Valitus Suhangon kaivospiirin laajentamista koskevasta kaivoslupapäätöksestä

Suomen Luonnonsuojeluliitto Lapin piiri ry 13.3.2025

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
asiointipalvelun kautta

Valitus
Tukesin päätöksestä 30.12.2024 KaivNro 5426 KL2023:0001 Tukes
2843/10.03.00/2023

Suhangon kaivospiirin laajentamista koskeva kaivoslupapäätös (apualuepäätös)

Selvitys muutoksenhakuajasta

Päätös on annettu 30.12.2024 ja päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa on annettu viimeinen muutoksen hakupäivä eli 5.2.2025. Päätös on kuulutettu uudelleen 4.2.2025 ja pidetään nähtävänä 13.3.2025 saakka. Valitusaika päättyy samana päivänä. Valituksemme on jätetty ennen tätä joten sen on katsottava saapuneen määräajassa.

Selvitys muutoksenhakuoikeudesta

Tukesin päätös on kaivospäätös johon kaivoslain(621/2011) §165 mukaisesti alueellisella luonnonsuojelutarkoituksessa perustetulla yhdistyksellä on muutoksenhakuoikeus. On huomattava että putki kulkee kahden kunnan (Ranua ja Tervola) alueella joten on perusteltua että Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (SLL Lappi) on asianosainen ja muutoksenhakukelpoinen oikeushenkilö tässä asiassa.

Vaatimukset

Vaadimme lupapäätöksen kumoamista lakiin perustumattomana. Vaadimme hallinto-oikeutta keskeyttämään päätöksen toimeenpanon.

Toissijaisesti vaadimme asian palauttamista Tukesin ja kuntien sekä AVI:n käsiteltäväksi.

Perustelut

Purkuputki on osa kaivoksen jätteiden käsittelyä, ja se tarvitsee ympäristöluvan (KHO:2023:97 mm. Kpl 228), ja putken jokien alituksiin myös vesitalousluvan (KHO:2023:97, kpl 236). Näissä luvissa arvioidaan se, onko jätevesien käsittely purkuputken avulla mahdollista ympäristönsuojelulain ja vesilain näkökulmista. Tukes itsekin toteaa, että hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristö- ja vesitalouslupien yhteydessä (päätös, s. 30-31). Tällöin ei ole mahdollista luvittaa hanketta, jonka ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty. Vaikka kaivoslain 48 § mukainen kynnys erittäin merkittäviin vahingollisiin ympäristövaikutuksiin ei muodostuisikaan kaivosluvan myöntämisen esteeksi, purkuputken kautta vesistöön johdettavan jäteveden vaikutukset vastaanottavaan vesistöön saattavat muodostua vesipuitedirektiivin vastaisiksi ja täten lainvastaisiksi. Perustelut tarkemmin alla.

Täytäntöönpanon keskeyttämisvaatimus

Koska Tukesilla ei ole oikeutta myöntää lupaa rakennustöihin ja niiden aloittamiseen, ja koska jos rakennustyöt aloitetaan, on merkittävä vaara metsäkadon ja vesien pilaamisen aiheuttamiseen päätöksen johdosta lupaa koskevalla alueella ja sen ympäristössä. Jos keskeyttämispäätöstä ei tehdä, se tekee välittömästi muutoksenhaun vaikutuksettomaksi ja on siten kielletty. Tarvetta putkelle ei ole koska alueella ei ole kaavaa eikä ympäristö- tai vesitalouslupia, jotka ennen rakentamista ovat aloittamisen edellytys samoin kuin rakennusvalvontaviranomaisten MRL:n mukaiset luvat kunkin kunnan alueella.

Vesilaki

Jokien alitukset edellyttävät vesilupaa. Purojen muuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti pääuomaan. Vesimuodostelman tila riippuu sivupuroista ja vesien pilaaminen on kiellettyä.

