Kolarin Hirvasjärven tuu­li­voi­ma­han­ket­ta ei tule toteuttaa

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry
lappi@sll.fi

10.1.2025

Lapin ELY-keskus
kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi

Kolarin kunta
kirjaamo@kolari.fi

Viite: Lausuntopyynnöt LAPELY/1355/2023, KRI/959/10.02.02/2022

Asia: Lausunto Kolarin Hirvasjärven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja osayleiskaavasta

Hirvasjärvelle suunnitellaan enintään 26 voimalan rakentamista (VE1). Vaihtoehdossa VE2 -voimaloita on 21.  Ohjelmassa niiden enimmäismäärä oli 27. Yksikköteho olisi 6–10 MW ja voimaloiden korkeus 300 m. Sähkönsiirtovaihtoehtoja on useita, ja ne kaikki suuntautuvat itää kohden Fingridin verkkoon 220 kV voimajohdolla. Sähkönsiirron vaihtoehtojen pituudet vaihtelevat 21–27 kilometrin välillä. Hankealueelle ei ole osoitettu maakuntakaavassa varausta tuulivoiman rakentamiseksi. Samanaikaisesti vireillä olevassa hankealueen osayleiskaavassa tavoitteena on mahdollistaa Kolarin kunnan Hirvasjärven alueelle enintään 21 yksikköteholtaan 6–10 MW tuulivoimalaa. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä, napakorkeus enintään 200 metriä ja lavan pituus enintään 100 metriä. Tuulivoimaloiden lisäksi kaava-alueelle rakennetaan sähköasema sekä tarvittavat huoltotiet ja maakaapelointi voimaloiden välille. Hankevastaava on Energiequelle Oy. 

YVA-selostuksessa kerrotaan hankkeen tuottavan vuosittain noin 820 GWh vuodessa, kun taas osayleiskaavaselostuksessa kerrotaan hankkeen tuottavan 650 GWh vuodessa. 

Sähkönsiirtovaihtoehtoja on 6 (A-F), joista jokainen suuntautuu uudella 21-26 kilometrin pituisella 220 kV:n voimajohdolla Fingridin verkkoon. Vain vaihtoehdossa A on mukana 7 km pituinen maakaapeli, muuten sähkönsiirtolinjat toteutetaan ilmajohtona uusissa maakäytävissä. Nyt tiedossa oleva liityntäpiste olisi Lohinivan pohjoispuolella. Tieto on suuntaa antava, ja tarkka liityntäpiste valikoituu suunnitelmien tarkentuessa ja valittavan sähkönsiirtoreitin mukaan.

Hirvasjärven osayleiskaavan ja tuulivoimahankkeen toteuttamisen tavoitteena on lisätä Suomen tuulivoimakapasiteettia ja tuulivoimalla tuotetun energian määrää ja vastata siten osaltaan valtion asettamiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin. SLL Lapin piiri pitää tavoitetta tärkeänä, jos uusiutuvalla energiantuotannolla korvataan fossiilisia vaihtoehtoja. Kuitenkin tämän tuulivoimahankkeen ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto on VE0 eli että hanketta ei toteuteta. 

