotetun hankkeen mahdollisista vaihtoehdoista (esim. sijainnin tai teknologian osalta) sekä myös selostus vaihtoehdosta, että hanketta ei toteuteta,
3. c) kuvaus ympäristöstä, johon ehdotetun hankkeen ja sen vaihtoehtojen merkittävät vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat,
4. d) kuvaus ehdotetun hankkeen ja sen vaihtoehtojen aiheuttamista mahdollisista ympäristövaikutuksista sekä arvio vaikutusten merkittävyydestä,
5. e) kuvaus toimenpiteistä, joilla haitalliset ympäristövaikutukset rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi,
6. f) tarkka selvitys käytetyistä ennustamismenetelmistä ja taustaolettamuksista sekä ympäristöä koskevasta olennaisesta aineistosta,
7. g) selvitys tarvittavien tietojen keruussa havaituista puutteista ja epävarmuustekijöistä,
8. h) tarvittaessa ehdotus seuranta- ja toimintaohjelmiksi sekä suunnitelmat jälkiarviointia varten,
9. i) yleistajuinen ja soveltuvin osin havainnollinen yhteenveto (kartat, kaaviot tms.).

SLL Lappi katsoo, että Ruotsi ei ole täyttänyt Espoon aiheuttajaosapuolen sopimusvelvoitteita, kun se ei ole pystynyt liittämään sopimuksen 4 artiklan ja liitteen II d-f kohtien mukaisia riittäviä vaikutusasiakirjoja eli tarkkaa selvitystä ennustamismenetelmistä taustaolettamuksista tai ympäristöä koskevasta olennaisesta aineistosta.

SLL Lappi lausuu lisäksi painokkaasti, että se ettei Espoon sopimuksessa tai rajajokisopimuksessa erikseen yksilöidä ja säädetä mitä aineistoa käännetään toisen sopimusosapuolen kielelle ja missä laajuudessa asia on selostettava luotettaviin tietoihin perustuvien lausuntojen ja kannanottojen hankkimiseksi, ei tarkoita sitä, ettei niin pitäisi tehdä. Espoon sopimus ja rajajokisopimus eivät kumoa muun lainsäädännön ja direktiivien velvoitteita eivätkä mene niiden edelle asianosaisille tarpeellisten tietojen määrittämisessä, eikä Espoon sopimus ja rajajokisopimus anna ympäristöministeriölle ja/tai Lapin ELY-keskukselle oikeutta ennakkoon asianosaisten puolesta päättää, mikä aineisto on asianosaisten perusoikeusetujen turvaamisen kannalta tärkeä ja mikä voidaan jättää mainitsematta ja/tai kääntämättä suomeksi. Asianosaisilla tulee olla itsellään oikeus arvioida, mikä hankkeeseen jo virallisesti laadittu asiakirja on hänen kannaltaan merkityksellinen ja mikä ei.

Säädöstasolla yleisölle ja asianosaisille annettavien tietojen riittävyyttä ja ajankohtaa lausuntojen saamiseksi määrittelevät Århusin sopimus, YVA-direktiivi, perustuslaki, hallintolaki ja niiden soveltamiskäytäntöjä ohjaavat tulkintaohjeet.

Lausuntopyyntöjä ei siis tule tehdä pelkästään Espoon sopimuksen ja/tai rajajokisopimukseen kirjattujen säädöskirjauksiin nojautuen (jotka ovat luonteeltaan vain lisätäsmennyksiä edellä mainittuihin säädöksiin, eivätkä suinkaan niitä säädöksiä poissulkevia), vaan siitä oikeuskäytännön perusperiaatteesta lähtien, että koko hankekokonaisuudesta kokonaisuudessaan on annettava yleisölle ja asianosaisille riittävät tieteellisen epävarmuuden poistaviin selvityksiin perustuvat tiedot jo heti hankkeen alkuvaiheesta lähtien.

Näin ei ole tässä hankkeessa toimittu.

SLL Lappi lausuu lisäksi, että edellä kuvattu Espoon sopimuksen kohta koski YVA-selostuksen asiakirjoja. Se ei siis koske ympäristölupahakemuksen käsittelyasiakirjoja ja/tai voimassa olevan ympäristöluvan oikeuskäsittelyasiakirjojen toimittamisia toisen valtion puolella oleville asianosaisille heidän lausuntojensa hankkimiseksi. Katsomme, ettei kyseiseen Espoon sopimukseen tai rajajokisopimukseen vedoten synny pätevää oikeusperustaa sille, ettei kyseisille toisen valtion puolella oleville asianosaisille ole toimitettu ja käännetty riittäviä tarpeellisia asiakirjoja.

Nyt on asian sekä suomalaisena ympäristönsuojelulain (ja rajajokisopimuksen) valvontaviranomaisena että YVA-prosessien yhteysviranomaisena Lapin ELY-keskus tehnyt lausuntopyyntömenettelyn Suomen puolella vasta Ruotsin Maa- ja ympäristötuomioistuimen oikeuskäsittelyn loppuvaiheessa, ja senkin lausuntopyynnön vain toisesta oikeuskäsittelyn kohteena olevasta asiasta (jonka kohtalo tosiasiallisesti riippuu ensimmäisen oikeuskäsittelyn tuloksesta, siis siitä oikeuskäsittelystä, johon Lapin ELY-keskus ei edes ole tehnyt lausuntopyyntöä).