Hakemuksessa on mainittu s.22 että putken rakentaminen ei aiheuta joen ekologisen potentiaalin heikentymistä. Hakija ei ole perustellut näkemystään.

Koska kaivoksella ei ole vesilupaa, mistä voidaan tietää vesien johtamisen tarve ja se tarvitaanko putkea vai ei? Päätös on siis kaivoslain vastainen koska putkelle ei ole osoitettu vesitalous- tai ympäristönsuojelulain mukaista tarvetta. Mitä vettä kaivos aikoo käyttää prosesseissaan ja kuinka prosessivedet aiotaan puhdistaa? Asiakirjojen perusteella on selvää että latvapurot aiotaan kuivata. Purojen kuivaaminen muuttaa niiden hydrologisia ominaisuuksia, joka aiheuttaa kiellettyä muutosta vesissä.

Viemärin asentaminen jokeen edellyttää vesilupaa. Koska päätös on vesilain vastainen, on se hylättävä.

Ympäristölupa

Valittaja toteaa käsityksenään, että kaivosluvalla alue kaivoksen apualueeksi toteamalla ei voida myöntää lupaa aloittaa purkuputken rakentamista. YSL:n mukaisesti hankkeella tulee olla ympäristölupa ennen töiden aloittamista. Kyseessä on teollisuusviemäri, jonka rakentaminen edellyttää myös ympäristölupaa. Tukes ei ole lupaviranomainen rakentamisasiassa vaan ympäristöluvan käsittelee AVI. Koska päätös on YSL:n vastainen on se hylättävä.

Rakennuslupa

YVA:ssa ei puhuta MRL:n luvista, luvan tarvetta ei ole tunnistettu. Kuitenkin Tervolan kunnan rantojen yleiskaavassa on merkitty sähkölinja ja moottorikelkkaura, joiden rakentaminen rajoittuu maanpinnan yläpuolelle ja ovat vaikutuksiltaan vähäisempiä. Tervola ei ole laatinut maanalaista kaavaa eikä yleiskaavassa ole huomioitu putken sijoittamista jotta ranta-asukkaat olisivat voineet ennakoida tulevia maankäyttötarpeita. Yleiskaavaa laadittaessa ei ole ollut tiedossa viemärin rakentamisen tarvetta jokeen.

Purkuputki edellyttää mahdollisesti rakennusluvan. Kaivosluvan nojalla ei voi aloittaa purkuputken rakentamista, kun se edellyttää rakennuslupaa.
Perusteena sille, miksi 54km pitkä putki olisi MRL:n 113 §:n mukainen rakennus voidaan nähdä seuraavaa:

• edellyttää viranomaisvalvontaa
  • ympäristö, terveellisyys, maisema
    • rakennelman riskit ympäristölle (mm. päätös, s. 24)
    • rakennelman riskit pienvesiin ja siten terveyteen (mm. päätös, s. 24)
    • rakennelman väliaikaiset vaikutukset useisiin maisemaltaan arvokkaisiin alueisiin (päätös, s. 17)

MRL säänteli rantarakentamista tiukemmin kuin uusi rakentamislaki. Tässä asiassa noudatetaan vielä viimeisintä versiota maankäyttö- ja rakennuslaista eli MRL:stä. Kyseessä on rantalaite tai kenttä tai molemmat. 134 ha:n alue edellyttää lupaa. Rakennus ei ole kooltaan vähäinen, vaan massiivinen, 54 km pitkä, johon liittyy merkittäviä maankäytöllisiä sekä ympäristöllisiä vaikutuksia, joista on osa on luonteeltaan pidempiaikaisia, kuten huoltotiet. Päätös rikkoo myös MRL ja on siten hylättävä.

Yleiskaava

Kaavahierarkia eli alueiden käytön suunnittelu on jäänyt pois kaivoslain vastaisesti. Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava ja vuorovaikutteinen suunnittelu tulee olla valmis ennen rakentamisen aloittamista. YVA:ssa tehtävät selvitykset eivät korvaa kaavoituksessa tarvittavia selvityksiä. Niitä voidaan käyttää apuna mutta kunnan on myös hyvä tehdä omat selvitykset jotta voidaan varmistua konsultin selvitysten perusteellisuudesta ja käyttökelpoisuudesta.