Perustelut

DNHS
Ympäristöministeriön koordinoimassa DNSH in Finland -hankkeessa laadittiin ohjeita viranomaisille ja yrityksille ei merkittävää haittaa -periaatteen soveltamisesta. DNSH-periaate (Do No Significant Harm, DNSH) tarkoittaa, että esimerkiksi päästöjä vähennettäessä ei samalla aiheuteta haittaa muille ympäristötavoitteille. Tuulivoimalaitoksen sijoittamisessa tämä on erityisen merkittävä periaate. Kun tuulivoimala sijoitetaan alueelle, joka on luonnonrauhaisa ja ennestään kohtuullisen rakentamaton, tuulivoimala vaikeuttaa luonnon monimuotoisuuden suojelemista. Hirvasjärven hankealue on pääosin metsätalouskäytössä olevaa metsää ja ojitettuja suoalueita. Ojitettujen suoalueiden ja metsätalousmetsien arvoa luonnon monimuotoisuuden kannalta ei pidä vähätellä. Yksi ympäristötavoitteista on ennallistaminen. Ennallistamisen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Alue, jolla luonnon tilaa parannetaan, voi säilyä talouskäytössä. Erityisen hyviä ennallistamisen kohteita ovat ojitetut suot sekä muutetut joki- ja purouomat. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, parantavat myös alapuolisen vesistön tilaa ja sen kautta myös virkistysmahdollisuuksia. Ennallistaminen tukee luonnon kestokykyä lisääntyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan. Alueella on useita lähteitä. Alueen läheisyydessä on Juustovuoman soidensuojelualue (SAC), ja alueen vesistöt kuuluvat tai laskevat osin Natura 2000 -suojeltuun Tornionjoen vesistöön. Siirtolinjavaihtoehdot sijoittuvat monenlaisten luontotyyppien alueille, ja jokainen niistä ylittää Natura 2000 -suojellun Ounasjoen. YVA-selostuksen puutteena on, että se olettaa alueen käytön jatkuvan entiseen tapaan eikä ota huomioon ennallistamista tai muita luonnon monimuotoisuutta suojelevia toimia VE0-vaihtoehdon vaikutuksia arvioitaessa. 

Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
YVA-selostuksessa kerrotaan, että Suomen Tuulivoimayhdistyksen tietojen mukaan (2024) lähialueilla alle 30 kilometrin säteellä tuotantoalueesta ei ole käynnissä olevia tai suunniteltuja muita tuulivoimalahankkeita, ja YVA-selostus perustelee tätä mm. Puolustusvoimien kiellolla uusille voimaloille. Tämä on harhaanjohtavaa, koska Puolustusvoimat on antanut Länsi-Lappiin myönteisiä tuulivoimalausuntoja ennen päätöstään rajoittaa tuulivoimarakentamista. Myönteisiä lausuntoja on annettu kymmenille hankkeille, ja ne mahdollistavat jopa yli tuhannen tuulivoimalan rakentamisen. Myönteisen lausunnon saaneita hankkeita Kolarin, Kittilän ja Pellon alueella on yli kymmenen yhteensä arviolta 400 voimalan edestä. Yhteisvaikutusten arviointi jäi YVA-selostuksessa vajavaiseksi. YVA-selostuksessa on tunnistettu ihan oikein, että Lapin liiton tuulivoimaselvityksissä 2022 (ja 2023-24) Hirvasjärven tuulivoimahankkeen aluetta ei tunnistettu potentiaaliseksi tuulivoima-alueeksi. Sen sijaan alueen läheisyydestä tunnistettiin useita potentiaalisia alueita. Näiden alueiden mahdollisuus olisi pitänyt huomioida tämän hankkeen yhteisvaikutusten arvioinnissa.

Etäisyyden vuoksi yhteisvaikutuksia ei arvioitu tulevan lähistöllä vireillä olevien hankkeiden [Kittilän Peittoselkä (31 km), Kittilän Tuohivaara (34 km), Pellon Teikovaara-Saarivaara (38 km) ja Rovaniemen Meltaus (39 km)] kanssa. SLL Lapin mielestä arviointi on vajavainen, koska on selvää, että jokainen hanke jo yksinään kaventaa alueen eläinten elinalueita pirstomalla yhtenäisiä metsäalueita ja katkaisemalla yhteyksiä suojelualueiden välillä niin maalla kuin ilmassa. Noin vuosi sitten julkaistun Luken tutkimuskatsauksen mukaan tutkituissa tapauksissa tuulivoimaloiden alueelta kauemmaksi siirtyi 63 % linnuista, 72 % lepakoista ja 67 % maanisäkkäistä. Johdonmukaisimmin siirtyivät kurjet, pöllöt ja porot. Ne siirtyivät keskimäärin 5 kilometriä kauemmaksi tuulivoimaloista. Metsäkanalinnuilla vaikutukset ulottuivat keskimäärin 5 kilometrin päähän. 