SLL Lappi katsoo edellä kuvattuun viitaten, että Lapin ELY-keskus on tehnyt lausuntopyynnön tehdyn virheellisin menettelyin koskemaan vain kaivosyhtiön uutta ympäristölupahakemusta ja YVA-selostusta, ja että ELY-keskus on jättänyt pyytämättä lausuntoja kaivoksen nykyistä toimintaa koskien, vaikka nimenomaan nykyisen toiminnan vaikutukset yhteiseen rajajokeen ovat keskeinen selvitystehtävä käynnissä olevassa oikeuskäsittelyssä siitä, täyttääkö kaivoksen nykyinen toiminta yhtiölle myönnettyjen ympäristölupien, rajajokikomission myöntämän luvan, Espoon sopimuksen ja EU-direktiivien velvoitteet.

SLL Lappi lausuu edellä kuvattuun viitaten, että Ruotsi ei täyttänyt Espoon aiheuttajaosapuolen sopimusvelvoitteita eikä rajajokisopimuksen velvoitteita toiminnassa olevan kaivoshankkeen ympäristövaikutusten valvontaan ja oikeuskäsittelyyn liittyvästä suomalaisten osapuolten lausuntojen hankkimisesta tuomioistuinkäsittelyä varten eikä myöskään ole täyttänyt kyseisiä velvoitteita myöskään kaivosyhtiön uuden ympäristöluvan lupahakemuksen suhteen toiminnan jatkamiseksi ja laajentamiseksi.

2. Kaivoksen nykyisten lupien käynnissä olevaa peruuttamiskäsittelyä Ruotsin ympäristötuomioistuimessa ei Lapin ELY-keskus lausuntopyynnössä selosta

SLL Lappi huomauttaa, että on asian johdosta aikaisemmin Uumajan Maa- ja ympäristötuomioistuimen pyynnöstä lausunut (1.7.2019, 19.2.2020 sekä 1.3.2021) suoraan tuomioistuimelle kyseisen Tapulin kaivoshankkeen ja Kaunisvaaran rikastamon lupien peruuttamista koskevaan asiaan (oikeusasia M 1828-18) sekä myös kaivosyhtiön uuteen ympäristölupahakemukseen sekä YVA-selostukseen kaivostoiminnan jatkamisesta ja laajentamisesta (oikeusasia M 2090-19).

Lausunnoissaan tuomioistuimelle SLL Lappi yhtyi Naturvårdsverketin hakemuksessaan esittämään, että Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran rikastamon toiminta on ristiriidassa Ruotsin EU-jäsenvelvoitteiden kanssa, koska se ei vastaa nykyistä ruotsalaista asetusta, jolla on toimeenpantu kaivannaisteollisuuden jätehuoltoon liittyvät direktiivit ja EU-komission päätökset. Lupapäätöksessä ei myöskään ole lainkaan käsitelty vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden ympäristölaatunormeja, jotka Naturvårdsverketin mukaan ylittyvät kaivosalueen läheisissä vesistöissä.

SLL Lappi lausui kantanaan tuomioistuimelle, ettei käsiteltävän oikeusasian M 1828-18 eikä myöskään oikeusasian M 2090-19 asiakirjoista ilmene, että kaivoksen ja rikastamon jätevesien vaikutuksia Aareajoen, Kaunisjärven, Patojoen, Kaunisjoen, sekä suojeltuun Natura alueeseen (Tornio-Kalix -vesistöalueeseen) olisi riittävästi selvitetty EU:n vesipuitedirektiivin velvoittamalla tavalla. SLL Lappi lausui myös, ettei kaivoshankkeen ja muiden päästölähteiden [esim. Suomen puoleisten kaivoshankkeiden (mm. Hannukainen)] yhteisvaikutuksia mainittuihin vesistöihin ole selvitetty riittävästi EU:n vesipuitedirektiivin tarkoittamalla tavalla.

Edellä kuvattuihin perusteluihin viitaten SLL Lappi lausui kantanaan, että kyseisissä oikeusasioissa on ratkaistava ei pelkästään sitä, missä määrin kaivosyhtiön toiminta on Rajajokikomission vuonna 2010 myöntämän ympäristöluvan vastaista, vaan myös se, missä määrin kaivosyhtiön toiminta on EU:n vesipuitedirektiivin velvoitteiden vastaista.

SLL Lappi lausui yhteenvedossa kantanaan tuomioistuimelle, että Naturvårdsverketin hakemuksessa on riittävästi osoitettu Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran rikastamon toiminnan olevan Rajajokikomission myöntämän ympäristöluvan vastaista sekä vesipuitedirektiivin vastaista, joten kaivosyhtiön ympäristölupa on peruttava.

