Valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä asiassa Itä-Lapin-Rovaniemen maakuntakaavan hyväksyminen

Valituslupahakemus/valitus 2.1.2025
Suomen luonnonsuojeluliitto Lapin piiri ry

Prosessiosoite:
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri
Rovakatu 23, huone 219, 96100 Rovaniemi

lapinpiiri@gmail.com

Korkein hallinto-oikeus
sähköisen asiointipalvelun kautta

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitus/valituslupahakemus asiassa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös asiassa 2174/2024, Itä-Lapin-Rovaniemen maakuntakaavan hyväksyminen.

Lapin liiton maakuntavaltuusto 16.5.2022 § 7
Valtuusto on hyväksynyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan

Selvitys muutoksenhakuajasta

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on antanut päätöksensä 3.12.2024, ja valitusosoituksessa on mainittu 30 vrk muutoksenhakuaikaa julkipanopäivää lukuun ottamatta. Muutoksenhakuaika päättyy siten 2.1.2025. On huomattava, että laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa §19 määrittelee sähköisen asiakirjan tiedoksisaannin kolmantena päivänä lähettämisestä eli määräaika laskettaisiin 1+3+30. Olemme saaneet päätöksen tietoomme sähköisesti kolmantena päivänä sen lähettämisestä eli 6.12.2024.

Kuitenkin noudatamme hallinto-oikeuden päätökseensä liittämää valitusosoitusta ja lähetämme valituslupahakemuksemme/valituksemme siinä annetussa määräajassa. Pyydämme korkeinta hallinto-oikeutta ottamaan kantaa myös valitusaikaan eli siihen, onko hallinto-oikeudella oikeus katsoa päätös tietoon saatetuksi nopeammin kuin laissa on määritelty?

Selvitys muutoksenhakuoikeudesta

Olemme hakeneet Lapin liiton maakuntakaavapäätökseen muutosta hallinto-oikeudelta, joten meillä on oikeus myös hakea muutosta/valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Mielestämme päätös on lainvastainen ja se tulee hylätä. Tästä lisää valituslupahakemuksessamme.

Valituslupahakemus korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Haemme kunnioittaen korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa asiassa.

Mielestämme HaO:lle toimittamassamme valituksessa esittämiämme asioita ei ole ratkaistu hallinto-oikeudessa, ja Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valitusluvan myöntämisen perusteet ovat tässä tapauksessa ilmeiset, eli

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi,

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi, ja

3) on tarpeen kumota ainakin osa maakuntakaavasta.

Ennakkopäätöstä tarvitaan sillä perusteella, että tässä tapauksessa maakuntakaavaratkaisu ollessaan ”mahdollistava” on samalla ristiriidassa luonnonsuojelulain ja lintudirektiivin kanssa. Olemme mielestämme valituksessamme HaO:lle perustelleet esimerkein, ettei kaava noudata luonnonsuojelulakia eikä lintudirektiiviä, mutta hallinto-oikeus ei ole ottanut vaatimuksiimme kantaa. Hallinto-oikeus yllätti meidät toteamalla, ettei oikeuskäsittelyssä olisi tullut ilmi, missä kohtaa olisi ollut tarpeen tarkastella, onko metsätaloudesta merkittävää haittaa suojelulle. Olennaista on ratkaisua tarkasteltaessa ja valituslupaa harkittaessa huomioida, että maakuntakaava alueiden käytön periaatteista päätettäessä on yleispiirteinen mutta oikeudellisesti sitova asiakirja, jolla on myös vaikutuksia, joita olisi mielestämme tullut arvioida, toisin kuin hallinto-oikeus päätti. Kiistatonta asiassa on, että suuria alueita on osoitettu metsätalouskäyttöön ja että kaavaratkaisun vaikutuksia tältä osin ei ole arvioitu.