Kaavoitus
Voimassa olevan maakuntakaavan (Tunturi-Lapin maakuntakaavan) tuulivoima-aluetta ei ko. hankealueella ole. Maakuntakaavaan on varattu alueet ja reitit voimaloille ja sähkönjakelun runkoverkostolle. Maakuntakaavassa tuulivoimalat sijoitetaan pääasiassa rakennettuun ympäristöön tai sen lähelle, ei erämaahan eikä tärkeille virkistysalueille. SLL Lappi huomauttaa, että Hirvasjärven alue on harvaan asuttua, virkistyskäytössä olevaa hiljaista ja pimeää seutua, johon tuulivoimaa ei tule sijoittaa. Hirvasjärven tuulivoimahankkeen alueelle sijoittuu useita maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Arvokkaan kulttuurimaiseman vaaliminen on määritetty maakuntakaavassa, joten osayleiskaava on maakuntakaavan vastainen.

Melu
Melua käsitelleessä osiossa ei huomioitu alueen mahdollisia eläintenpitopaikkoja. Eläintensuojelulain mukaan eläimiä ei saa altistaa jatkuvalle melulle. Melumallinnuksessa ei ole huomioitu ulkotarhassa olevia eläimiä. YVA-selostuksessa oli tunnistettu, että äänimaisema koostuu pääosin luonnonäänistä. Selostuksen mukaan tuotantoalueelle ja sen läheisyyteen voi kantautua myös vähäisessä määrin ja ajoittain läheisen tiestön ääniä mutta keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät ovat kuitenkin hyvin vähäisiä. Rakennusaikainen melu arvioitiin lyhytkestoiseksi (kaksi vuotta) ja päiväaikaan tapahtuvaksi. Rakennusaikaista melua ei ollut arvioitu taulukkomuodossa. Jos näin olisi tehty, olisi voitu ilmaista melun aiheuttavan kohtalaisen kielteisen tai suuren kielteisen vaikutuksen alueella. SLL Lappi toteaa, että kaksi vuotta ei ole kovinkaan lyhyt aika, kun muutos aiempaan äänimaisemaan on erittäin suuri kielteinen. Käytön aikainen kohtalainen tai vähäinen kielteinen vaikutus on merkittävä, kun äänimaisemaan on aiemmin kuulunut pääasiassa luonnonääniä. Melun kannalta VE0 on ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Varjovälke
YVA-selostuksessa oli arvioitu varjovälkkeen vaikutuksia hankealueella ja sen läheisyydessä. Suomen lainsäädännössä ei ole määritetty välkkeelle raja-arvoja tai suosituksia. Selostuksen mukaan varjovälkkeen vaikutus alueella on vähäisen kielteinen kummassakin vaihtoehdossa. Välketarkastelu toteutetaan tarkastelemalla alueen läheisyyden asuin- ja loma-asuntoja, eli ihmisten ilmeisesti oletetaan oleskelevan pääasiassa kotonaan. Vaikutus koko alueelle myös asuntojen ulkopuolelle olisi pitänyt tarkemmin arvioida. SLL Lappi huomauttaa, että kaikki keinotekoinen muutos alueen valossa tai varjossa voi olla merkittävän kielteinen. 

Valo ja maisema pimeään aikaan
Hirvasjärven tuulivoimahanke sijoittuu alueelle, jossa on vain vähän keinotekoista valoa. Valosaaste on väärään aikaan, väärässä paikassa tai liian kirkkaana loistavaa keinotekoista valoa. Valosaaste voi olla esimerkiksi häikäisevää, horisontin yläpuolelle heijastuvaa tai vilkkuvaa valaistusta. Alla kuvakaappaus alueen valosaasteen määrästä vuonna 2022. Kuvassa näkyy harmaana valosaasteeltaan hyvin vähäinen, lähes pimeä alue, missä ei normaalioloissa kylien tai kaupunkien valoja kajasta taivaanrannassa tai heijastu pilvien kautta.