Asemakaava

Rantavyöhykkeen osalta päätös poikkeaa MRL §72:stä eli rantarakentamiskiellosta rantavyöhykkeellä (200-490 m päässä rannasta). Kyseessä on merkittävää rakentamista aiheuttava hanke. Jos Tukes on rakennusvalvontaviranomainen tuleeko sen noudattaa MRL:ia? Asiassa on huomattavaa että kaavan tulee perustua selvityksiin eikä YVA korvaa kaavaselvityksiä. Ne voivat täydentää tosiaan, mutta kaavoitus on vuorovaikutteinen ja muutoksenhakukelpoinen prosessi jossa kunnilla on monopoli. Tukes käyttää valtaansa perusteettomasti ja lain vastaisesti.

Koska ranta-alueella ei ole asemakaavaa on lupa lain vastainen ja se tulee hylätä.

Tervolan jokiyleiskaava

Tervolan jokiyleiskaavan osalta ei ole tietoa onko kaavaa ajantasaistettu ja milloin se olisi tehty. Hallinto-oikeuden on syytä pyytää kaavaote ja kaavamääräykset, joita emme saaneet valitusta tehdessämme. Kaavaotteet ovat sähköisiä mutta sieltä ei löytynyt määräyksiä. Huomattavaa on, että MRL:n mukaan kaavamerkinnät ovat poissulkevia. Jos hanketta ei ole sallittu on se kaava-alueella lähtökohtaisesti kielletty.

RM-merkitylle alueelle ei saa rakentaa kauppaa, joka vaatii kaavassa KL – merkinnän. Loma-asunnon RA-kaavalle ei saa rakentaa AP-pientaloa. Puistoon VR-alueelle ei saa rakentaa riistakosteikkoa ilman kaavaa.

Kaikki tapaukset osoittavat, ettei kaavamerkinnöistä voi poiketa eli ne ovat poissulkevia.

Purkuputkea ei ole millään kaavatasolla suunniteltu vuorovaikutteisesti alueen asukkaiden kanssa. Kittilän purkuputken tilanne oli erilainen, koska siellä oli kaivos joka tuotti teollisuusjätevesiä yli oman tarpeen ja putkelle oli KHO:nkin mielestä välitön tarve. Asiakirjojen mukaan ei ole osoitettu, että asiassa olisi kiire ja putki olisi välttämätön.

Kaivoksella ei ole vesitalous/ympäristölupaa, jossa olisi mitoitettu vesimääriä ja määrätty niiden puhdistamisesta. Tukesin päätös ei perustu pakkotilaan vaan ennakoi olematonta lupaa.

Kaivoslaki

Kaivoslain §47 mukaan apualueen tulee perustua kaavaan. Putken alueella ei ole kaavaa eivätkä kunnat ole ryhtyneet laatimaan sellaista.

Kaivostoiminnan tulee perustua sellaiseen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen asemakaavaan tai oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan, jossa kaivosalueen ja kaivoksen apualueen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. (23.3.2023/505)

Tukesin päätös rikkoo kaivoslakia ja tulee kumota. Lisäksi apualueen tulee olla lähellä kaivosta ja hallinto-oikeuden on päätöstä tehdessään selvitettävä voiko 54 kilometriä olla lain tarkoittama etäisyys lähellä kaivosta.

Aloittamisoikeus

Aloittamisoikeuden myöntää MRL §144 mukaisesti rakennusvalvontaviranomainen ja määrää myös aloittamisvakuuden. Tukes ei ole tosiasiallisesti määrännyt aloittamisvakuutta, koska päätöksessä ei ole ennallistamisvelvoitetta eikä sitä koskevaa summaa. Huomattavaa on että MRL mainitsee tässä pykälässä myös laitteen sijoittamisesta. Viemäri on laite. Aloittamisesta päättäminen kuuluu siis kuntien rakennusvalvontaviranomaisille.