Kyse on siitä, olisiko metsätalousalueiden osoittaminen kiinni suojelualueisiin a) tullut arvioida LSL §65 mukaisella Natura-arvioinnilla vai ei ja b) olisiko kaavamerkintänä M-alueiden sijaan ollut merkintä (s/m?), joka olisi velvoittanut toiminnanharjoittajia laatimaan LSL §65 mukaisen arvioinnin alueella työskennellessään vai ei. Asiasta on tärkeää saada ennakkoratkaisu. Lisäksi on huomioitava, että MRL:n mukaan kaavamerkinnät ovat voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan poissulkevia eli jos jotain toimintoa ei ole kaavakartalla tai kaavamääräyksissä sallittu, se on pääsääntöisesti kielletty. Lapin liitto ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ovat lähteneet siitä, ettei metsätalouden rajoittaminen suojelualueiden ulkopuolella ole mahdollista. Kuitenkin meillä on voimassa mm. lintudirektiivi, joka koskee kaikkia luonnonvaraisia lintuja ja edellyttää biotooppien suojelua, ennallistamista ja aikaansaamista suojelualueiden sisä- ja ulkopuolella. Olennaista on tässä oikeuskysymyksenä myös se, tuleeko lintudirektiiviä noudattaa kaavoja laadittaessa eli onko lintudirektiivi suoraan velvoittavaa kansallisen lainsäädännön yläpuolella olevaa oikeusnormistoa.

Maakuntakaavassa alueiden käyttöä tulisi ratkaista yhteen sovittamalla eri maankäyttömuotojen tarpeet. Kuitenkaan nyt päätetyssä kaavaratkaisussa suojelulle ei anneta mahdollisuuksia, vaan alueiden käyttö päätetään elinkeinoja suosien. Tämä ei ole MRL:n tarkoitus, eikä se ole LSL:n tai lintudirektiivin mukaista. Asiasta on syytä saada KHO:een ennakkopäätös, ja pyydämme kunnioittaen valitusluvan myöntämistä asialle sen tärkeyden ja yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Valitus

Vaadimme edelleen kaavapäätöksen kumoamista lakiin perustumattomana.

Vaihtoehtoisesti vaadimme kaavapäätöksen kumoamista M-alueiden osalta ja uudistamme hallinto-oikeudelle esittämämme asiat ja vaatimukset myös siten, että suojelualuemerkinnät ja voimalaitosten yhteyteen merkityt suunnittelumääräykset kalojen kulun varmistamiseksi tulee jättää voimaan. Tämä on välttämätöntä, ettei luonnonsuojelualueita heikennetä ja että kalojen kulkua varmistavat viranomaismenettelyt saavat pysyvyyttä ja lainvoimaisen kaavan tuen.

Kaavapäätös tulee kumota M-alueilta riittämättömien MRL:n mukaisten selvitysten (LSL §65 mukainen Natura-arviointi) sekä lintudirektiivin vastaisena.

Vaadimme myös EU-ennakkoratkaisun pyytämistä lintudirektiivin soveltamisesta tässä asiassa.

Perustelut

Hallinto-oikeuden tulkinta, ettemme valituksessamme olisi tuoneet esille sellaisia seikkoja, joiden osalta metsätalous olisi ollut ennalta arvioiden haitallista suojelualueille, on virheellinen. Olemme nimenomaan valituksessamme tuoneet esille esimerkein alueita, joissa metsätalous haittaa suojelua. Hallinto-oikeus ei ole tutkinut asiaa. Päätöstä ei myöskään ole perusteltu tältä osin.

Kaavoituksessa oleva ongelma juontuu pääosiltaan siitä, ettei Suomi ole implementoinut lintudirektiiviä osaksi lintuja koskettavaa lainsäädäntöä. Esimerkkinä olemme käyttäneet mm. tervapääskyä ja kanahaukkaa, jotka ovat eri lailla vaateliaita lajeja ja molemmat lintudirektiivin mukaisesti suojeltuja metsälajeja erityisesti nyt kyseessä olevalla kaava-alueella. Kanahaukka vaatii rauhallisia vanhoja pesämetsiä ja tervapääsky vaarojen korkeita kolopuita. Lintujen suojelualueet on pääosin rajattu siten, että tärkeät pesimäympäristöt eli runsaspuustoiset vaaramaisemat on jätetty suojelun ulkopuolelle. Nämä ovat kuitenkin lintudirektiivin mukaan suojeltuja, joten Natura-alueen raja on lintujen suojelun kannalta merkittävä vain siten, että suojelu tulee ja on voimassa myös rajan ulkopuolella. Tätä ei hallinto-oikeus ole huomioinut päätöksessään.