Voimaloiden lentoestevaloilla on suuri kielteinen vaikutus alueen maisemaan. Voimalat näkyvät valoineen kaukaa, jopa 30 kilometrin päästä ja muuttavat näkymän teolliseksi ja rauhattomaksi. Vilkkuvaa valoa ei esiinny luonnossa, eikä Hirvasjärven hankealueen pimeää ja valosaasteetonta ympäristöä tule altistaa keinovalolle. 

Pimeinä vuorokauden- ja vuodenaikoina maisemalliset vaikutukset muodostuvat tuulivoimaloiden lentoestevaloista. Yleensä tuulivoimaloiden konehuoneen päälle, napakorkeudelle asennetaan suuritehoinen valo, joka on päivällä valkoinen vilkkuva ja yöllä punainen jatkuvasti palava. Lisäksi voimalatorniin asennetaan pienitehoisemmat, yöaikaan jatkuvasti palavat valot. Talvella kaamoksessa pimeää aikaa riittää ja voimaloiden vilkkuvat valot häiritsevät useammin kuin kesällä, jolloin valoa on vuorokauden ympäri. Normaaliin pimeään yöhön eivät kuulu vilkkuvien valojen lisäksi myöskään staattiset punaiset valot. SLL Lappi katsoo, että valovaikutus on pääosin suuri kielteinen voimaloiden lähialueella, mm. Taapajärvellä, ja kauempana, mm. Aalistunturissa ja Aalisjärvellä. Havainnekuvat pimeän maiseman muutoksista olisi pitänyt sisällyttää selostukseen eikä jättää liitteeseen.  

Maisema valoisaan aikaan
Havainnekuvat osoittavat, että tuulivoimalat määrästä riippumatta muuttaisivat maiseman teolliseksi ja rikkoisivat sen luonteen. YVA-selostuksen näkemäalueanalyysi olisi pitänyt tehdä myös laajemmalta alueelta kuin n. 5 km säteellä. Voimalat näkyvät jopa 30 kilometrin päähän. Hankkeen vaikutuspiiristä on tunnistettu useita maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. YVA-selostuksessa on tunnistettu hyvin, että voimalat muodostavat uuden ympäristön nykyisestä mittakaavasta poikkeavan elementin maisemakuvaan. Kielteiset muutokset maiseman ominaispiirteisiin ja luonteeseen korostuvat isommilla järvialueilla sekä pienipiirteisissä kylä- ja asutusmaisemissa, joskin näkemäalueet ovat rakennetussa ympäristössä osin rajautuvia tietyillä alueilla. Kielteisiä vaikutuksia järvialueille sekä niiden yhteydessä oleviin kylä- ja viljelymaisemiin voidaan pitää paikoin jopa suurina. Suuria kielteisiä vaikutuksia aiheutuu erityisesti Taapajärven kyläalueelle. Pasmajärvellä suuria kielteisiä vaikutuksia kohdistuu järven ranta-alueille, ranta-alueiden kylä- ja viljelymaisemaan sekä pihapiireihin, joihin tuulivoimalat näkyvät selkeästi laajana kokonaisuutena. Myös järvenselällä muutos maisemakuvaan on suuri. Pasmajärven kylänraitin varrella näkymät tuulivoimaloille peittyvät monin paikoin. Kielteiset vaikutukset muille lähivaikutusalueen asutus- ja viljelymaisemille ovat kokonaisuudessaan kohtalaisia. Ulommalla vaikutusalueella (Aalistunturin alue sekä tuulivoimaloista pohjoiseen sijaitseva Venevaara ympäröivine alueineen) maisemakuvaa hallitsevat laajat rakentamattomat, paikoin jopa erämaamaiset metsäalueet ja luonnontilaiset suot. Aalistunturille tuulivoimalat näkyvä paikoin selkeästi. YVA-selostuksessa arvioidaan etäisyyden takia maiseman muiden elementtien lieventävän voimaloiden hallitsevuutta maisemakuvassa. Havainnekuva osoittaa arvion olevan virheellinen. Voimalat muuttavat Aalistunturin laelta ja rinteiltä näkyvän maiseman luonteen merkittävästi. Aalistunturilta näkee Ylläkselle saakka, eikä maisemassa erotu rakennettuja alueita. Selostuksessa on arvioitu, että vaikutukset maisemaan Aalistunturilta tarkasteltuna ovat kohtalaisia tai jopa suuria kielteisiä. Tässä arviointi ei osu oikeaan. SLL Lappi toteaa, että vain tuulivoimaloiden etäisyyden vuoksi vaikutusta ei voida arvioida erittäin suureksi kielteiseksi. Tuulivoimahankkeen aiheuttama maiseman muutos aiheuttaa Aalistunturilta tarkasteltuna erittäin merkittävän uhkatekijän maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksille. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan maiseman visuaaliset ominaisuudet ja maiseman historiallinen tunnelma katoavat muutoksen myötä.  Maisemakuvan eheys, yhtenäisyys sekä maiseman mittakaava rikkoutuu laajoilla alueilla. Hankkeen myötä maiseman luonne muuttuu niin, että paikan/alueen myönteinen kokemus tai myönteiseksi koettu käyttö estyy kokonaan tai kokemus on erittäin kielteinen.