Tältä osin viittaamme Lapin ELY-keskuksen lausuntopyynnön liitteeseen ’Uumajan käräjäoikeuden (Maa- ja ympäristötuomioistuin) pöytäkirja suullisesta valmistelusta’ 2020-05-25 – 2020-05-29, jossa käsitelty molempia oikeustapauksia M 1828-18 sekä M 2090-19.

Kyseisen Uumajan Maa- ja ympäristötuomioistuimen pöytäkirjan (sivu 32) mukaan Kamarikollegio katsoo, että juridista syistä juttu M1828-18 tulee ratkaista ensin.

Samalla pöytäkirjan sivulla lääninhallitus ilmoittaa miettineensä kääntämiskysymystä ja arvioineensa olevan tarpeellista odottaa lisätäydennyksiä, että käy selvästi ilmi, mihin yhtiö hakee lupaa jne. ennen kuin kääntäminen tapahtuu. Lääninhallitus lausuu olleensa tietyssä määrin yhteydessä suomalaisen viranomaiseen ELY-keskuksessa, jolla oli mm edustajia mukana jutun M 128-18 katselmuksessa. Lääninhallituksen mukaan ELY-keskus pitää tärkeinä vesikysymyksiä ja vaikutusta kalastukseen. ELY-keskuksella on myös ollut mielipiteitä hiekkavaraston lähemmästä muotoilusta.

Lapin ELY-keskus on siis antanut Ruotsin lääninhallitukselle käsityksen, että pitää tärkeänä vesikysymystä ja vaikutusta kalastukseen. Mutta kaivoshankkeen suomalaisille asianosaisille ei Lapin ELY-keskus anna vastaavaa tärkeänä pitämisen käsitystä, koska ei lausuntopyyntömenettelyssään edes lausu jutun M 1828-18 (kaivoksen nykyisten lupien peruuttamisoikeudenkäyntiä) olemassaoloa eikä esitä selvityksiä nykyisen toiminnan vaikutuksista rajajoen vedenlaatuun ja kalastukseen sillä tavoin, että asianosaisille muodostuisi käsitys mahdollisuudesta antaa lausunto tai kannanotto asiaan. Lapin ELY-keskus ei pyydä asianosaisilta lausuntoa nykyisen toiminnan vaikutuksista, vaan pelkästään pyytää lausuntoa kaivosyhtiön uudesta ympäristölupahakemuksesta toiminnan jatkamiseen ja laajentamiseen. Siis laajentamiseen, vaikka nykyisenkin toiminnan vaikutusten vuoksi koko voimassa oleva lupa on tuomioistuimen luvan peruuttamiskäsittelyssä.

SLL Lappi katsoo Lapin ELY-keskuksen menettelyn jättää pyytämättä suomalaisilta asianosaisilta lausuntoa kaivoksen nykyisestä toiminnasta virheelliseksi ja asianosaisten oikeusturvaa loukkaavaksi.

Nykyisen toiminnan haitallisten vaikutusten ilmenemisestä viittaamme luvanhakijan YVA-selostuksen (liite H) kohtaan 7.3.2.6 Muonionjoki – näytteenottopaikka SS39. Tästä näytteenottopaikasta on tiedot vuosilta 2011–2018. Näytteenottopaikka sijaitsee alavirtaan kaivoksen purkuvesipaikasta.

YVA-selostuksen taulukossa 18 esitetään lasketut vuosikeskiarvot samojen periaatteiden mukaan, jotka on mainittu kohdassa 7.3.2.1 koskien Mellajokea.

Taulukko 18: Vuosikeskiarvot [µg/L] näytteenottopaikassa SS39. Ca, TOC ja DOC ilmoitetaan mg/L. Taulukossa kuvataan esim. uraanin osalta:

Yhtiö selostaa YVA-selostuksessaan asiaa seuraavasti:

”Vuonna 2018 uraanin kokonaispitoisuus oli 0,46 µg/L ja korjattuna taustapitoisuudella (0,46–0,06). Tänä vuonna ylitetään arviointiperusteen mukainen taso. Syynä tähän voi olla pumppaus osittain täyttyneen avolouhoksen tyhjennyksen aikana. Uraanin osalta tulee kuitenkin mainita, että arviointiperusteet koskevat muodollisesti totaalista liuennutta pitoisuutta, kun taas arvon perustana olevat tutkimukset ja selvitykset koskevat biosaatavaa pitoisuutta. Tätä taustaa vasten Kemakta Konsult AB:lle on annettu tehtäväksi analysoida tarkemmin uraaniin liittyvää kysymystä ja biosaatavien fraktioiden esiintymistä toiminnan päästöissä ja Muonionjoessa, katso liite H4. Kemaktan selvityksestä käy ilmi, että biosaatavat pitoisuudet sekä purkuvedessä että Muonionjoessa ovat selvästi alle arviointiperusteen myös vuonna 2018.”

SLL Lappi huomauttaa, että kyseessä on yhtiön selostus nykyisen toiminnan vaikutuksista yhden Muonionjoen näytteenottopaikan SS39 vuosikeskiarvojen perusteella. Selostuksessaan yhtiö tunnustaa, että arviointiperusteen mukainen taso ylitetään. SLL Lappi huomauttaa, että suomennetusta selostuksesta ei yksiselitteisesti selviä, mitä termillä arviointiperusteen mukainen taso tarkoitetaan, erityisesti onko se voimassa olevan (nyt oikeuskäsittelyssä olevan) ympäristöluvan mukainen päästöraja-arvo vai ei.