Metsäkato

Hanke aiheuttaa metsäkatoa ja 134 ha:n suuruinen aukko metsämaaksi kaavoitetulle alueelle on vastoin kaavaa. Tätä ei ole kompensoitu millään lailla. Suunnitelmasta puuttuu maastomalli, jossa on otettu huomioon puut jotka aiotaan tuhota putkilinjalta. 134 ha teollisuuskenttä on pitkänomainen ja edellyttää maankäytön suunnittelua ja MRL:n mukaista lupakäsittelyä. Metsäkato aiheuttaa päästöjä ja hankkeen ilmastovaikutuksia ei ole arvioitu.

Nahkiaiset

Alueella esiintyy nahkiainen (Lamperta fluviatilis) (1099) joka on Kemijoen ja sivupurojen alkuperäislaji, jota myös siirretään velvoitteena Isohaaran ja Taivalkosken yläpuolelle. Pikkunahkiainen (Lamperta planeri) (1096) on purojen alkuperäislaji.
Huomattavaa on että nahkiainen on luontodirektiivin liitteiden II ja V laji jolla on myös korvausarvo kaikenkokoisille muodoille ja pikkunahkiainen on liitteen II laji jonka pyytämistä ja tappamista ei sallita. YVA:ssa ei ole tehty nahkiaisselvitystä. Jos puroja kaivellaan, tapetaan samalla nahkiaisen likomatoja, joiden määrää eikä hankkeen vaikutuksia nahkiaiseen hankealueella ja sen ulkopuolella jokisuuhun saakka ole arvioitu. Nahkiaisen likomatojen koot ovat 0,3 mm:stä 8 cm:iin ja niille kaikille on määrätty 100€ kappalehinta. Jos hanke tappaa kerralla 10 000 nahkiaista ja välillisesti vuosittain esimerkiksi 50 000 nahkiaista on ensimmäisen vuoden tuhomaksu 60 000 x 100 € eli 6 000 000 € vuodessa. On erikoista ettei ELY YVA:ssa ole huomioinut nahkiaista.

On tärkeää myös huomata että puroissa elävä pikkunahkiainen ja jokinahkiainen ovat sama laji (Lampetra fluviatilis). Purojen alitukset kaivamalla tappavat nahkiaisia ja se heikentää myös Perämeren nahkiaiskantaa. Tukes ei päätöksessään huomioi luonnolle aiheutettua korvattavaa tuhoa.

Kaavoituksessa luontoselvityksiä saadaan täydennettyä lain laatijan tahdon mukaisesti.

Lopuksi

ELY mainitsee YVA-päätelmässä että vaikutukset latvavesiin vältetään purkuputkella. Vesi siis viedään latvavesistä Kemijoen pääuomaan. Se tietää varmuudella hydrologisia muutoksia eli kuivumista latvapuroissa. Hydrologia on yksi vesien arviointikriteeri ja heikentää pieniä puroja VPD:n vastaisesti ja vaikuttaa siten myös pääuomaan välillisesti. Vesien heikentämiskielto on ehdoton eikä lupaa olisi tullut myöntää.

Virheellinen on myös Tukesin päätöksessään mainitsema 600 urakoitsijan työllisyysvaikutus joka 5 henkilön yrityksillä olisi 3000 työllistä.

Puutteelliset luontoselvitykset tekevät koko hankkeen arvioinnin mahdottomaksi ja töiden aloittaminen realisoi luonnon tuhoamisen yksityisen edun varjolla.

Koska päätös rikkoo lakia, se tulee kumota.

Pidätämme itsellämme oikeuden täydentää valitustamme myös jatkossa.

Rovaniemellä 13.3.2025
Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry.

Saara Laivamaa, puheenjohtaja

Sari Hänninen, taloudenhoitaja