Havainnekuvista puuttui lähijärvien seliltä tehdyt havainnekuvat.

Voimalat voivat rikkoa myös arvokkaiden maisema-alueiden yhtenäisyyttä. Hankealueen läheisyyteen sijoittuu useita maisema-alueita, joista etenkin Venejärven kylämaisemaan kohdistuva vaikutus on kielteinen. Myös sähkölinjat vaikuttavat maisema-alueisiin niitä rikkovasti etenkin Taapajärven kylässä. Myös Ounasjoen ylitys on haitallinen maisema-alueen arvoille. SLL Lappi huomauttaa, että Konttajärven kylässä Konttavaarassa on näköalapolku, jolta maisema avautuu järven suuntaan eli suoraan hankealuetta kohti. Etäisyys hankealueelta on noin 30 kilometriä. 

Elinkeinot
YVA-selostuksessa kerrotaan hankkeella olevan mahdollisesti myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen. Näitä perustellaan etenkin kerrannaisvaikutuksilla. Käyttövaiheessa kerrannaisvaikutukset liittyvät erityisesti tukipalveluihin, koneiden ja laitteiden korjaukseen, huoltoon ja asennukseen sekä muun muassa tiestön auraamiseen, energia- ja jätehuoltoon, julkiseen hallintoon, koulutukseen, kulttuuripalveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Rakentamisen vaikutukset ovat lyhytaikaiset, mutta käyttövaiheen vaikutukset jatkuvat tuulivoimaloiden elinkaaren ajan. Hankkeella arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia muihin elinkeinoihin. Hankealueella ja sen vaikutusalueella saattaa olla joitakin sellaisia elinkeinoja, jotka eivät ole olleet vaikutusten arvioinnin tekijöiden tiedossa ja joihin hankkeella voi olla vaikutuksia. SLL Lappi toteaa, että matkailu ja majoitustoiminta ovat todennäköisimmät elinkeinot, jotka kärsivät tuulivoimarakentamisesta poronhoidon lisäksi. 

Sosiaaliset vaikutukset
YVA-selostuksessa tuulivoimahankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyisyyteen ja virkistykseen tuotantoalueella todettiin kohtalaisen kielteisiksi. Sähkönsiirtolinjavaihtoehdoista kolme todettiin merkittävän kielteisiksi. Vaihtoehdossa VE0 tuotantoalueelle ei toteuteta tuulivoimahanketta eikä hankkeeseen liittyvää sähkönsiirron infrastruktuuria tarvita. Tällöin vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, virkistysmahdollisuuksiin tai terveyteen ei aiheudu, mutta hankesuunnittelun myötä syntynyt kahtiajako paikallisten asukkaiden ja yhteisöjen keskuudessa saattaa säilyä. SLL Lappi toteaa kansalaisten yhteydenottojen perusteella useiden hankkeiden olevan yhteisöille kuormittavia.