Asia on selvästi ollut yhtiöllekin merkityksellinen, koska yhtiö on lisäselvityksillä ryhtynyt tulkitsemaan mitä tuo arviointiperuste tarkoittaisi uraanin osalta (totaalista liuennutta pitoisuutta), teettämällä erillisen konsulttiselvityksen Kemakta Konsult AB:lla biosaatavasta pitoisuudesta.

SLL Lappi huomauttaa, että esitetystä aineistosta ei selviä, että yhtiön nykyisessä ympäristöluvassa olisi annettu lupamääräyksissä raja-arvot uraanin biosaatavan osuuden raja-arvoille, joten konsulttiselvitys on katsottava yhtiön pyrkimykseksi selittää, ettei ympäristöluvan mukaisia liuenneen uraanin raja-arvoja olisikaan ylitetty.

Huomautamme, ettei Lapin ELY-keskus lausuntopyynnön liitteissään käytä samoja yhtiön YVA-selostuksen liitteiden numerointeja, mutta uskomme Lapin ELY-keskuksen lausuntopyynnön liitteen ’Selvitys uraanin esiintymismuodoista Pajalan kaivoksen purkuvedessä’ olevan tuo yhtiön tarkoittama liite H4. Kyseinen selvitys on tehty kaivoksen jäteveden purkupaikan alapuolella yhdessä mittauspisteessä SS39 Muonionjoessa jaksolla 2012–2018.

SLL Lappi lausuu painokkaasti, että kyseinen selvitystyö edustaa kaivoksen nykyisen toiminnan vaikutusta uraanin eri komponenttien esiintymisestä kyseisellä mittauspisteellä, mutta Lapin ELY-keskus ei esitä sitä selvitykseksi kaivoksen nykyisen toiminnan vaikutuksista eikä pyydä siitä selvityksestä suomalaisten asianosaisten lausuntoa nykyisen toiminnan lupien peruuttamiskäsittelyyn.

Tämän voi nähdä myös siten, ettei Lapin ELY-keskus halua nostaa esille uraanin esiintymistä Pajalan ja Hannukaisen kallioperissä eikä uraanin liukenemisen selvittämistarpeita kemiallisten ja ekologisten vaikutusten selvittämiseksi YVA-selostuksissa, koska Lapin ELY-keskus ei itse Suomen puolella olevissa hankkeissa ole pitänyt uraanin esiintymistä ja sen kemiallisten ja ekologisten vaikutusten selvittämisiä kovinkaan tarpeellisina. Tältä osin se on toiminut YVA-direktiivin ja vesipuitedirektiivin velvoitteiden vastaisesti.

SLL Lappi lausuu, että yhtiön YVA-selostuksen mukaan (vain yhden) mittauspisteen SS39 tuloksista käy ilmi, että Muonionjokeen päätyy kaivostoiminnan seurauksena ympäristölaatunormien ylittäviä liuenneita uraanipitoisuuksia eikä niiden päästämiselle ole haettu eikä annettu alkuperäisissä ympäristöluvissa eikä rajajokikomission luvassa lupaa, ja että yhtiö pyrkii nyt tällä selvityksellä esittämään, ettei ympäristöluvan raja-arvoja olisikaan ylitetty.

Katsomme, että yhtiön erillisessä selvityksessä H4 on keinotekoisesti lähdetty tulkitsemaan, että kaivosyhtiöllä olisi aina oikeus päästää ”luontaisen taustapitoisuuden” lisäksi tietty määrä uraania ja että tätä ”oikeutta” voitaisiin lisäksi tarkemmin tulkita erillisillä uraanin kemiallisesti myrkyllisillä osajakeiden määrittelyillä. Yhtiö ei kuitenkaan esitä lainsäädäntöperustetta tulkinnalleen, joten katsomme kaivosyhtiön pyrkivän luomaan oikeusistuinkäsittelyn kautta uutta soveltamismenettelyohjetta uraanin päästörajojen tulkinnoille ja mittaustavoille.

Huomautamme, että yhtiön selvityksessä H4 on ansiokkaasti osoitettu vedessä olevien uraanin eri komponenttien suurta määrää ja niiden eri jakeiden erilaisia ominaisuuksia esimerkiksi myrkyllisyyden suhteen, mutta yhtiön johtopäätökset vaikutusten arvioimisen suhteen ovat kuitenkin sangen yksipuoliset ja niistä puuttuvat tieteellisen epäilyksen poistavat selvitykset.

Myrkyllisyyden raja-arvoa on arvioitu lähinnä akuutin vaikutuksen suhteen, ja selvitykset pitkäaikaisvaikutuksista puuttuvat tai ovat vähintäänkin riittämättömät. Ekologisten vaikutusten arviointi ja selvittäminen puuttuu kokonaan, ja vaikka aineistossa puhutaan biosaatavasta uraanista, ei aineistossa ole esitetty selvitystä ja seurantaa uraanin rikastumisista kasveihin ja kaloihin, vaikka uraanin elonkiertoon rikastuminen on ympäristövaikutusten selvittämisen tärkein tehtävä pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseksi.