Puhe merkittävästä haitasta on jäänyt hallinto-oikeudelta perustelematta. LSL §65 (5.5.2017/255) määrittelee, että vaikutukset on arvioitava, jos hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää suojelualueen luontoarvoja. Hallinto-oikeus ei ole perustellut päätöstään tältä osin. Asian selventämiseksi olemme laatineet periaatepiirroksen, jolla tuomme asiamme KHO:lle tietoon.

Kuvassa on kuvattu tyypillinen tilanne maakuntakaavan alueella. Natura-alueet on rajattu vuosituhannen vaihteessa sen aikaisessa poliittisessa tilanteessa kuvitellen, että lintuja suojellaan vain avosoita suojellen. Rajauksilla suuri osa suojelualueiden lintujen pesimäalueista jäi rajauksen ulkopuolelle. Kanahaukat (Accipiter gentilis) ja tervapääskyt (Apus apus) ovat indikaattoreita elinvoimaisen metsän kuvaamisessa suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Molemmat lajit ovat pohjoisboreaalisella metsäalueella EU:n pohjoisimpia asukkaita, ja lajien populaatiot ovat erittäin arvokkaita lajien suojelun kannalta. Samoja metsiä käyttävät myös suojelun perusteena olevat uivelot (Mergus albellus), pohjantikat (Picoides tridactylus), metsähanhet (Anser fabalis fabalis), helmipöllöt (Aegolius funereus), hiiripöllöt (Surnia ulula) ja varpuspöllöt (Glaucidium passerinum) . Jos lintujen suojelualueen ulkopuolinen metsä hakataan, on kiistatonta, että samalla vaikutetaan merkittävästi suojelualueen linnustoon eli että LSL §65 mukainen arviointikynnys ylittyy. Linnut katoavat kaavaratkaisun johdosta. Tervapääskyistä Kemihaaran soiden alueelta on kadonnut jo nyt noin 95% (300 paria – 10 paria) ja kanahaukoistakin jo yli 50% ( 15 paria-7 paria). Hallinto-oikeuden päätös kiihdyttää luontokatoa ja on lisäksi LSL:n ja lintudirektiivin vastainen.

Lintudirektiivi on suoraan kansallisen lainsäädännön yläpuolella oleva oikeusohje. Direktiiviä tulee soveltaa siellä missä sillä on merkitystä, eli tässä tapauksessa laadittaessa maakuntakaavaa. Päätös rikkoo lintudirektiivin 1-4 artiklaa.

Huomattavaa on, että EU on hyväksynyt ennallistamisasetuksen ja lintudirektiivi on olennainen osa ennallistamista ja tässä tapauksessa se koskee etenkin soita ja metsiä, koska direktiivi velvoittaa ennallistamaan, suojelemaan ja aikaansaamaan hävinneitä ja heikentyneitä biotooppeja.

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään ottanut valituksessamme olleita esimerkkejä huomioon ratkaisuaan tehdessään.

HaO toteaa (s.34): Päätöksentekohetkellä voimassa ollut luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentti on edellyttänyt Natura-arvioinnin laatimista sellaisista hankkeista ja suunnitelmista, joilla todennäköisesti on merkittäviä Natura-alueelle kohdistuvia vaikutuksia. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella maakuntakaavan laajojen metsätalouskäyttöön (M-alkuiset aluevaraukset) osoitettujen alueiden toteuttamisen voitaisiin ennalta-arvioiden katsoa todennäköisesti aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura alueiden luontoarvoille. Näin ollen maakuntakaavan hyväksymisen edellytyksenä ei ole ollut valittajien tarkoittamien metsätalouskäytöstä aiheutuvia vaikutuksia koskevien Natura-arviointien laatiminen tai jo tehtyjen Natura-arviointien täydentäminen.