Poronhoito
Poro on herkkä saaliseläin, joka voi häiriintyä niin varjovälkkeestä kuin tuulivoimalan melustakin. Tuulivoimala-alue sijaitsee talvi- ja syyslaidunalueella ja katkaisee kevätkierron. Hankealueella on erotusaita ja porokämppä. Hankkeen vaikutukset poronhoitoon ovat merkittävät alueen muuttamisen myötä. Sähkölinjat sijoittuvat laidunalueille ja luppolaitumille ja osa myös kokoamisalueille. Laidunalueen väheneminen lisää painetta toisilla laitumilla ja voi heikentää porojen ravinnonsaantia. SLL Lappi toteaa, että tuulivoimaloiden ja rakentamisen myötä laidunalueiden kapeneminen kuluttaa luontoa paikallisesti ja voi aiheuttaa haittaa harvinaisille lajeille. Vaikutus poronhoidolle on merkittävän kielteinen. 

Liikenne
Tuulivoimahanke lisäisi merkittävästi liikennettä alueelle rakennusaikana. Liikenteen melu- ja pölypäästöt sekä raskaan liikenteen vaikutus tiestölle vaikuttavat paikallisiin asukkaisiin ja luontoon. 

Ilmasto
YVA-selostuksessa on arvioitu hankkeen ilmastovaikutuksia. Suurimmat kielteiset vaikutukset tulivat tuulivoimaloiden rakentamisesta ja hiilinielujen menetyksestä. Selostuksesta ei käy ilmi, onko betonin ilmastovaikutus laskettu mukaan rakentamisen vaikutuksena. Positiivinen vaikutus on tuulisähkön tuotannolla. Myös VE0 on arvioitu. Hankkeen toteuttamatta jättämisellä arvioidaan olevan myönteisiä ilmastovaikutuksia mm. rakentamisen päästöt välttämällä ja hiilinielujen säilymisen myötä ja kielteisiä vaikutuksia, kun energiaa ei tuotetakaan tuulivoimalla. Arviointi ei kuitenkaan ota huomioon alueen mahdollista muuta kehitystä. Kuten alussa totesimme, ennallistaminen on myös yksi ympäristötavoite. Jos alueen kehitys siirtyy ennallistamisen avulla luontokatoa torjuvaksi ja lisäksi sähkön kulutusta ei lisätä vaan vähennetään, ovat VE0-vaihtoehdon vaikutukset ilmastoon myönteiset. 

Pöly- ja vesistöpäästöt
Rakentamisen ja purkamisen aikana hankkeella on paikallisia pöly- ja vesistöpäästöjä. Myös suunniteltu paikallinen maan ottaminen aiheuttaa pölypäästöjä ja voi muuttaa valumia pintavesiin. SLL Lappi toteaa alueen lähteiden ja sähkönsiirtolinjalla sijaitsevien purojen, jokien ja Ounasjoen olevan herkkiä rakentamisen vaikutuksille. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, mutta lähteiden runsaus viittaa pohjaveden esiintymiseen. Voimaloita, teitä tai maanottamoa ei tule tehdä lähteiden läheisyyteen. Kuten kaikki hakkuu ja maanotto, myös hankkeen aikaiset työt lisäävät vesistökuormitusta sadeveden irrottaman aineksen kertyessä ojiin, jokiin ja järviin. Tällä voi olla kielteinen vaikutus Natura-vesistöön. Selostuksen mukaan sähkönsiirtolinjojen lähteet on selvitetty karttatarkastelulla. SLL Lappi huomauttaa, että kaikkia lähteitä ei ole merkitty karttoihin. Sähkönsiirtolinjojen pienvirtavesissä on taimenta ja harjusta. 

Luonnonvarat
YVA-selostuksessa on esitetty tarvittava maa-aines louhittavan tuotantoalueelta. Kuitenkaan sen ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu. Maa-aineksen kokonaistarve on n. 245 000 (VE2) – 289 000 (VE1) m³. Voimaloiden rakentamiseen menee arviolta 14 700 m³ betonia. Jos hanke toteutetaan, SLL Lappi toteaa, että kaikki rakennusaine on otettava hyötykäyttöön ja jäljelle jäävä alue ennallistettava.