SLL Lappi katsoo, että kyseiset uraanimäärät (joita ei ole edes esitetty eikä arvioitu, minne ne päätyvät) liuenneena yhteisessä rajajoessa on väistämättä sellainen asia, johon suomalaisen toimivaltaisen valvontaviranomaisen Lapin ELY-keskuksen on otettava virallisesti kantaa ja jo kaivoksen nykyisen toiminnan ympäristö- ja vesistövaikutusten suhteen. Tällaista kannanottoa ei Lapin ELY-keskus ole esittänyt.

SLL Lappi katsoo, että kyseinen Lapin ELY-keskuksen lausuntopyyntöasiakirjan liite ’Selvitys uraanin esiintymismuodoista Pajalan kaivoksen purkuvedessä’ osoittaa kaivoksen toimivan alkuperäisen ympäristölupansa vastaisesti, mutta Lapin ELY-keskus ei pyydä siitä lausuntoa vaan esittää kyseisen selvityksen kaivosyhtiön uuden ympäristölupahakemuksen liiteasiakirjaksi, vaikka kyseinen selvitys ei miltään osin osoita selvityksiä yhtiön hakeman toiminnan laajentamisen vaikutuksista rajajokeen.

SLL Lappi katsoo edellä kuvattuun viitaten, että Lapin ELY-keskus on tehnyt oleellisen menettelyvirheen lausuntopyynnössään (oikeammin jättäessään tältä osin pyytämättä suomalailta asianosaisilta lausuntoa), jolla menettelyllään se loukkaa asianosaisten oikeusturvaa.

3. Lausuntopyyntö kohdistuu vain kaivosyhtiön ympäristölupahakemukseen nykyisen toiminnan jatkamiseksi ja laajentamiseksi, eikä Lapin ELY-keskus selosta, että sekin hakemus on käsiteltävänä Uumajan ympäristötuomioistuimessa

Lapin ELY keskus käyttää lausuntopyyntönsä otsikkona ”Lausuntopyyntö Kaunisvaaran kaivoshankkeen lupahakemuksesta ja ympäristönvaikutusten arvioinnista, Pajala, Ruotsi”.

SLL Lappi viittaa edellä kohdissa 1 ja 2 lausuttuun. Niiden perusteella on selvää, että lausuntopyynnön otsikko on harhauttava antaen kuvan, kuin nyt olisi kyse uudesta vireille tulleesta ympäristölupahakemuksesta ja YVA-selostuksesta, vaikka kyseessä on nykyisen toiminnan ympäristöluvan peruuttamiskäsittely Uumajan Maa- ja ympäristötuomioistuimessa Ruotsissa ja yhtiö on tehnyt siihen käsittelyyn uuden hakemuksen nykyisen toiminnan jatkamiseksi ja laajentamiseksi.

Tätä asian käsittelyn oikeusperustaa ei Lapin ELY-keskus lausuntopyynnössään selosta, vaikka on selvää, ettei uutta ympäristölupaa voida myöntää, mikäli todetaan yhtiön rikkoneen nykyisen toimintansa yhteydessä voimassa olevia lupaehtojaan ja muita lainsäädännön velvoitteita.

Lapin ELY-keskus ei pyydä lausuntoa kaivoksen nykyisen toiminnan lainmukaisuudesta. Se toimii, kuin yhteisen rajajoen suomalaisten asianosaisten ei tulisi saada lausua kaivoksen nykyisestä toiminnasta.

SLL Lappi katsoo, että arviointiasiakirjat sisältävät oleellisia virheitä ja puutteita

Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimuksen (ns. Espoon sopimus) 4 artiklan (Ympäristövaikutusten arviointiasiakirjojen laadinta) mukaan aiheuttajaosapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettavista ympäristövaikutusten arviointiasiakirjoista on käytävä ilmi vähintään II liitteessä tarkoitetut tiedot, kuten kuvaus ympäristöstä, johon ehdotetun hankkeen ja sen vaihtoehtojen merkittävät vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat, kuvaus ehdotetun hankkeen ja sen vaihtoehtojen aiheuttamista mahdollisista ympäristövaikutuksista sekä arvio vaikutusten merkittävyydestä. Arviointiasiakirjoihin on liitettävä myös kuvaus toimenpiteistä, joilla haitalliset ympäristövaikutukset rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Myös tarkka selvitys käytetyistä ennustamismenetelmistä, taustaolettamuksista ja ympäristöä koskevasta olennaisesta aineistosta vaaditaan sekä selvitys tarvittavien tietojen keruussa havaituista puutteista ja epävarmuustekijöistä.

Ruotsi ei ole täyttänyt Espoon aiheuttajaosapuolen sopimusvelvoitteita, kun se ei ole pystynyt liittämään sopimuksen 4 artiklan ja LIITTEEN II mukaisia riittäviä vaikutusasiakirjoja edellä mainituista vaikutuksista.