Oheinen päätöslauselma hallinto-oikeudelta on virheellinen, koska olemme nimenomaan esittäneet selvästi esimerkein, missä metsätalous aiheuttaa merkittävää haittaa suojelulle.

Huomattavaa asiassa on myös se, että MRL:n mukaisesti kaikki mitä kaavassa ei ole sallittu on kielletty. Lapin liitto vastineessaan ja hallinto-oikeus päätöksessään jättävät huomiotta sen tosiasian, että mm. ampuma-alueen metsille ei ole kaavassa määritelty metsätalouskäyttöä. Kaavaselostuksessa on valheellinen merkintä, mutta sitä ei hallinto-oikeuden mielestä saa käsitellä oikeusasteissa. Mielestämme asiassa on tärkeää tutkia myös kaavaselostuksesta ampuma-alueen maankäyttö metsätalous-kohdasta, jossa hyvin käy ilmi, ettei siellä ole kaavan mukaan metsätalous sallittu. Tämä on erikoista lain tulkintaa hallinto-oikeudelta, jonka tulisi pyrkiä selvittämään asioiden oikea laita eikä asettua tukemaan ennalta kaavan vahvistajan poliittista mielipidettä. Juridisesti merkittäviä ovat kaavamerkinnät ja kaavakartta. Muuhun lopputulemaan kaavaa tarkasteltaessa ei voida päästä.

Ennakkopäätöksen hakeminen EU:lta

Asiassa on tullut ilmi lintudirektiivin soveltaminen kansallisessa päätöksenteossa. KHO:n tulee pyytää ennakkoratkaisua asiassa ja kysyä EU:lta,

1) tuleeko lintudirektiivi implementoida kansalliseen lainsäädäntöön koskien lintuja koskevaan lainsäädäntöön kuten metsälakiin, ja

2) tuleeko lintudirektiivi huomioida alueiden käytöstä päätettäessä myös maakuntakaavassa sekä alempiasteisissa kuntakaavoissa.

Nämä asiakokonaisuudet ovat tärkeitä kansallisen lainsäädännön muutoksissa samalla kun luonnonsuojelujärjestöiltä on viety muutoksenhakuoikeus tärkeissä elinympäristöömme vaikuttavissa asioissa Århusin valtiosopimuksen vastaisesti.

Ennakkoratkaisupyyntö on olennainen osa tämän asian ratkaisua.

Lopuksi

Varaamme itsellemme oikeuden täydentää valitustamme/valituslupaamme myöhemmin esiin tulevilla perusteluilla. Emme aio esittää uusia valitusperusteita vaan jos löydämme jotain asiaa tukevaa, varaamme itsellemme oikeuden täydentää asiaa jatkossa.

Kiitämme kunnioittaen mahdollisuudesta hakea valituslupaa ja muutosta tärkeään, lajien suojelun kannalta merkitykselliseen asiaan, jolla kiistatta on myös yhteiskunnallista merkitystä nyt ja myös tulevaisuudessa.

Pahoittelemme, että periaatepiirroksemme on hiukan yksinkertaistettu, mutta pyrimme saamaan aikaiseksi informatiivisemman kuvan vielä tammikuun aikana. Yhteinen etumme on että asia tutkitaan ja vaikutukset yhteiskuntaan selviävät oikeuden ratkaisun jälkeen ja tärkeintä on noudattaa kansallista ja EUn lainsäädäntöä päätöksissä ja pitää päätöksen mahdolliset vaikutukset taka-alalla riippumattomasta oikeuslaitoksesta.

Lapin luonnon puolesta

Rovaniemellä 2.1.2025
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Saara Laivamaa, puheenjohtaja

Sari Hänninen, taloudenhoitaja