Suojelualueet
Suojelualueita ovat kansallispuistot, erämaa-alueet, Natura-alueet, suojellut suot, lehtojen ja harjujen suojelualueet sekä muut lailla suojellut valtion ja yksityisten omistamat maa- ja vesialueet. Tällä alueella lähimmät suojelualueet sijaitsevat 1,8 kilometrin päässä alueen pohjoispuolella (Juustovuoma). Natura-alue ja soidensuojelualue Juustovuoma (441 ha) on pääosin jänteistä, rimpistä aapasuota. Metsäsaarekkeissa on vanhaa, yli 200-vuotiasta kuusikkoa ja runsaasti lahopuuta. Juustovuoma on arvokas suon ja vanhan metsän kokonaisuus. Pesimälajeja: jänkäkurppa, jänkäsirriäinen, keltavästäräkki, kuovi, kurki, liro, niittykirvinen, pikkukuovi, suokukko.  Etelässä lähin suojelualue on Aalistunturin suojelualue n. 7 kilometrin päässä hankealueesta. Lisäksi alueella on Natura 2000 -suojeltu vesistö ja siirtolinja on suunniteltu rakennettavan suojellun Ounasjoen yli. SLL Lappi katsoo, että tuulivoimaloita ei voi rakentaa 10 kilometriä lähemmäs näiden suojelualueiden rajaa. YVA-selostusvaiheessa ei tehty Natura-arviointeja. 

Kasvillisuus ja luontotyypit
SLL Lapin piiri muistuttaa, että Suomen eliölajeista joka yhdeksäs on uhanalainen ja että suurin syy tähän on luonnollisten elinympäristöjen katoaminen ja heikkeneminen ihmisen toimien, kuten rakentamisen ja metsäteollisuuden seurauksena. Lajikato on erityisen huomattavaa ja nopeaa etenkin Pohjois-Suomessa, johon tällä hetkellä kohdistuu yhä suurempi paine tuulivoimalahankkeiden ja kiihtyvien hakkuiden myötä. YVA-ohjelman mukaan tuotantoalueen ja voimajohtojen alle jää metsäalaa yhteensä 138-210 ha ja lisäksi puuston kasvua rajoitetaan n. 54 ha alalta. Selostuksesta ei käynyt ilmi, miten kartoituksissa löydetyt lajit ja luontotyypit on otettu huomioon tuulivoimaloiden sijoituksessa. Lähes kaikilla sähkönsiirtolinjavaihtoehdoilla oli merkittäviä kielteisiä vaikutuksia löydettyihin direktiivilajeihin ja luontotyyppeihin. 

Linnusto ja suurpedot
SLL Lappi pitää linnustoselvityksiä riittämättöminä. Metsäkanalintujen soidinpaikkojen kartoitukseen varattu aika ei ole riittävä kattavan selvityksen laatimiseksi hankkeesta. Kattavan selvityksen laatimiseksi suunnittelualueella olisi pitänyt tehdä soidinpaikkaselvitykset vähintään kolmena vuotena ja oikea-aikaisesti lajikohtaisesti. 

SLL Lappi pitää myös suurpetojen osalta esitettyä selvitystä riittämättömänä. Lumijälkilaskenta ja muiden kartoitusten ohessa tarkkailu ei riitä vaikutusten arviointiin, vaan hankkeen vaikutusta suurpetoihin arvioitaessa olisi pitänyt koota olemassa oleva tieto suurpetojen reviireistä hankesuunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä sekä tehdä tarkastelu suurpetojen potentiaalisten elinympäristöjen ja pesäpaikaksi kelpaavien alueiden osalta. 

SLL Lapin piiri huomauttaa, että selvitysten (liitteet 17 ja 18) salaamisen sijaan olisi voinut salata ainoastaan salassa pidettävien lajien esiintymät. 