Kaunisvaaran kaivoshankkeen arviointiasiakirjoissa esiintyy kahdessa eri liitteessä sama taulukko, jossa on toisistaan merkittävästi poikkeava koostumus selkeytysaltaan vedelle. Mm. sulfaatin osalta ero on 7-kertainen ja uraanin osalta 460-kertainen. Kysymyksessä on Taulukko 7 Vedenkäsittelysuunnitelmassa sekä Taulukko 7 Liite A2-2 (joka on ote alkuperäisestä Bilaga A Teknisk beskrivning).

Arviointiasiakirjoista ei näin ole mahdollista luotettavasti selvittää Kaunisvaaran kaivoshankkeen rajat ylittäviä vaikutuksia Muonionjokeen myös Suomen puolelle yksinään tai suunnitellun Hannukaisen kaivoshankkeen kanssa yhdessä.

SLL Lappi viittaa myös Lapin ELY-keskuksen lausuntopyynnön liitteeseen ’Ote ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, pintavesi’.

Kyseisessä arviointiselostuksen kohdassa 7.3.4.3 ’Kumulatiiviset vaikutukset’ selostetaan Pajalan kaivoshankkeiden ja Suomen puoleisen Hannukaisen kaivoshankkeen kumulatiivisia vaikutuksia Muonionjokeen.

Yhtiö toteaa selostuksessaan, etteivät Hannukaisen päästötiedot ole lopullisia vaan valmistuvat myöhemmin vuoden 2020 aikana. Se väittää kuitenkin, että Arvioinnin mukaan esitetyt päästöjen määrät ovat riittävän suuret, jotta voidaan arvioida ajateltuja kumulatiivisia vaikutuksia Muonionjokeen (vaikutus sekä toiminnasta Kaunisvaarassa että Hannukaisessa).

SLL Lapin käsityksen mukaan ilmaus ”esitetyt päästöjen määrät ovat riittävän suuret” on siinä määrin epäselvä, ettei sen perusteella voi päätellä mihin perustuu yhtiön arvio, että näiden kahden kaivoksen yhteisiä tulevia kumulatiivisia vaikutuksia voisi perustellusti arvioida.

Yhtiö esittää kumulatiiviset vaikutukset kummastakin kaivoksesta koskien kaivoksen toimintavuotta 12. Koska asiaa perustellaan arviolla 12. toimintavuoden päästöistä, ilman kuvausta päästöjen kehittymistrendistä vuosien saatossa kaivosten elinkaaren aikana ja ikään kuin molemmat kaivokset käynnistyisivät yhtäaikaa ja kuin kyseinen yhteinen toimintavuosi 12 olisi päästöjen maksimivuosi (mitä ei ole osoitettu) ja kuin kumulatiivisiin vaikutuksiin ei kuuluisi vesistöön kumuloituvasti kertyviä vaikutuksia (joita varmasti kuitenkin kertyy), niin arviointiselostuksen kohta 7.3.4.3 ’Kumulatiiviset vaikutukset’ on perusteiltaan riittämätön osoittamaan Muonionjokeen kertyviä kumulatiivisia vaikutuksia.

SLL Lappi huomauttaa myös, että yhtiö käyttää jälleen käsitettä ’Biosaatavat pitoisuudet’, joita yhtiö käyttää kuin biopesuna niihin tilanteisiin, kun arvioinnissa on todettu kokonaispitoisuuden ylittävän kyseisen haitallisen aineen pitoisuuksien raja-arvon.

Esimerkiksi taulukossa 25 on todettu ”kuparin (Cu) vuosikeskipitoisuudeksi lasketun 0,629 µg/L, mikä on yli arviointiperusteen, mutta kuparille on voimassa arviointiperusteen biosaatava pitoisuus. Perustuen korkeimpaan prosentuaaliseen biosaatavan kuparipitoisuuden osuuteen SS39:ssä (7,1 % kokonaispitoisuudessa), katso kohta 7.3.4.1, vastaa 0,629 µg/L noin 0,04 µg/L biosaatavaa pitoisuutta.”

SLL Lappi katsoo, ettei kyseisten vuosikeskipitoisuuksien alentamislaskelmille ”biosaatavan pitoisuuksien” laskelmia käyttäen ole yhtiö esittänyt päteviä oikeudellisia perusteita.

Huomautamme myös, että YVA-prosessin toimivaltaisen yhteysviranomaisen Suomen puolella, eli Lapin ELY-keskuksen, olisi tullut ennen YVA-selostuksen kuuluttamista ja lausunnon pyytämistään antaa yhteysviranomaisen kannanotto kyseisten vesistöön päästettävien haitallisten aineiden sallittujen pitoisuuksien laskemiselle. Siis tässä tapauksessa, kun hankkeen arviointiohjelmasta ei ole pyydetty lausuntoja suomalaisilta osapuolilta eikä ole annettu suomalaisen yhteysviranomaisen lausuntoa arviointiohjelman riittävyydestä huomioiden direktiivien velvoitteet, tällaiset lausunnot olisi suomalaisen yhteysviranomainen Lapin ELY-keskuksen tullut esittää tämän lausuntopyyntönsä yhteydessä.

