Kevitsalla ei ole perusteita saada puhtaan siirtymän tukea
Artikkelit
–
Kevitsan uutisoitiin (LK 27.3.2025) hakevan puhtaan siirtymän tukea perustoimintansa eli louhimisen jatkamiseen, sekä investointeihin kuten kuskittomiin autoihin. Bolidenin 172 miljoonan jättihakemus kaivoksen elinkaaren pidentämiseen herättää kysymyksiä.
Ilmeisin kysymyksistä kuuluu: Jos yhtiö ei todella voi toimia ilman lisätukea, onko sen toiminta kannattavaa tai turvallista? Jos taas ruotsalainen yhtiö tekee tuottoa ja voi toimia ilman tukea, miksi se hakee Suomen valtion tukea? Bolidenin vuoden 2024 liikevoitto oli kruunuista muunnettuna 1,27 miljardia euroa ja liikevaihto 8,33 miljardia euroa, Kevitsan yksikön liikevoitto oli 70 miljoonaa euroa.
Kaivoksessa louhitut nikkeli ja kupari ovat EU:n määrittelemiä strategisia mineraaleja, mutta se ei tarkoita, että louhimista pitäisi jatkaa esiintymän köyhtyessä ympäristön kustannuksella. Kaivoksen jätealtaat ovat vuotaneet nikkeliä ja muita metalleja pohjavesiin jo lähes vuosikymmenen, ja haitta-ainepitoisuudet ovat kasvussa yhtiön hätäpumppauksista huolimatta. Puhtaasta siirtymästä kaivoksen yhteydessä puhuminen tuntuu absurdilta.
Yhtenä Kevitsan perusteluista tukihakemukselle oli sivukiven suuri määrä malmioon pääsemiseksi. Kevitsa tuottaa lähes puolet Suomen kaikkien kaivosten sivukivestä. Kaivoslaki (621/2011) itsessään velvoittaa, ettei louhinnassa ja hyödyntämisessä saa tapahtua kaivosmineraalien ilmeistä tuhlausta. Suomen löyhä kaivoslainsäädäntö ja puutteellinen valvonta valitettavasti houkuttelevat hyödyntämään myös köyhiä malmioita, mikä johtaa ylisuuriin sivukivimääriin suhteessa hyödynnettäviin mineraaleihin. Yhteiskunnan ei tule tukea kaivosjätteen tuotantoa. Kuka maksaa kaivoksen jälkihuollon kaivoksen sulkeuduttua, jos jo perustoiminnan katsotaan olevan uhattuna ilman valtion tukea?
Valitus Tukesin kaivospäätöksestä Tornion Kalkkimaan alueella
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry on jättänyt valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) päätöksestä, joka koskee Tornion Kalkkimaan kaivosalueen lupamääräysten tarkistamista. Lapin piiri on huolissaan siitä, että Tukesin päätös edistää SMA Mineral Oy:n nykyisen kaivostoiminnan merkittävää laajentamista alueelle, jolla on valtakunnallisesti merkittävä uhanalaisten lehtoluontotyyppien ja harvinaisten lajien esiintymä.
Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi, lupahakemukset, kaavoitus ja valitukset tuomioistuimiin ovat työllistäneet viranomaisia ja oikeuslaitosta jo vuosia. Resursseja on kulunut myös kaivosyhtiöllä, konsulteilla sekä asianosaisilla kansalaisilla ja järjestöillä. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Kolarin valituksen ja torpannut kaivoskaavan lainvastaisena, kuten jo aiemmin teki hallinto-oikeus.
SLL Lapin piiri katsoo, että hakemusta koskeva hanke on kaivannaisjäteasetuksen vastainen. Hakijalle ei tulisi myöntää rakentamisen aloittamiselle ja käyttöönotolle ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Rikastushiekka-altaan korotuksen sijaan tulisi vaatia vuotavan allasrakenteen välitöntä sulkemista ja peittämistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ympäristön pitkäaikaisen saastumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi hakija tulisi velvoittaa rakentamaan uusi rikastushiekka-allas kunnollisella täysin vuotamattomalla pohjarakenteella.