Ympäristöriskit
Tuulivoimaloiden lapojen kulumisen vaikutuksia ei ole huomioitu. Lavoista irtoaa vuosittain muovi- ja lasikuituainesta eroosion ja kulumisen vuoksi. Voimaloiden käyttöiän aikana lähialueen luontoon päätyvän mikromuovin vaikutuksia ei ole arvioitu. Yksi ainesosa tässä irronneessa mikromuovissa on bisfenoli A, joka aiheuttaa lisääntymishäiriöitä. EU on luokitellut BPA:n ihmiselle lisääntymismyrkylliseksi aineeksi, ja Euroopan kemikaalivirasto ECHA on todennut BPA:n ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitalliseksi hormonitoimintaa häiritseväksi aineeksi. 

Tuulivoimalat sisältävät öljyjen lisäksi myös jäähdytysnesteitä (mm. glykolia). Vian, tulipalon tai muun häiriön vuoksi voimalasta voi päästä öljyjä ja jäähdytysnesteitä maastoon vaarantaen maaperän, vesistöt ja pohjaveden pilaantumiselle. Tuulivoimaloiden lapojen kulumisen myötä mikromuovia päätyy myös vesistöihin. 

Tuulivoimaloiden käytöstä poisto
Tuulivoimahankkeen elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto ja hankkeeseen liittyvien laitteiden ja materiaalien kierrättäminen sekä jätteiden käsittely. YVA-selostuksessa kerrotaan, että tuulivoimaloista ja sähkönsiirrosta ei käyttövaiheessa synny päästöjä kuin marginaalisesti. SLL Lappi huomauttaa, että päästöjä syntyy myös huoltoteiden kunnossapidosta ja lapojen kulumisesta, tuulivoimaloiden kunnostamisesta sekä osien vaihdosta. Rakentamisvaiheessa hyödyntämiskelvottomat maa-ainekset läjitetään tarvittaessa rakennuspaikan läheisyyteen, mahdollisille maa-ainesten ottoalueille tai maankaatopaikalle muuttaen alueen luontoa pitkäaikaisesti maisemoinnista huolimatta. Hankkeen purkamisvaiheessa toimintakuntoiset tuulivoimalat voidaan myydä edelleen energiantuotannossa käytettäviksi. Käytöstä poistetut tuulivoimalat puretaan osiin ja myydään edelleen uusiokäyttöön tai romutettavaksi. YVA-selostuksessa esitetyt prosenttiluvut tuulivoimaloiden kierrätettävyydestä kuulostavat toiveikkaan liioittelevilta (lähes 100 %), koska tällä hetkellä tuulivoimaloista voidaan kierrättää 75-90-prosenttisesti ja lapojen kierrätys on vasta kehitysvaiheessa. Hyvä että muovikomposiitin polttamisesta fossiilisten polttoaineiden korvikkeena oli selostusvaiheessa luovuttu. Se ei ole todella fossiilisten polttoaineiden korvaamista, vaan fossiilinen polttoaine.

SLL Lappi huomauttaa, että tuulivoimaloiden purkamisen jälkeen paikalleen jätettävät perustukset ovat riski ympäristölle. Perustukset tulee poistaa ja alue maisemoida, sekä kasvillisuuden palautumista tulee edistää. Sähkökaapelit tulee poistaa ja kierrättää. Kaapeleiden poistamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa pitkälläkään aikavälillä. Kaapeleiden poistamatta jättämisellä tulee ympäristöministeriön linjauksen mukaan olla ympäristönsuojelulliset perusteet. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (esim. pintavesien väliaikainen sameneminen, tieinfrastruktuurin  vaurioituminen) voivat olla jopa suuremmat kaapelien poistamisen yhteydessä verrattuna siihen, että ne jätetään paikoilleen. SLL Lappi huomauttaa, että jos kaapelit jätetään poistamatta ympäristönsuojelullisin perustein, ovat samat perusteet myös syy jättää tuulivoimala-alue kaapeleineen rakentamatta.

Lopuksi
SLL Lappi lausuu, että tuulivoimaloita tulisi ensisijaisesti sijoittaa vain jo valmiiksi rakennetuille alueille ja niiden läheisyyteen niin luonnon monimuotoisuuden kuin pimeiden ja hiljaisten alueiden suojelemiseksi.

10.1.2025
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Yhteyshenkilö:

Saara Laivamaa
saara.laivamaa@gmail.com
+358468107744