Yhtiö huomauttaa YVA-selostuksessaan, ettei Hannukaisen osalta ole selvitetty ammoniumtyppipäästöjä. Se tarkoittaa, ettei ammoniumtyppipäästöjen kumulatiivisia vaikutuksia sekä Pajalan hankkeen ja Hannukaisen hankkeen yhteisteisten vaikutusten suhteen ole arvioitu YVA-selostuksessa.

SLL Lappi katsoo, ettei Muonionjokeen aiheutuvia kumulatiivisia päästövaikutuksia ole selvitetty EU:n vesipuitedirektiivin velvoittamalla tavalla siten, että tieteellinen epävarmuus poistuisi riittävien ja luotettavien selvitysten avulla myös pitkäaikaisvaikutusten suhteen.

SLL Lappi viittaa YVA-selostuksen kohtaan 7.3.4.4 ’Altistumisskenaariot relevanteille kemikaaleille prosessivedessä’.

SLL Lappi katsoo, ettei yhtiö esitä tässä kohdin vaikutusarviota Hannukaisen ja Pajalan kaivosten kumulatiivisista yhteisvaikutuksista, vaan pelkästään Pajalan alueen kaivos- ja malminrikastustoiminnassa käytettävistä vaahdotuskemikaaleista (ksantaatit).

Yhtiö lausuu ksantaatit vesiympäristöön eniten vaikuttaviksi prosessikemikaaleiksi ja nimeää ajankohtaisiksi natriumisopropyyliksantaatti (SIPX) ja kalium- tai natriumamyyliksantaatti (PAX).

Yhtiön mukaan YVA-selostuksen teknisen kuvauksen kohdassa 7.3.2 sekä jätteenkäsittelysuunnitelman kohdassa 8.5 ja liitteessä B on esitetty laskettu ksantaattien määrä, joka puretaan Muonionjokeen hiekkavaraston selkeytysaltaan kautta. (9,5 tonnia/vuosi). Ajankohtaisilla ksantaateilla on samanlaiset ympäristöominaisuudet, mutta PAXin katsotaan olevan hieman vähemmän myrkyllistä kuin SIPX. Asian yksinkertaistamiseksi oletetaan, että kaikki jokeen tuleva ksantaatti on SIPXiä.

Yhtiön mukaan vastineessa kaivostoimintaluvalle Hannukaisessa (Vastine ympäristölupahakemukselle 2018-03-14 Hannukainen Mining/Pöyry) esitetään tiedot mm. ksantaattien myrkyllisyydestä vedessä eläville organismeille.

SIPXin osalta tilitetään seuraavat arvot NOEC:lle (No Observed Effect Concentration), mikä koskee korkeinta pitoisuutta, jolla ei ole mitään vaikutusta seuraaviin lajeihin:
ϒ Vesikirppu makeassa vedessä NOEC (24 h) 23,48 mg/L
ϒ Vesikirppu merivedessä NOEC (30 vuorokautta) 79,33 mg/L
ϒ Makean veden levä NOEC (30 h) 26,77 mg/L
ϒ Merilevä NOEC (30 h) 2,68 mg/L
ϒ Makean veden kala NOEC (28 vuorokautta) 0,43 mg/L
ϒ Kala merivedessä NOEC (28 vuorokautta) 2,17 mg/L
Mainitussa vastineessa tilitetään myös arvioitu PNEC-arvo 0,217 mg/L, jossa PNEC (Predicted No Effect Concentration), siis se pitoisuus, jolla ei ole mitään vaikutusta mihinkään lajiin akvaattisessa ekojärjestelmässä.

Muonionjokeen purettavan ksantaatin määrään perustuen on laskettu odotetut pitoisuudet joessa, katso Taulukko 28.

SLL Lappi katsoo, että YVA-selostuksen mukaan yhtiö ei ole tehnyt määrältään, lajirunsaudeltaan ja aikajänteeltään riittäviä testejä voidakseen perustellusti päätyä laskelmansa arvoon haitattomasta ksansantaattipitoisuudesta PNEC-arvoltaan 0,217 mg/L.

Katsomme epävarmuutta aiheutuvan vesistöön päätyvän ksantaattien määrästä, sen liukenemis-, sekoittumis- ja laimentumisolosuhteista Muonionjoessa (ja jo ennen sitä), Muonionjoen ksantaattipitoisuuksista joen eri kohdissa sekä oleellisen puutteellisista testeistä ksantaattien vaikutuksista eliöstölle.

Yhtiö ei esitä omia tutkimuksia tai testejä, vaan viittaa lähinnä Hannukaisen kaivoksen vastineeseen annettuihin valituksiin. Hannukaisen kaivosyhtiön omia vastineita ei voitane pitää puolueettomina ja tieteellisen epävarmuuden poistavina lausuntoina ksantaattien vaikutuksista vesiekologialle.

Kyseiset Hannukaisen kaivosyhtiön väitteet ksantaattien haitattomista pitoisuuksista näyttävät perustuvan lähinnä eliöstöille tehdyistä lyhytaikaisista testeistä, joissa selviää lähinnä, ettei akuuttia riskiä eliöstölle ole, mutta se ettei kroonisia pitkäaikaisvaikutuksia olisi jää lyhytkestoisissa testeissä todistamatta. Vielä vaikeampaa tai mahdotonta on kyseisten lyhytaikaisten testien (kyseisissä esimerkeissä pisin aika vesikirpulla 30 vrk) avulla osoittaa, ettei ekologisia haittavaikutuksia tai riskiä niiden esiintymiselle ksantaateista aiheutuisi.

SLL Lappi katsoo, ettei yhtiö YVA-selostuksensa kohdassa 7.3.4.4 ’Altistumisskenaariot relevanteille kemikaaleille prosessivedessä’ osoita suunnittelemaansa suurta ksantaattimäärää vesieliöstölle haitattomaksi tai ettei riskiä ksantaatin käytöstä ekologisten haittojen syntymiselle aiheutuisi.

Erityisesti huomautamme, ettei yhtiö ole esittänyt ksantaattien osalta selvitystä Pajalan kaivoshankkeen ja Hannukaisen kaivoshankkeen yhteisistä kumulatiivisista vaikutuksista vesiekologialle, vaikka se asiakirjoissaan tuo esille molempien kaivoshankkeiden ksantaattiongelmia. Katsomme siis, ettei YVA-selostus tältä osin täytä vesipuitedirektiivin velvoitteita tieteellisen epäilyksen riittävästä poistamisesta riittävien selvitysten avulla. Erityisesti katsomme, ettei YVA-selostuksessa osoiteta selvitetyn ksantaattien vaikutuksia Muonionjoen vaelluskalakantoihin.

SLL Lappi viittaa 7.11.2021 Leif Ramm-Schmidt lausuntoon Kaunis Ironin ympäristölupahakemuksesta (liite).

Lausunnossaan Leif Ramm-Schmidt lausuu, että Kaunis Ironin hakemus on monelta osin niin virheellinen ja puutteellinen, että Muonionjoen vaikutusarviointia ei voida tehdä. Asiakirjoissa on esimerkiksi kaksi toisistaan erilaista laskentaa samalle päästövedelle, ero on sulfaatin osalta 7-kertainen ja uraanin osalta 460-kertainen. Dokumentaatiosta ei selviä, mikä on oikea.

Ksantaattilaskelma on virheellinen sekä laskentamäärän että hajoamisnopeuden osalta. Laskelmassa on käytetty vain puolet ilmoitetusta määrästä, lisäksi puoliintumisaikana on käytetty arvoja, jotka soveltuvat vain trooppisiin olosuhteisiin. Ksantaattien vesistövaikutus on virheellinen, mitä tulee turvalliseen päästörajaan, sellaista kun ei kirjallisuuden mukaan varmuudella ole. Ksantaatit puuttuvat yhtiön turvallisuusselvityksestä, ja myös käyttöturvallisuustiedotteet puuttuvat.

SLL Lappi viitaten edellä lausuttuun katsoo, että yhtiön esittämä YVA-selostus toiminnan jatkamisesta ja laajentamisesta on niin oleellisen puutteellinen ja riittämätön, ettei siihen perustuvasti synny oikeudellisia perusteita myöntää yhtiölle uutta ympäristölupaa toiminnan jatkamiseksi ja laajentamiseksi, joten vaadimme yhtiön ympäristölupahakemuksen hylättäväksi.

4. Lausunnon tiivistelmä

SLL Lappi katsoo, että tässä käsiteltävässä tapauksessa nykyisen käynnissä olevan kaivostoiminnan luvan peruuttamisoikeudenkäynnin suhteen (riippumatta siitä, että tuomioistuin on erikseen SLL Lapilta pyytänyt lausuntoja) on rikottu suomalaisten asianosaisten perusoikeutta saada lausua elinympäristöönsä vaikuttavaan asiaan kannanottonsa.

SLL Lappi katsoo, että tässä käsiteltävässä tapauksessa uuden ympäristöluvan lupahakemuksen oikeusistuinkäsittelyn suhteen on rikottu suomalaisten asianosaisten perusoikeutta saada lausua elinympäristöönsä vaikuttaan asiaan kannanottonsa riittäviin ja luotettaviin lausuntopyyntöasiakirjoihin nojautuen, jonka vuoksi vaadimme esitetyn ympäristölupahakemuksen hylättäväksi.

Tietopyynnöt

Pyydämme toimittamaan tähän asiaan annettavat lausunnot, päätelmät ja päätökset käyttöömme.

Rovaniemellä 10.11.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry.

Sari Hänninen, puheenjohtaja

Mika Flöjt, toiminnanjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n yhteyshenkilö:

Mika Flöjt, toiminnanjohtaja

+358 40 823 2443

Piirin sähköposti: lappi@sll.fi tai lapinpiiri@gmail.com

Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi

Lausuntomme liitteet: Leif Ramm-Schmidt ja Jari Natunen